Merenkulun tekniikkaa

Emme tiedä tarkalleen, milloin ihminen ensimmäistä kertaa ylitti veden tätä tarkoitusta varten rakentamallaan aluksella. Gobustanista Azerbaidžanista on löytynyt venettä kuvaavia kalliopiirroksia, jotka ovat noin 40000 vuotta vanhoja. On mahdollista, että esivanhempamme rakensivat jonkinlaisia veneitä tai lauttoja jo paljon aiemmin, jopa satoja tuhansia vuosia sitten.

Sen kuitenkin tiedämme, että ihminen on sen jälkeen ylittänyt meriä yhä uudelleen, ja yhä useammin. Hän on tehnyt niin monista syistä: käydäkseen kauppaa tai sotaa, löytääkseen uuden asuinpaikan - tai joskus ihan vain huvikseen. Ihmiskunta on rakentanut yhä parempia, suurempia, nopeampia ja turvallisempia aluksia, ja kehittänyt niihin yhä parempia varusteita.

Merenkulkijoiden on aina ollut ratkaistava, miten löytää perille? Ensimmäiset merenkulkijat pysyttelivät näköetäisyydellä maasta ja suunnistivat maamerkkien mukaan. Sittemmin on kehitetty mitä nerokkaimpia apuvälineitä ja keinoja sijainnin ja kulkusuunnan määrittämiseksi aavalla merellä, kuten Maan magneettikenttään perustuva kompassi, Maan pyörimisliikkeeseen perustuva hyrräkompassi sekä sijainnin laskeminen tähtitieteellisten havaintojen sekä tarkkuuskellojen avulla. Nykyään paikannus yleensä tapahtuu automaattisesti tietotekniikkan ja satellitteihin perustuvan järjestelmän avulla.

Vuosituhansien ajan kaikki laivat liikkuivat joko tuulen tai miehistön lihasten voimalla. Ensimmäiset yritykset asentaa höyrykone vesikulkuneuvoon tehtiin 1700-luvun lopulla, ja seuraavan sadan vuoden kuluessa höyryvoimalla kulkevat alukset suurelta osin korvasivat purjelaivat. Viimeisetkin rahtipurjelaivat poistuivat kaupallisesta liikenteestä 1900-luvun puoliväliin mennessä. Ensimmäiset kokeilut polttomoottorilla varustetuilla aluksilla tehtiin jo 1800-luvun alkupuolella, mutta vasta 1900-luvulla dieselmoottoreilla varustetut alukset pystyivät toden teolla kilpailemaan höyrylaivojen kanssa. Viime vuosikymmeninä kehitys on suuntautunut ympäristöystävällisempiin kone- ja polttoaineratkaisuihin sekä automatisoituihin aluksiin, jotka voisivat purjehtia jopa kokonaan ilman miehistöä.