Laivan kannelta kuvattu Albatrossi, 1950-luvulta. RMM5107 / Keijo Tarnasen kokoelma.

Albatrossi - merimiehen sielu, huonon onnen enne vai uhanalainen lintu?

Pääkuva: Laivan kannelta kuvattu Albatrossi, 1950-luvulta. RMM5107 / Keijo Tarnasen kokoelma.

Albatrosseja on useita lajeja, joista useimmat elävät eteläisellä pallonpuoliskolla. Ne kaikki ovat kookkaita lintuja, jotka kykenevät lentämään meren yllä hyvin pitkiä matkoja, jopa päiväkausia. Albatrossit hyödyntävät nousevia ilmavirtauksia, joissa liitävät kuluttaen hyvin vähän energiaa ilmassa pysymiseen. Koska laivat voivat aiheuttaa tällaisia virtauksia, albatrossit toisinaan seuraavat niitä.

Albatrossien elintavat ovat luultavasti vaikuttaneet siihen, että merimiehet ovat pitäneet niitä erityisinä olentoina. Koska albatrossit elävät vaarallisilla merialueilla, ovat merenkulkijat nähneet ne enteinä epäonnesta, kuten myrskyistä. Albatrossien ei ole nähty laskeutuvan, ja jotkut uskoivat, että ne elävät koko elämänsä ilmassa. Todellisuudessa albatrossit pesivät kuivalla maalla.

Albatrossien tapa seurata laivoja, ja mahdollisesti myös useimpien lajien kirkkaan valkoinen väritys, on saanut jotkut merimiehet ajattelemaan, että albatrossissa asuu hukkuneen merimiehen sielu. Siksi tanskalaisten merimiesten kerrotaan tervehtineen 1800-luvun lopulla albatrosseja sanoin: "olkoon Jumala kanssasi". Toisten mielestä albatrossin vahongoittaminen oli hyvin paha teko, josta seuraisi kauhea onnettomuus. Kaikki eivät näin kuitenkaan uskoneet, vaan albatrosseja on pyydetty ruuaksi sekä matkamuistojen valmistusta varten. Metsästys on myös tuonut vaihtelua pitkiin, yksitoikkoisiin merimatkoihin.

 

  • Ahvenanmaalaisen fregatti Grace Harwarin miehistö pyydysti albatrossin. Kuva vuosilta 1923-1925. RMM23817 / Nestor Kuusiston kokoelma.

Kuva: Ahvenanmaalaisen fregatti Grace Harwarin miehistö pyydysti albatrossin. Kuva vuosilta 1923-1925. RMM23817 / Nestor Kuusiston kokoelma.

Albatrossiiin liitettiin myös myönteisiä uskomuksia, kuten ajatus, että lintu toi viestiä vaarassa olevilta merimiehiltä. Ainakin kerran niin myös tapahtui. Ranskalaisen purjealus Apollinen haaksirikkouduttua 1860-luvulla sen miehistö pelastautui asumattomalle Kerguelenin saarelle eteläisellä Intian valtamerellä. He odottivat apua turhaan kuukausien ajan, kunnes onnistuivat pyydystämään albatrossin, jonka siipeen kiinnittivät tinalevylle kaiverretun avunpyynnön: "Haaksirikkoutuneet miehet Apollinelta ahdingossa Kerguelenilla; epätoivoinen tilanne". Albatrossi vapautettiin ja miehet jäivät odottamaan. Yhdeksän kuukautta haaksirikon jälkeen heidät pelasti ranskalainen höyryalus Téméraire. Englantilaisen laivan miehistö oli pyydystänyt albatrossin, ja viestilevyn nähtyään lähettänyt sanan ranskalaisille viranomaisille.

Albatrossi ja sen yhteys merimiehiin on ollut aiheena taiteessa, kirjallisuudessa ja musiikissa. Englantilaisen runoilijan Samuel Taylor Coleridgen runo The Rime of the Ancient Mariner vuodelta 1798 kertoo merimiehestä, joka surmasi albatrossin ja joutui sitten outoihin seikkailuihin merihirviöiden ja kuolleiden laivakumppanien seurassa. Siitä tuli englantilaisen kirjallisuuden klassikko, jonka vuoksi kuva huonoa onnea tuottavasta albatrossista elää edelleen. Runosta vaikutteita ovat saaneet esimerkiksi Hunt Emerson sarjakuvassa Vanhan merimiehen tarina ja Iron Maiden -yhtye kappaleessa The Rime of the Ancient Mariner.

Nykyään useimmat albatrossilajit ovat erittäin uhanalaisia. Pahimmassa tapauksessa albatrossit tulevaisuudessa elävät vain vanhoissa legendoissa.