Sukeltajat ja sukelluslaitteet

Museossa on esillä vanhempi raskaslaitesukeltajan, kypäräsukeltajan, laitteisto. Raskas puku pakottaa sukeltajan pysyttelemään pohjassa. Hengitysilma tulee kypärään pinnalta kumista letkua pitkin. Letkun toisessa päässä on käsi- tai moottorikäyttöinen pumppu. Tämä puku on 1900-luvulta, mutta samanlaisia oli käytössä jo paljon aiemmin. Maailman vanhin tunnettu sukelluspuku, nahkainen ”Wanha Herra” 1700-luvulta, on Suomessa Raahen museossa. Se on käytännössä samanlainen kuin tämäkin puku. Kypärä tosin on nahkaa eikä metallia.

Nykyaikainen sukeltajan varustus on melko erilainen. Sen hengityslaitteisto kehitettiin toisen maailmansodan aikoihin. Sen avulla sukeltaja voi uida melko vapaasti, sillä hän kuljettaa hengitysilmansa mukanaan. Matalissa vesissä sukeltajien hengityspulloissaan kuljettama kaasu on tavallista ilmaa. Syvemmälle sukellettaessa ilmaseoksen happipitoisuus on hieman korkeampi, ja usein typpipitoisuutta on vähennetty korvaamalla osa typestä heliumilla. Tämä johtuu siitä, että ilman typpi voi pitkien sukellusten aikana aiheuttaa niin sanottua sukeltajantautia, joka on pahimmillaan hengenvaarallinen. Vaara on suurimmillaan syvyyksistä pintaan noustaessa.