Pikareitti
Aula
Purjelaiva Osmon pienoismalli
Osmo rakennettiin nälkävuosien aikana Raumalla ja se valmistui vuonna 1869. Osmo seilasi valtamerillä aina Jemenissä, Burmassa ja Sri Lankassa asti. Vuodesta 1909 lähtien Osmolla kuljetettiin puutavaraa Suomesta muun muassa Tanskan, Saksan ja Englannin satamiin. Osmo teki viimeisen matkansa vuonna 1923, 54 vuoden ikäisenä. Helsingin yliopiston opiskelijoiden satakuntalainen osakunta tahtoi museoida Osmon, mutta Uudenkaupungin telakan konkurssi ja syysmyrsky tuhosivat laivan kunnostuskelvottomaksi. Laivasta purettiin metalliset osat kierrätystä varten ja kannen lankutusta myytiin pulavuosina polttopuuksi. Merikadetit pelastivat seinällä esillä olevan laivan alkuperäisen keulakuvan.
Säpin majakka
Säpin uusi tiilinen, myöhemmin teräsbetonilla vahvistettu majakka rakennettiin vuonna 1873, jolloin myös sisäänkäynnin yläpuolella oleva loistokoneisto valmistettiin Pariisissa. Saarelle tuli myös majakkamestarin, kahden majakka-apulaisen sekä luotsien asunnot. Noin kilometrin mittaisella saarella saattoi siis asua useita perheitä. Loistokoneiston polttoaineena käytettiin aluksi naurisöljyä, myöhemmin petrolia ja vuonna 1930 siirryttiin kaasupolttimoon. Loistokoneisto oli käytössä vuoteen 1962 asti, jolloin Säpin majakan toiminta automatisoitiin. Ihmiset jättivät saaren ja nykyään sitä pitävät kotinaan vain saarelle vuonna 1949 tuodut muflonilampaat.
Keulakuvasali
Albatrossi
Albatrosseista ja niiden suhteesta merimiehiin kerrotaan monia, enimmäkseen maissa keksittyjä, tarinoita. Väitetään esimerkiksi merimiesten uskoneen, että albatrossit olivat kuolleiden merimiesten sieluja, tai että linnut olisivat viettäneet koko elämänsä ilmassa, koskaan laskeutumatta. Albatrossit ovat usein olleet laivatoverien ja valaiden lisäksi ainoita elollisia olentoja, joita merimiehet pitkillä merimatkoillaan näkevät. Suuri valkoinen lintu on vaikuttava näky, ja sama albatrossi voi joskus seurata laivaa päiväkausia.
Kap Hornin kiertäjien veljeskunta, AICH, otti symbolikseen Albatrossin. Veljeskunnan lipussa on kuvattuna albatrossin pää ja lintujen pyydystämiseen käytetty syöttilaite. Esillä oleva täytetty albatrossi on pyydystetty vuonna 1912.
Iso sali
Hoppetin nukkemiehistö
Nukkemiehistön vitriinin yläpuolella voit nähdä miehistövalokuvan, jonka mukaan nukketaiteilija Sirpa Ala-Louko on rakentanut nuket vuonna 2011. Valokuvassa on raumalaisen valtameripurjealus fregatti Hoppetin miehistö Hobartissa, Tasmaniassa tammi-helmikuussa vuonna 1899.
Vitriinilaatikon kosketusnäyttö tarjoaa mahdollisuuden kuulla jokaiselta miehistövalokuvan henkilöltä tarinan, laulun tai vaikkapa runon. Tarinat, laulut ja runo eivät välttämättä ole kyseisen merimiehen esittämiä tai kokemia, mutta ne pohjautuvat merimuseon monipuolisiin arkistolähteisiin ja ovat siten peräisin merenkulkijoilta.
Valaanluu
Yläpuolellasi roikkuu kaskelotin vasen alaleukaluu, joka tuotiin vuonna 1890 matkamuistona Azoreilta.
Merenkulun opetus -huone
Merikoulu
Rauman merimuseon rakennuksessa toimi vuodesta 1900 vuoteen 1969 merenkulkuoppilaitos. Merenkulun opetus Raumalla alkoi jo vuonna 1880, ja jatkuu edelleen nykyisissä tiloissa lähellä satamaa.
1960-luvulle asti koulutusta annettiin vain päällystölle, siis perämiehille ja merikapteeneille. Oppilaat olivat ensin olleet vähintään pari vuotta merillä ja tulivat kouluun vasta sitten. Opettajatkin yleensä olivat entisiä merenkulkijoita. Tämän huoneen seinällä on runsaasti merikapteeniluokkien luokkakuvia aina vuosisadan vaihteesta noin 1930-luvulle asti.
Raumanmeri-huone
Sukelluspuku
Museossa on esillä vanhempi raskaslaitesukeltajan, tai kypäräsukeltajan, laitteisto. Hengitysilma tulee kypärään pinnalta kumista letkua pitkin. Letkun toisessa päässä on ilmapumppu. Painavat jalkineet ja lisäpainot pitävät sukeltajan pohjassa. Tällaisia sukelluslaitteita on käytetty muun muassa Rauman telakan ja sataman töissä 1950-luvulla.
Jos aikaa jää, kiipeä yläkerran Torniin!