Aallotar 1895

Rakennettu tasasaumaan hongasta ja kovasta puusta puupanttureilla, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Omistaja: Karlsson Johan, Koivumäki Johan, Närvä Evert, Rauman Parruliikeyhtiö, Hattula, Kallio & Kumpp.
Laiva myyty ulkomaille.

Omistaja: Rauman Parruliikeyhtiö Hattula, Kallio & Kumpp. (Wiipuri A. Kallio.) (1921)
Omistaja: Rauman Parruliikeyhtiö, Hattula, Kallio & Kumpp. (1928–1930)

Tyyppi Parkki
Telakka Norja (Doammen)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 330,87
Nettovetoisuus315,11
Pituus 41,65
Leveys 8,9
Rekisterinumero 207
Rakennettu: 09.06.1913
Poistettu

Lehtiartikkelit

L-S. 11.8.1914.

Sota ja purjelaivamme.

F. Sjöfartstidningenille on laivanvarustajaliike Johan Nurminen Raumalta ilmoittanut, että seuraavien purjelaivojen kohtalosta ei ole tullut tarkempia tietoja ja että niiden pelätään joutuneen saksalaisten käsiin.

Kuunari EROS, kapt. P. A. Ikä, läksi heinäk. 7 p:nä Raumalta Friedrichstadiin.

Parkki EUNONIA, kapt. Sjöblom, läksi heinäk. 27 p:nä Flensburgista Raumalle.

Kuunari FRAMNÄS, kapt. Snäll, läksi heinäk. 2 p:nä Raahesta Stadeen.

Priki FRIDA, kapt. Mikkelsson, läksi heinäk. 18 p:nä Reposaaresta Stadeen.

Kuunari HEBE, kapt. Ramstedt, saapui heinäk. 30 p. Raumalta Burgstakeniin.

Kuunari LAINE, kapt. Ruosniemi, saapui heinäk. 17 p. Raahesta Kieliin.

Parkki LAINETAR, kapt. Urnberg, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Rendsburgiin.

Kuunari LOTUS, kapt. Grålund. lähti heinäk. 12 p. Ykspihlajasta Kieliin.

Kuunari RICHARD, kapt. Malen, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Apenradeen.

Parkki TOIVO, kapt. Farsenius, läksi heinäk. 16 p. Ykspihlajasta Eckensördeen.

Kuunari USKO, kapt. A. Näppi, läksi heinäk. 10 p. Raahesta Apenradeen.

Näiden 12 purjelaivan lisäksi ovat saatujen tietojen mukaan seuraavatkin purjealukset vihollisvesillä:

Raumalta kotoisin olevat: parkki AALLOTAR, parkki AALTO, priki ALEKSANDER, parkki HELMI, kuunari KANTON, ja kuunari OLGA. – Lisäksi mainitaan ahvenanmaalaiset, uuskaupunkilaiset ja luvialaiset laivat.

Mainittujen laivojen luku, joitten kohtalosta on syytä olla huolissaan, on siis lähes 40. Yksikään näistä laivoista ei ole 400 nettorek.tonnia suurempi, joten laivojen keskimääräinen arvo ei ole 15,000 – 20,000 markkaa suurempi. Mutta onhan sitä jo siinäkin. Lisäksi on vielä otettava huomioon laivojen lasti.

L-S. 25.8.1914.

Raumalaiset laivat Saksan satamissa.

Kuten ennen olemme maininneet, on suuri joukko Rauman laivoja nykyään Saksan satamissa. Ainakin seuraavat laivat ovat nyt seuraavissa satamissa:

AALLOTAR, kapt. J. G. Karlsson; LAINE, kapt. F. V. Ruosniemi; LOTUS, kapt. J. Grålund; sekä NORDEN, kapt. G. A. Wahlman, kaikki Kielissä. HELMI, kapt. F. M. Laaksonen; TOIVO, kapt. K. G. Forsenius; molemmat Eckerfördessä. RICHARD, kapt. F. F. Malen ja USKO , kapt. A. Näppi Apenradessa. EROS, kapt. P. A. Ikä Friedrichstadissa. EUNONIA, kapt. K. E. Sjöblom Flensburgissa. FRAMNÄS, kapt. F. A. Snäll ja FRIDA, kapt. A. Mickelsson Stadessa. HEBE, kapt. F. F. Ramstedt Burgstagenissa. KANTON, kapt. F. Fagerström Travemyndessä. LAINETAR, kapt. E. G. Urnberg Rensburgissa sekä OLGA, kapt. I. G. Silvan Lyypekissä.

Näistä laivoista sekä niiden miehistön kohtalosta on täkäläinen Espanjan varakonsuli kauppaneuvos W. Sofronoff tiedustellut Pietarissa olevan Espanjan pääkonsulin välityksellä ja on toiveita, että yhteys pian saadaan toimeen mainittujen alusten kapteenien kanssa.

Laivoissa on keskimäärin n. 10 miestä miehistöä. Muutamilla kapteeneilla on perhe mukana.

L-S. 27.8.1914.

Suomalaisia laivoja Saksassa.

