Olavi Louna jatkoi merellä työskentelyä vielä pitkään Usko-laivalla tehdyn pestin jälkeen
Vanhemmat olisivat kannustaneet Olavia koulunkäyntiin ja menemään lyseoon, mutta Olavi ystävineen halusi töihin tienaamaan rahaa. Pojat kiersivät paljon työmaita ja tehtaita kysymässä töitä, mutta eivät nuoren ikänsä takia päässeet. Laivapestin Olavi kuitenkin sai 15-vuotiaana vuonna 1943, ensin telakalla olleeseen Brita-laivaan messipojan pestin, joka kesti vain kolme kuukautta. Vain muutama päivä sen jälkeen Olavi lähti ystävänsä ja muiden nuorien poikien kanssa Usko-laivalle, jolla palvellessa pommitukset tulivat tutuiksi.
Usko-laivasta uloskirjautumisen jälkeen Olavi meni töihin Rauma Woodiin. Siellä lastattiin puutavaraa, lankkuja, junavaunuihin. Työ alkoi aamukuudelta ja päättyi iltapäivällä kahdelta. Hän oli myös uittamassa tukkeja sahalle. Työt olivat lyhytaikaisia. Muutaman kuukauden kuluttua Olavi palasi laivatyöhön.
Pallas-laivalla kuljetettiin muun muassa sotamateriaalia
Vuosina 1941-1944 Suomen laivauksista noin 70 % tuli Saksasta, ja suurin osa oli niistä sotatarvikkeita. Vuonna 1944 kotimaisen kauppalaivaston suurimmat alukset hoitivat malmikuljetuksia Ruotsista Saksaan. Pienempiä aluksia oli aikarahdattu saksalaisten käyttöön Norjan rannikkoliikenteeseen sekä Baltian maiden ja Suomen väliseen liikenteeseen. Suomesta vietiin pääasiassa puutavaraa sekä selluloosaa, paperia, parakkeja ja jonkin verran olkia. Suomeen tuotiin kivihiiltä, koksia, viljaa, sokeria, suolaa, lannoitteita ja kappaletavaraa sekä sotamateriaalia.
Edellä kuvatun kaltaiseen meriliikenteeseen Olavi lähti töihin tammikuussa 1944. Hän pestautui ystävänsä kanssa Pallas-nimiselle laivalle. Se oli Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön laiva, joka kulki suunnilleen samoja reittejä kuin Usko. Pommituksia Pallas-laivalla koettiin useassakin satamassa, mutta erityisesti Hampurissa ne olivat vuonna 1944 edelleen rankkoja.
Olavi teki Pallaksella useamman matkan, mutta viimeinen kotimatka jäi erityisesti mieleen. Laivaan lastattiin Danzigissa täysi ammuslasti ja viisi hyökkäysvaunua, joista neljä oli kansilla lastausluukkujen päällä. Laiva lähti päivällä matkaan ja samaan aikaan lähti useampiakin laivoja, kun kaupunkia pommitettiin. Myös lähteviä laivoja alettiin pommittaa, mutta pommit osuivat onneksi Pallas-laivan viereen nostaen isoja vesipatsaita. Olavi epäili, että luultavasti laivoihin käytettiin kaikki loput pommit, koska lentokoneet lähtivät suhteellisen pian pois ja laiva jatkoi rauhassa matkaa Poriin Mäntyluodon satamaan saakka.
Mäntyluodossa hyökkäysvaunut ja ammuslasti purettiin. Olavin arvion mukaan ne todennäköisesti lastattiin uudelleen saksalaisiin kuljetusaluksiin (“transport-laivoihin”), joita Mäntyluodossa oli muutamia.
Saksalaiset olivat poistumassa maasta Suomen ja Neuvostoliiton välisten rauhanneuvottelujen ehtojen mukaisesti ja 15.9. mennessä heidän oli poistuttava Suomen alueelta. Tätä toimenpidettä varten elokuussa 1944 perustettu Kauppamerenkulun ohjaus- ja säännöstelytoimikunta Kamerto asetti syyskuun alussa Suomen hallituksen antamilla valtuuksilla 14 suomalaista alusta käytettäväksi saksalaisten kuljetuksissa Suomesta Saksaan. Pallas oli yksi näistä höyrylaivoista.
Saksalaiset vakuuttivat, että nämä alukset saisivat palata esteettä takaisin Suomeen, kun lasti oli purettu. Useat laivoista ehtivät lähteä lastattuina Suomen satamista. Viimeistään saksalaisten hyökkäys Suursaareen 15.9. antoi vahvan syyn Kamertolle antaa matkalla olleille aluksille määräyksen joko palata Suomeen tai lähteä Ruotsin satamiin. Höyrylaivat Bore, Ellen ja Vappu olivat jo kuitenkin ehtineet perille Saksaan ennen Suursaaren yritykseksi jäänyttä valtausta. Niiden miehistöt internoitiin.
Pallas ei lastin purkamisen jälkeen lähtenyt enää takaisin Saksaan, vaan jäi hetkeksi Mäntyluodon satamaan. Seuraavaksi laivaan lastattiin valtava määrä Suomen armeijan sotilaita, niin paljon kuin laivaan mahtui. Pallas lähti viemään sotilaita Kemiin. Pallas jäi kuljettamaan Kemin ja Oulun välille sotatarvikkeita ja sekalaista kalustoa: hevosia, autoja, rattaita, kuolleitakin. Olavi ei muista, montako matkaa tehtiin, mutta pidemmän aikaa Pallas pohjoisessa oli.
Marraskuussa 1944 Olavi otti Mäntyluodon satamassa Pallaksesta ulosmaksun ystävänsä kanssa. Laivakin luovutettiin Neuvostoliitolle sotakorvauksena. Olavi jatkoi hetken maatöissä Rauman telakalla rakentaen sotakorvauskuunareita Neuvostoliitolle, kävi armeijan ja sen jälkeen lähti jälleen laivoille töihin.
Rauman merikoulussa Louna suoritti aliperämiestutkinnon vuonna 1951, perämiestutkinnon vuonna 1953 ja merikapteenin tutkinnon vuonna 1956. Päätyönsä, melkein kolmekymmentä vuotta, hän teki varustamo Ab Henry Nielsen Oy:n palveluksessa, aluksi säiliöaluksilla vuoteen 1965 asti ja sen jälkeen varustamon pääkonttorilla asiantuntijatehtävissä.