Wiiman tarina

Korean sota 1950-1953

Taistelua pakenevia siviilejä. National Archives 520796, Yhdysvallat.

Korean sota käytiin 1950–1953 Pohjois- ja Etelä-Korean välillä. Pohjoista tukivat sosialistiset maat, tärkeimpinä Neuvostoliitto ja Kiina. Etelän voimakkaimmat liittolaiset olivat Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Sodan aikana Etelä-Korean liittolaiset asettivat kauppasaartoon sotatarvikkeiden, kuten aseiden ja polttoaineen, viennin Kiinaan. Korean sota vaati arviolta 2 miljoonaa  uhria, ja sen seurauksena Korea on edelleen jakautunut toisilleen vihamielisiin Pohjois- ja Etelä-Korean valtioihin.

Wiima

Rauman merimuseo / Hannu-Matti Kaitila

Wiima oli suomalainen Wihuri-yhtiön omistama tankkilaiva. Se oli rakennettu 1931 Alankomaissa. Alkuperäinen nimi oli Mijdrecht. Suomen Tankkilaiva Oy osti aluksen vuonna 1951. 
Konevoima: 3330 hv
Vetoisuus: 7717.12 brt / 4037.79 nrt
Pituus: 139.13 m
Leveys: 17.92 m
Syväys: 8.32 m
Kuollut paino: 11040 t
Nopeus: 11.5 kn

Ilmari Merimaa

Jouko Merimaan arkisto

Ilmari Merimaa oli raumalainen merikapteeni ja Wiiman päällikkö vuonna 1953. Hän joutui kovien paineiden alle yrittäessään huolehtia laivastaan sekä miehistönsä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Kuva on todennäköisesti Wiiman paluumatkalta Singaporesta kohti Suomea, jolloin tunnelma oli vapautuneempi. Ilmari Merimaa oli taitava muusikko, ja hallitsi useita instrumentteja.

Jouko Merimaa

Jouko Merimaan arkisto

Jouko Merimaa on Ilmari Merimaan poika. Vuonna 1953 hän oli 8-vuotias. Kuva on kesältä 1952.

Tammi-helmikuu 1953

Helsingin sanomat 5.2.1953

Tammi-helmikuun vaihteessa 1953 Wiima lähi Romanian Constanțasta kerosiinilastissa kohti Kiinaa. Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Jack McFall otti yhteyttä presidentti Paasikiveen, jotta tämä estäisi Wiiman matkan. Paasikivi kuitenkin vastasi, ettei voi mitään, sillä Wiima oli yksityisen yrityksen omistama alus, eikä valtio näin ollen voi puuttua sen asioihin.

“Isä teki paljon pitkii matkoja tankkilaivalla, Etelä-Amerikkaan, Lähi-Itään, Mustallemerelle, kun tuotiin öljyä. Hän oli melkeen vuodenkin joskus reissus. Ei se ollu mitenkään erikoinen, ei silloin tiedetty kummonen siit reissust tulee.” - Jouko Merimaa

Wiima saapui Singaporeen

Helsingin Sanomat 12.2.1953

11.2.1953 Wiima saapui Singaporeen, joka tuolloin oli Ison-Britannian siirtomaa. Brittiviranomaiset estivät Wiimaa jatkamasta matkaa ja asettivat sotalaivoja vartioimaan sitä. Taiwanilla toiminut Kiinan tasavallan laivasto uhkasi upottaa Wiiman, mikäli se pyrkisi Manner-Kiinaan

Otsikoita

The Strait Times, Singapore (vas., yllä) , Singapore Standard (oik. alla)

Singaporelaisten lehtien uutisotsikoita Wiiman myyntiä koskevista huhuista.

Kari Suomalainen 8.2.1953

Helsingin Sanomat 8.2.1953

Pilapiirtäjä Kari Suomalaisen näkemys. Antti Wihuri ohjaa kiinalaistyyppiseksi purjeveneeksi piirrettyä Wiimaa lohikäärmehahmoisen Kiinan johtajan Mao Zedongin selässä: Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Taiwanin presidentti Tšiang Kai-šek seuraavat tilannetta petolintuina. Antti Wihuri ei ehkä Wiiman tapauksen yhteydessä saanut uusia ystäviä, mutta hänen yhtiölleen Suomen Tankkilaiva Oy:lle matka oli kannattava.

Kevät 1953

Satakunnan Kansa 14.2.1953

Helmikuusta toukokuuhun 1953 Wiima oli Singaporessa, ja brittiviranomaiset estivät sitä poistumasta. Diplomaattien ja laivan omistajien välillä käytiin kulissien takaisia neuvotteluita. Wiiman kohtalosta liikkui monenlaisia huhuja: milloin se oli lähdössä kohti Kiinaa kiinalaisten sotalaivojen saattamana, milloin laivaa ja sen lastia yritettiin myydä Singaporessa.

“Kyl mä ymmärsin että jotain erikoista on tekeillä, kun mä kävin koulua, kaikki kyseli isästä, opettajatkin kyseli, ja mä vastasin että kyllä se sieltä tulee aikanansa. Äiti joskus soitteli sanomalehtiin ja vaati oikaisuja kun uutisissa oli perättömiä tietoja.” - Jouko Merimaa

Dwight D. Eisenhower

National Archives 520796, Yhdysvallat.

Dwight D. Eisenhowerista tuli Yhdysvaltain presidentti Korean sodan aikana 20.1.1953. Hän veti kovaa linjaa Pohjois-Koreaa, Kiinaa sekä Neuvostoliittoa vastaan, ja tahtoi Yhdysvaltain painostavan Suomea Wiiman tapauksessa.