Purjelaiva AALLOTTAREN kapteeni I. G. Karlsson on pyytänyt Venäjän konsulin Adolf Lundbergin Oskarshamnista ilmoittamaan suomalaisten merimiesten omaisille että Kielissä ovat seuraavat purjelaivat. LUVIA, LOTUS, LAINE, FRAMNÅS, FRIDA, NORDEN ja AALLOTAR sekä Eckenfördenissä DORES ja HELMI. Ilmoituksen sai Raumalle laivanvarustaja Yrjänen.

L-S. 3.10.1914.

Rauman laivat.

Parkkilaiva LAINETAR, kapt. Urnberg, joka sodan alussa pidätettiin Rensburgiin, on Raumalle saapuneiden tietojen mukaan nyttemmin siirretty Kieliin. Laivan miehistä kapteenia, kokkia ja yhtä miestä lukuunottamatta, on viety maihin töihin.

Parkkilaiva AALLOTAR.

Parkkilaiva AALLOTTAREN päälliköltä, kapteeni J. G. Karlssonilta on laivan isännistölle tänne saapunut seuraavat tiedot: Laiva saapui Kieliin viime heinäkuun 30 p. joka oli perjantai-päivä. Lauantaina ryhdyttiin purkamaan. Sunnuntaina elok. 2 p. kiellettiin kenenkään menemästä maihin, mutta jo tiistaina vietiin laivan väestö maihin, lukuunottamatta kapteenia ja perämiestä, jotka jätettiin laivaa hoitamaan. Parin viikon kuluttua tuotiin väestö takaisin ja purkaus alettiin uudelleen. Hitaasti se kuitenkin on vaunujen puutteessa käynyt, niin että se kestää syyskuun loppuun. Turhaan on koetettu saada lupaa lähteä kotiin. Huhuna on laivan kapteeni kertonut, että alus vietäisiin purkauksen jälkeen Alseniin lähelle Sönderburgia, mutta huhun todenperäisyydestä ei vielä tiedetä. Laivan päällikkö ja väestö ovat hyvissä voimin ja lähettävät omaisille ja tuttavilleen terveisensä.

L-S. 10.12.1914.

Saksasta karannut sotavanki.

Viime sunnuntaina (14.12) saapui Raumalle Viipurista kotoisin oleva merimies G. Modig, joka oli palvellut raumalaisella parkkilaivalla AALLOTAR, ja viety sotavankina Kieliin. Kun sotavankien elämä ei häntä miellyttänyt, yritti hän karata vankeudestaan, mutta joutui kiinni ja tuomittiin karkaamisen johdosta ammuttavaksi. Seuraavana yönä karkasi hän uudelleen ja tällä kertaa paremmalla menestyksellä. Monien seikkailujen perästä hän joutui Ruotsiin ja sieltä konsulikyydillä Raumalle ja kotipaikalleen Viipuriin.

L-S. 31.1.1918.

Laivanosien kauppa. Kauppalaivuri J. G. Karlsson on 7 p. tammikuuta 1916 myynyt merikapt. W. Nylundille 1/20 osan parkkilaivasta HELMI ja 1/20 osan parkkilaivasta AALLOTAR. Molemmat laivat ovat Saksassa. Kauppahintaa ei ole ilmoitettu.

L-S. 15.6.1918.

Sodan alussa Saksassa olleet suomalaiset laivat.

Berliinissä olevan Suomen lähetystön hankkimien tietojen mukaan ovat Saksassa olleet suomalaiset aluksen merisotaoikeudessa tuomitut menetetyksi ja sittemmin huutokaupalla myyty. Suomalais-saksalaisen rauhansopimuksen perusteella on Suomi menettänyt kaikki oikeutensa näiden alusten suhteen. Suomen lähetystö arvelee kuitenkin, että olisi tarpeellista tutkia merioikeuden tuomiota ja jos mahdollista korjata se, mikä korjattavissa on. Menetetyksi tuomitut alukset ovat: ALMA, BEDA, DORES, EROS, EUNONIA, FELICIA, FRAMNÄS, FRIDA, HENRIETTE, LAINETAR, LUVIA, NORDEN, PLEVONN, SARA, SUOMALAINEN, SUOMI, TOIVO, TÄHTI, VILHELMIINA. Luettelon täydellisyyttä lähetystö ei kuitenkaan takaa, koska tiedot on saatu yksityisiltä.

Jo ennen sodan alkua Saksassa olleet suomalaiset alukset on Saksa velvollinen luovuttamaan lasteineen Suomelle, tai ellei sellainen käy päinsä syystä tai toisesta, on Saksan hallitus velvollinen korvaamaan sekä alukset että lastit. Tällaisia aluksia ovat: AALLOTAR, ALTOI, AXEL, KANTON, GUSTAF ADOLF, HEBE, HELMI, INDRICK, JONSTORP, LAINE, LOTUS, NAIMA, NJÖRD, ODEN, OLGA, RICHARD, RUURIK, SEEJA, SUOMI, USKO, VILGAN ja WITUS. Tämäkään luettelo ei ole tarkka. Suomen lähetystön saamien tietojen mukaan, on edellämainituista aluksista myyty Saksassa seitsemän ja on Saksan hallitus velvollinen korvaamaan lasteineen. Myydyt alukset ovat seuraavat: AALLOTAR, ALTOI, HELMI, JONSTORP, LAINE, LOTUS ja ODEN. Myöskin HEBEN pitäisi olla myyty, mutta tietoa ei ole voitu tarkistaa.