Merikapteeni Artturi Hakri
Artturi Hakri (ent. Holmberg) syntyi Raumalla vuonna 1891 ja aloitti merimiesuransa 13-vuotiaana luvialaisen kuunari Olgan kokkina. Tällä ensimmäisellä matkallaan Hakri purjehti jo Luvialta Skotlannin Leithiin saakka. Ajalle ominaisesti Hakri peri merimiesammatin isältään ja ehti työskennellä elämänsä aikana useissa eri purjelaivoissa. Laivamatkojensa välissä hän työskenteli muun muassa kulkukauppiaan apulaisena ja auttoi laivojen lastauksessa.
Hakrin purjehdusvuosiin mahtui monenlaisia sattumuksia. Fregatti Finlandian eräällä Kanadan reissulla hän oli kovissa myrskyolosuhteissa vähällä hukkua, mutta tuli pelastetuksi kapteeni Rangellin toimesta. Australiaan suuntautuneella purjehduksella taas humalainen miehistön jäsen aiheutti lukuisia vaaratilanteita. Hän muun muassa puukotti perämiestä useita kertoja ja siirtyi sen jälkeen puolimatruusi Hakrin ja puosun kimppuun. Perämies menehtyi myöhemmin vammoihinsa, mutta puosu ja Hakri selvisivät. Hakrin purjehdusvuosina laivojen miehistöt olivat monikansallisia ja työkaverit vaihtuivat tiheään. Miehistön karkaamisetkin olivat tuohon aikaan yleisiä.
Vuonna 1912 Hakri sai suoritettua aliperämiestutkinnon suorittamiseen vaaditun purjehdusmäärän ja pääsi Rauman merikoulun valmistavalle kurssille. Seuraavina vuosina hän suoritti myös perämiehen ja merikapteenin tutkinnot. Hakri sai merikapteenin tutkinnon ohessa arvosanan höyrylaivakoneopissa, joten hän oli pätevä päällikkö sekä purje- että höyrylaivoihin. Näihin aikoihin suomalainen merenkulku oli kuitenkin pysähdyksissä ensimmäisen maailmansodan vuoksi ja niinpä Hakri sai paikan sisävesillä liikennöivästä matkustajalaivasta.
Merimiehen mieli veti merille, ja sisävedet tuntuivat ahdistavan pieniltä. Sisällissodan vuosien jälkeen Hakri saikin perämiehen pestin alunperin luvialaiselle kuunarilaiva Hildalle. Hildaa Hakri oli ihaillut jo nuoruusvuosinaan. Itämerelle purjehtineen Hildan kapteenina hän toimi vuodet 1922—1927. Talvet Hakri oli John Nurmisen palveluksessa puutavaran ostajana ja vastaanottajana.
Meriliikennettä alkoivat koetella hankalat vuodet ja 1930-luvulle tultaessa purjelaivojen aikakausi alkoi hiljalleen olla ohi. Monien merimiesten tapaan Hakri oli töissä prosenttipalkalla, joten vuositulot jäivät vähäisiksi huonontuneiden rahtitulojen takia. Perhe oli kasvanut vuosien saatossa neljällä lapsella, joten paremmille vuosituloille olikin tarve. Niinpä Hakri siirtyi vuonna 1927 Rauman kaupungin satamalaitoksen palvelukseen. Pitkän uran merenkulun parissa tehnyt merikapteeni Hakri kuoli 86-vuotiaana vuonna 1977.