Mitä Raumanmeri merkitsee sinulle?

Mikä tekee Raumanmerestä erityisen? Mitä kertoisit ulkopaikkakuntalaiselle Raumanmerestä?

Hyvät pienveneilyreitit ja monta pientä saarta tutkittavaksi. Lähisaaristossa myös kalastetaan ammattimaisesti. Saariston hieno historia.

Lähellä kaupunkia oleva kaunis saaristo, josta pääsee hetkessä avomeren reunalle. Useita upeita retkikohteita luontokohteista majakkasaareen.

Saariston mökittömät rannat ja helposti tavoitettavat matkailukohteet.

Rahtilaivaliikenneväylä, ydinvoiman lauhdevesiallas.

Olen tuonut opiskelukavereitani Raumalle käymään ja jokainen on oppinut viimeistään silloin, miten vakavasti suhtaudun alueeseen, erityisesti Otanlahteen ja Rauman saaristoon. Se on niin rakas paikka. Koronakesänä pääsin useaan otteeseen suosittelemaan Raumalla käyville kavereille mm. Kylmäpihlajaa, Otanlahtea, Omenapuumaata ja Reksaarta sekä koko Selkämeren kansallipuistoa. Monet palaavat myös uudellen Poroholmaan kesäisin.

Entisenä Kylmäpihlajan eräoppaana kuvailen Raumanmerta karuksi ja että suurimmat biologiset ihmeet löytyvät pinnan alta. Rauman edustalla, jos lähtee vaikka melomaan, niin löytyy kyllä aivan upeita pysähdyspaikkoja. Samanlaista saaristolaiskulttuuria ei ole kuin vaikka Saaristomerellä, joten Raumanmeren ja ylipäänsä meren avaruus ja hurjuuskin tuntuvat voimakkaasti. Ajoin eilen Otanlahden ympäri ja pilkkopimeässä tuuli vain tuiversi ja Kylmäpihlajan valo oli ainut läikähdys mustalla kankaalla. Mutta sitten kun lämpimänä säällä kesällä, aurinko laskee ja myöhään ehtoolla on pläkä, niin se on täysin maaginen hetki. 

Raumanmeri on kuten useimmat merialueet rannikollamme, viimeisiä erämaita. Merellä olemista voi verrata tunturivaellukseen, molemmissa silmä ja sielu lepäävät mittakaavassa.

Millaisia muistoja sinulla on Raumanmerestä? Liittyvätkö muistot tiettyihin paikkoihin Raumanmerellä?

Raumanmeri ja Otanlahden alue on sielunmaisemani. Erityisesti "Suvitien lenkki", Otanlahti, pienvenesatama ja niiden ajan ja meren hiomat rantakalliot, hiekka, männyt, pienet pöpeliköt, viereinen metsä, kirkuvat lokit ja meri ja sen tuoksu. En millään voisi kuvitella asuvani sisämaassa, koska vain meren tuoksu puuttuisi. Tunnen ja tiedän alueen prikulleen ja tiedän heti millainen ilma, tuuli, meren tuoksu ja aallot milloinkin on ja minäkin vuodenaikana pelkän ikkunasta vilkaisun perusteella. Se alue on itselleni niin tärkeä ja erityinen, mutta luulen sen olevan sitä myös monille muille.

Olen kasvanut Raumanmeren vieressä, mutta myös saaristo on tuttu ja rakas. Jälkikäteen kun miettii, niin olen viettänyt paljon aikaa merellä, vaikka meillä ei olekaan ollut paattia. Otanlahti on ollut meidän perheelle aina se ranta, jossa on käyty uimassa myöhään lokakuuhun saakka. Mutta sukulaisen paatilla ollaan päästy käymään pidemmällä saaristossa. Kun kanootti hankittiin meille, niin siitä tuli sellainen helppo tapa käydä pidemmällä merellä, joko iskän tai kavereiden kanssa teini-iässä. Nyt tietysti enää ei ole mielessä se hikinen urakka, jonka lahdenmatalan ylittäminen vaatii, vaan päivän paistattelu saaressa kalliolla. On niitä ollut myös hurjempiakin reissuja merellä, joista voi jälkikäteen huokaista, että onneksi ei ole sattunut mitään. Monet seurakunnan leirit olen viettänyt joko leiriläisenä tai isosena Karvatissa (muutaman myös Meriristissä). Useat juhannukset aikuisiällä Heinäsissä kaverin mökillä. RMJ:n seuraaminen ja pullojen kerääminen lapsena kavereiden kanssa. Lapsena talvisin käveltiin perheen kanssa jäällä (kun se kantoi), joskus hiihdettyä ja tuli ajeltua siellä myös autollakin. Kuuskajaskarissa olen käynyt ainakin vaarini kanssa ja muunkin perheen kanssa. Myös kesätyöni Rauman kaupungin ympäristötoimessa on liittynyt tiiviisti Raumanmereen, kun olin siellä kahtena kesänä piirtäjänä. Esimiehelläni, Raumanmeren ystävällä, saattoi myös olla osansa, että sain myös alueeseen liittyvää oppia. Pääsin myös tuuraamaan eräoppaita kesällä 2012 Kylmäpihlajaan. Selkämeren kansallispuiston perustaminen oli myös hieno osoitus alueen erityisyydestä, vaikka moni biologinen erityisyys piileekin pinnan alla.

