Elämää konelaivoilla
Höyrylaivojen käyttöönotto 1800–1900-luvun vaihteessa edisti työurien pitenemistä. Säännöllisessä linjaliikenteessä kulkeva höyrylaiva sopi paremmin yhteen esimerkiksi perheellisen merimiehen työn ulkopuolisen elämän kanssa kuin purjelaiva, jonka matkojen pituudet saattoivat vaihdella jopa kuukausilla. Olikin tyypillistä, että merimiesten työurat pitenivät höyry- ja moottorilaivoihin siirtymisen jälkeen.
Työn ulkoiset puitteet paranivat hitaasti 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta alkaen. Majoitustilat paranivat, ja kylmälaitteiden sekä keittiökoneiden käyttöönoton myötä ruoka parani. Suomalaisten merimiesten asema oli kansainvälisessä vertailussa melko huono, palkat olivat eurooppalaisittain heikoimmasta päästä. Kehitystä alkoi tapahtua 1930-luvulla, jolloin säädettiin vuosilomalaki ja ruotsalaisen esimerkin seurauksena parannettiin eläkejärjestelmää.
Sotien jälkeen sekä työolot että palkkaus paranivat
Vallankumous merimiesten työoloissa tapahtui toisen maailmansodan jälkeen ammattiyhdistysliikkeen vahvistumisen myötä. Vuonna 1946 Suomen Merimies-Unioni sai läpi vaatimuksensa kolmivahtijärjestelmään siirtymisestä suurimmissa aluksissa. Merillekin tuli 8 tunnin työpäivä. Vuonna 1969 siirryttiin 36 tunnin työviikkoon, mikä käytännössä tarkoitti niin sanottuja vastikevapaita: jokaista työjaksoa seuraa yhtä pitkä vapaajakso. Ulkomaanliikenteen laivoissa siirryttiin tämän vuoksi kahden miehistön järjestelmään.
Myös työympäristöt paranivat. Vuodesta 1948 merimiehet oli pääsääntöisesti majoitettava 2 hengen hytteihin, ja 1976 alkaen yhden hengen hytteihin. Suomalainen erikoisuus on pakollinen sauna yli 400 bruttorekisteritonnin aluksilla. Kun ruuankin taso edelleen parani, voi sanoa että 1940-70 –luvuilla merimiehen olot paranivat 30 vuodessa paljon enemmän kuin edeltäneen sadan vuoden aikana.
Tänä päivänä varmaankin useimpien merimiesten ammatinvalinnan takana on tietoinen harkinta. Merille ei enää pääse ilman alan ammattikoulutusta. Merimiesammatin voi sanoa olevan samalla viivalla monen muun uravaihtoehdon kanssa, hyvine ja huonoine puolineen.