Juho Kusti Paasikivi

Museovirasto, Historian kuvakokoelma, HK19650812:139 (CC BY 4.0)

Juho Kusti Paasikivi oli Suomen presidentti 1946–1956. Hän tahtoi parantaa Suomen kansainvälistä asemaa ja pyrki edistämään mm. Suomen YK-jäsenyyttä. Hänen mielestään Suomen piti pysyä suurvaltojen kiistoissa puolueettomana ja välttämään niin Neuvostoliiton kuin Yhdysvaltojenkin ärsyttämistä. Wiiman tapaus ei siksi sopinut ollenkaan hänen suunnitelmiinsa.

Antti Wihuri

Museovirasto, Historian kuvakokoelma, HK19870106:333 (CC BY 4.0)

Antti Wihuri oli Wiiman omistaneen Suomen Tankkilaiva Oy:n johtaja ja pääomistaja. Hän oli taitava liikemies, jota Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Jack McFall piti kovimpana neuvottelijana jonka urallaan koskaan tapasi.

Winston Churchill

Yousuf Karsh. Library and Archives Canada, e010751643

Winston Churchill oli Ison-Britannian pääministeri toisen maailmansodan aikana 1940–1945 ja uudelleen 1951–1955. Hän otti Wiiman tapauksessa aktiivisen roolin, ja henkilökohtaisesti neuvoi Singaporen brittiläistä hallintoa hidastamaan Wiiman matkaa niin paljon kuin mahdollista. Tällä hän myös halusi vakuuttaa Yhdysvallat siitä, että Iso-Britannia on kauppasaarron valvonnassa tosissaan.

Mao Zedong

Museovirasto, Yleisetnografinen kuvakokoelma VKK731:155, CC BY 4.0.

Mao Zedong oli Kiinan kansantasavallan johtaja, joka tuki Pohjois-Koreaa.

Tšiang Kai-šek

Tšiang Kai-šek toisen maailmansodan aikaisessa julisteessa. National Archives 44-PF-32, Yhdysvallat.

Tšiang Kai-šek oli Taiwanin saarella toimivan Kiinan tasavallan presidentti. Hän piti itseään koko Kiinan laillisena johtajana ja pakolaishallituksen johtajana. Hän suhtautui Kiinan kansantasavaltaan ja Pohjois-Koreaan vihamielisesti. Taiwanin laivasto uhkasi upottaa Wiiman, mikäli se pyrkisi Singaporesta Kiinaan.

Tiukan valvonnan alla

Uutinen Wiiman päällikölle Ilmari Merimaalle Singaporessa annetusta sakosta, jonka syynä oli luvaton radioyhteys Suomeen. The Strait Times, Singapore

Tilanteen pitkittyessä keväällä 1953 Ilmari Merimaan ja miehistön tilanne oli hermoja raastava, kun tietoa tulevaisuudesta ei ollut. Tilanne oli hankala myös siksi, että laivalle oli vaikeuksia hankkia ruokaa ja muita tarvikkeita. Laiva oli tiukan valvonnan alla: Ilmari Merimaa sai jopa sakot otettuaan ilman lupaa radioyhteyden Suomeen. Mieliala oli ymmärrettävästi huono, ja ainakin osa miehistöstä vaati saada jättää laivan ja palata kotiin.

“Äiti oli kotona, ei hän mitään palkkaa saanut ja alkoi rahat loppua. Isä sähkötti rahaa Rauman postiin, Sitten kävi niin, että postineiti sanoi, ettet saa rahaa ilman valtakirjaa mieheltä, vaikka hyvin ties että hän on Singaporessa. Äiti meni ulos ja kirjoitti valtakirjan ja isän nimen siihen, ja sai rahat. Se on asianomistajarikos, valtakirjan väärennys, niin ei isä siitä olis pahastunut.” - Jouko Merimaa

Asiatta Ankkurissa

Tuntematon suomalainen aikakauslehti

Lasti myytiin

Uutinen lastin siirrosta Cahabaan. The Strait Times, Singapore.

29.4.1953 Antti Wihuri myi Wiiman lastin Yhdysvaltain liittovaltiolle. Kauppahinta oli 500 000 dollaria (vuoden 2021 rahassa noin 4,9 miljoonaa dollaria tai 4,3 miljoonaa €). Suomen Tankkilaiva Oy:lle matka Wiiman matka oli pitkästä viivästymisestä huolimatta lopulta erittäin kannattava. Kerosiini siirrettiin Wiimasta yhdysvaltalaiseen sotilastankkilaiva Cahabaan, ja Wiima lähti kotimatkalle.

Kotiinpaluu

Ensio Tiira oli Ranskan muukalaislegioonasta Indokiinasta karannut suomalainen, joka sai Wiimalla kyydin Singaporesta kotimaahan. Keskipohjanmaa 12.7.1953. 

Wiima saapui 11.7.1953 Kokkolaan. Lehdistö oli vastassa puoli vuotta uutisaiheena ollutta laivaa. Miehistö pääsi nyt kotiin, mutta Ilmari Merimaa oli sairastunut eikä koskaan täysin toipunut raskaan matkan rasituksista.

“Isä sairastu pahasti sillä matkalla. Hän ei enää lähteny pitkille matkoille, vaan meni valtiolle töihin, talvet oli jäänmurtajilla ja kesät merenmittausaluksilla. Ehkä valtio järjesti hänelle töitä juuri Wiiman tapauksen vuoksi. Hänen terveytensä heikkeni, hän koko ajan hiipui ja hiipui, ja hän oli paljon sairaslomilla. Minua isä neuvoi hankkimaan rauhallisen ammatin.”  - Jouko Merimaa

Kaikki lehtileikkeet Jouko Merimaan arkistosta