purjelaivojen aika

Merimiehen elämää

Keskiajalla merimiehet olivat pieni ammattikunta. Laivat olivat pieniä ja matkat lyhyitä. Suurin osa miehistöstä oli yleensä kotoisin samalta alueelta. Tämä vaikutti hierarkiaan: aluksen päällikön valta ei ollut yhtä ehdoton kuin myöhemmin. Usein myös taloudellinen riski oli yhteinen, sillä palkka oli sidottu osuuteen voitosta ja näin miehistöllä oli mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Merimiehet muistuttivat ennemmin kaupunkien ammattikuntakiltoja kuin myöhempiä teollisuustyöläisiä. Rannikkoliikenteessä ja kalastuksessa tämä malli eli purjelaivakauden loppuun asti.
 

  • Nelimastoparkki Fennian miehistö joulukuussa 1915. (RMM1040)

Purjelaivoilla työ oli kohtalaisesti palkattua, mutta varsin raskasta ja vaarallista

Merimiesten asema muuttui Suomessa 1700-luvun alkupuolella, kun laivat alkoivat tehdä yhä pidempiä matkoja. Miehistö muuttui palkkatyöväeksi, jossa esimiehen asema oli ehdoton eikä hänen valtaansa voinut kyseenalaistaa. Samaan aikaan merimiesammatti muuttui paljolti nuorten miesten lyhytaikaiseksi elämänvaiheeksi. Tavallista oli, että muutaman vuoden jälkeen hakeuduttiin muihin töihin kuivalle maalle. Pitkän merimiesuran tehneitä miehiäkin tietysti aina oli.

Purjelaivojen ajan loppuun saakka merimiehen työ oli kohtalaisesti palkattua esimerkiksi maatalouden sekatyöläisiin verrattuna. Toisaalta kuri oli kova, majoitustilat ahtaat ja ruoka pahimmillaan riittämätöntä ja ala-arvoista. Työtovereiden kanssa oli oltava yhdessä pitkiä aikoja. Työaika oli periaatteessa 12 tuntia vuorokaudessa, käytännössä vielä enemmän. Työ oli myös varsin vaarallista. 

Merille lähtö mahdollisti nousevan säätykierron, toisin kuin useammat muut vaihtoehdot. Esimerkiksi 1800-luvun puolivälin jälkeen oli maata omistamattomaan perheeseen syntyneellä nuorella pojalla vain vähän ansiomahdollisuuksia. Maaseudulla oli tarjolla vain huonosti palkattuja ja vähän arvostettuja rengin paikkoja. Merille lähtö oli mahdollisuus tavoitella jotain parempaa, sillä merimiesammatissa saattoi ammattitaitoinen nuorukainen edetä perämieheksi, lopulta jopa kapteeniksi, syntyperästään riippumatta.