Nuori albatrossi Rauman merimuseon näyttelyssä

Pikareitti

Aula

Purjelaiva Osmon pienoismalli

Osmo rakennettiin nälkävuosien aikana Raumalla ja se valmistui vuonna 1869. Osmo seilasi valtamerillä aina Jemenissä, Burmassa ja Sri Lankassa asti. Vuodesta 1909 lähtien Osmolla kuljetettiin puutavaraa Suomesta muun muassa Tanskan, Saksan ja Englannin satamiin. Osmo teki viimeisen matkansa vuonna 1923, 50 vuoden ikäisenä. Helsingin yliopiston opiskelijoiden satakuntalainen osakunta tahtoi museoida Osmon, mutta Uudenkaupungin telakan konkurssi ja syysmyrsky tuhosivat laivan kunnostuskelvottomaksi. Laivasta purettiin metalliset osat kierrätystä varten ja kannen lankutusta myytiin pulavuosina polttopuuksi. Merikadetit pelastivat seinällä esillä olevan laivan alkuperäisen keulakuvan. 

Säpin majakka

Säpin uusi tiilinen, myöhemmin teräsbetonilla vahvistettu majakka rakennettiin vuonna 1873, jolloin myös sisäänkäynnin yläpuolella oleva loistokoneisto valmistettiin Pariisissa. Saarelle tuli myös majakkamestarin, kahden majakka-apulaisen sekä luotsien asunnot. Pienellä saarella asui siis useita perheitä. Loistokoneiston polttoaineena käytettiin aluksi naurisöljyä, myöhemmin petrolia ja vuonna 1930 siirryttiin kaasupolttimoon. Loistokoneisto oli käytössä vuoteen 1962 asti, jolloin Säpin majakan toiminta automatisoitiin. Ihmiset jättivät saaren ja nykyään sitä pitävät kotinaan vain saarelle vuonna 1949 tuodut muflonilampaat.

Keulakuvasali

Albatrossi

Albatrosseista ja niiden suhteesta merimiehiin kerrotaan monia, enimmäkseen maissa keksittyjä, tarinoita. Väitetään esimerkiksi merimiesten uskovan albatrossien olevan kuolleiden merimiesten sieluja, tai että linnut olisivat viettäneet koko elämänsä ilmassa, koskaan laskeutumatta. Albatrossit ovat usein olleet laivatoverien ja valaiden lisäksi ainoita elollisia olentoja, joita merimiehet pitkillä merimatkoillaan näkevät. Suuri valkoinen lintu on vaikuttava näky, ja sama albatrossi voi joskus seurata laivaa päiväkausia.

Kap Hornin kiertäjien veljeskunta, AICH, otti symbolikseen Albatrossin. Veljeskunnan lipussa on kuvattuna albatrossin pää ja lintujen pyydystämiseen käytetty syöttilaite. Esillä oleva täytetty albatrossi on pyydystetty vuonna 1912.

Iso sali

Hoppetin nukkemiehistö

Nukkemiehistön vitriinin yläpuolella voit nähdä miehistövalokuvan, jonka mukaan nukketaiteilija Sirpa Ala-Louko on rakentanut nuket vuonna 2011. Valokuvassa on raumalaisen valtameripurjealus fregatti Hoppetin miehistö Hobartissa, Tasmaniassa tammi-helmikuussa vuonna 1899.

Vitriinilaatikon kosketusnäyttö tarjoaa mahdollisuuden kuulla jokaiselta miehistövalokuvan henkilöltä tarinan, laulun tai vaikkapa runon. Tarinat, laulut ja runo eivät välttämättä ole kyseisen merimiehen esittämiä tai kokemia, mutta ne pohjautuvat merimuseon monipuolisiin arkistolähteisiin ja ovat siten peräisin merenkulkijoilta.

Valaanluu

Yläpuolellasi roikkuu kaskelotin vasen alaleukaluu, joka tuotiin vuonna 1890 matkamuistona Azoreilta.

Merenkulun opetus -huone

Merikoulu

Rauman merimuseon rakennuksessa toimi vuodesta 1900 vuoteen 1969 merenkulkuoppilaitos. Merenkulun opetus Raumalla alkoi jo vuonna 1880, ja jatkuu edelleen uusissa tiloissa lähellä satamaa.

1960-luvulle asti koulutusta annettiin vain päällystölle, siis perämiehille ja merikapteeneille. Oppilaat olivat ensin olleet vähintään pari vuotta merillä ja tulivat kouluun vasta sitten. Opettajatkin yleensä olivat entisiä merimiehiä. Tämän huoneen seinällä on runsaasti luokkakuvia aina vuosisadan vaihteesta noin 1930-luvulle asti.

Hylkyhuone

Sukelluspuvut

Yläpuolellasi on 1970-luvun sukelluspuku, joka muistuttaa nykyäänkin käytössä olevia. Mukana olevan hengityslaitteen, räpylöiden ja puvun keveyden ansiosta sukeltaja voi uida melko vapaasti.

Alempi sukelluspuku edustaa vanhempaa tekniikkaa. Hengitysilma tulee kypärään pinnalta kumista letkua pitkin. Letkun toisessa päässä on ilmapumppu. Painavat jalkineet ja lisäpainot pitävät sukeltajan pohjassa. Tällaisia sukelluslaitteita on käytetty muun muassa Rauman telakan rakennustöissä 1950-luvulla.

Jos aikaa jää, kiipeä yläkerran Torniin tai kurkista merimuseorakennuksen takana sijaitsevaan Paarlastipuistoon!