Tauno Koskelan Muist raumlaine on klisee, mutta hyvin se tavoittaa jotain ylisukupolvista kokemusta: "Muist raumlaine, snuu isäs ja äitis o meri, snuu veljes sen duska ja vaeva. Snuu suanisas kiärtä ai sualane veri. Snuun daevas o meri ja laeva."

Veneilymuistoja, jotka liittyvät ihan Rauman lähisaaristoon. Mökki pienessä saaressa ihan Rokinnokan kupeessa. Kalastajan vaimona tietysti vielä kalastukseen liittyviä muistoja.

Lämmöllä muistan Kylmäpihlajan ajoilta jolloin siellä oli luotsit, mutta ei kaupallista toimintaa. Vähän jännittäväkin paikka, jossa ei ollut tungosta, ja ennen kaikkea, täydellinen turvasatama pitkällä ja usein hankalalla matkalla Reposaaresta Ahvenanmaalle ja takaisin.

Lapsuudesta muistan vesibussiristeilyt ja leirit Karvatissa. Talvella kävimme jäällä kävelemässä ja joskus myös autoilimme jäätiellä. Nuoruudessa kaveriporukan retkikohteena oli Reksaari, jonne veneetönkin nuoriso pääsi kätevästi nauttimaan saariston tunnelmasta ja telttailusta. Aikuisiällä olemme tehneet päiväretkiä lähisaariin, seikkailleet Nurmeksessa ja telttailleet muutaman kerran mm. Lindasaaressa. Kylmäpihlaja ja Kuuskajaskari ovat joka kesän vakiokohteita lasten kanssa.

Olen melonut alueella lähes 30 vuotta.

Ei oikeastaan mitään muuta kuin satama, laivaliikennettä ja ydinvoiman jäähdytysvettä.

Mitä toiveita tai ajatuksia sinulla on liittyen Raumanmeren tulevaisuuteen?

Olen osittain huolissani Raumanmeren tulevaisuudesta. Itämeren tila on tunnetusti heikko eikä riittävää poliittista tahtoa tunnettujen toimenpiteiden edistämiseksi ole osoitettu paikallisten poliitikkojen ja paikallisten kansanedustajien toimesta. Selkämeren kansallispuisto on tietysti yksi osa, mutta kuten se raumalainen lääkärikin sanoi että "em mnää ny teit taed parantta, mutt josas endselles sais!". Lounais-Suomen maaseudun kuormitus Itämereen on tunnetusti yksi pahimpia, johon olisi lääkkeitäkin olemassa, kun vain rahoitus järjestyisi. Erilaisten kampanjoiden näkyvyys on kyllä muuten hyvä. Olisin mielelläni mukana kampanjoimassa myös erityisesti Raumanmeren puolesta.

Raumanmeren saaristo on karu ja itse olen nauttinut suunnattomasti Suvitien ja Otanlahden romuluisesta ympäristöstä, joka pitkään oli vain silleen jätetty. Uudistukset Suvitiellä ovat olleet hienoja, mutta olen hieman huolissani alueen kehityksestä. Samalla kun itse lahti on jätetty uintikelvottomaksi, niin muuta alueen luontoa olisi milloin kukakin yrittäjä tai poliitikko valmis rakentamaan kylpyläkompleksia tai "Suomen Ibizaa". Tällaiset hankkeet ja kommentit kertovat omasta mielestäni karua kyvyttömyyttä ymmärtää alueen ainutlaatuisuutta luontovirkistyskohteena. Makiksenkin välttämätön korjaus, jonka loputon viivästyttäminen kertoo paikallispoliitikkojen välinpittämättömyydestä alueen kulttuuriperintöä kohtaan, on muuttanut alueen luonnetta keinotekoiseksi ja alueen julkista luonnetta aitaamalla yksityisen voitontavoittelun logiikan mukailevaksi. Raumanmeri on yllättäväkin poliittisten kamppailujen kohde. Miten aluetta, saaria, suojelua, liiketoimintaa ja virkistystä kehitetään? Sataman laajennukset ja merimetsojen metsästykset ovat isoja asioita, mutta pienemmässä mittakaavassa tapahtuu myös kusteilla. Mielestäni aluetta pitäisi kehittää luontomatkailu ja -virkistys edellä. Kylpylän tilalla yhteisöllisyyttä rakentaisi paremmin yleinen sauna.

Kunpa ihmiset liikkuisivat muutenkin kuin veneillä siis yöpyisivät ja retkeilisivät saarissa. Ja toivottavasti Raumanmeri pysyisi puhtaana.

Raumalaisten kannattaa varjella luonnonvaraista ja rakentamatonta saaristoaan joka on ainutlaatuinen Pohjanlahden piirissä. Kerran menetetty on menetetty käytännössä iäksi.

Saarikohteet, joissa voi omatoimisesti telttailla ja joissa on merkityt nuotiopaikat, ovat tärkeitä. Reksaaren toimintaa tulisi kehittää ja mahdollistaa veneettömille vierailijoille helppo kulkuyhteys. Mahdollisuus tutustua saaristoon esim. melontaretkillä kiinnostaisi.

Vesien soisi puhdistuvan, Päivärannan, laavujen ja vastaavien kohteiden ylläpitoa tulee jatkaa.

Toivottavasti ei pilata enempää kuin mitä tähän asti on ehditty tekemään.