Aimo 1875

Rakennettu tasasaumaan hongasta puupanttureille, tasaperäinen, yksi kansi, kaksi mastoa.
Rakennusmestari Matts Theodor Lindqvist.
Omistaja: Enlund Johan, Björklund Johan, Ekroos Oskar, Lundqvist N., Eriksson Moritz.
Rekisteröity aikaisemmin Turussa numerolla 40.
Haaksirikkoutunut v. 1910.

Tyyppi Kuunari
Telakka Nauvo (Käldö)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 237,01
Nettovetoisuus225,74
Pituus 33,07
Leveys 9
Rekisterinumero 118
Rakennettu: 27.05.1899
Poistettu 11.09.1911

Rauman alusrekisteri

Lehtiartikkelit

RL. 24.3.1906.

 

Kuulutus: Julkisella pakkohuutokaupalla, joka perjantaina ensitulevan huhtik. 27 p:nä klo 12 j.p.p. toimitetaan maistraatin virkahuoneessa, myydään ulosmitattu, Rauman kaupungin satamassa talvehtiva kuunarilaiva AIMO ------

Maistraatin puolesta Väinö Anthoni.


RL. 28.4.1906.

 

Laivankauppa. Eilen pidetyllä julkisella pakkohuutokaupalla myytiin täkäläisen maistraatin toimesta kauppias Engletsonin Malmön kaupungista Ruotsista, laskuun Rauman kaupungin satamassa talvehtivan kuunarilaivan AIMO, josta korkeimman tarjouksen 2,100 mk. teki Englertsonin asiamies W. Groundstroem täältä. Laiva on rakennettu v. 1875 Nauvossa ja on se kantavuudeltaan 225 rek.tonnin vetoinen.


RL. 29.5.1906.

 

Laivankauppa. T.k. 26 p:nä tehdyllä kauppakirjalla ovat kauppiaat K. Linden ja O. W. Ekroos täältä ostaneet AIMO–nimisen kuunarin kauppias Englerssonilta Malmöstä. Alus, joka nykyään makaa Rauman satamassa, on 225 rek.tonnin kantoinen.


L-S. 11.4.1908.

 

Laivanosien kauppoja. Eilen toimitetulla konkurssihuutokaupalla myytiin täällä puutavarakauppias Oskar Ekroosin konkurssipesälle kuuluvat osat laivoista DELFIN, NAIMA, AXEL, AIMO, ja BERTHA.

¼:sen 252 rek.ton. kantoisesta kuunari DELFINISTÄ, joka nykyään makaa Rauman satamassa, osti 700 markalla merim. Johan Grönman täältä.

¼:ksen 241 rek.ton. kantoisesta priki NAIMASTA, joka myös makaa Rauman satamassa, osti 1,216 markalla merikapteeni William Nylund täältä.

1/6:ksen 352 rek.tonnin kantoisesta parkkilaiva AXELISTA, joka niinikään makaa Rauman satamassa, osti 825 markalla maanvilj. Matti Hurunen Eurajoen pitäjän Kuivalahden kylästä.

Nämä ostajat saivat heti ostamansa osat haltuunsa.

225 rek.tonnin kantoisen kuunari AIMON 1/6:sesta tarjosi merimies Paul Grönlöf 544 markkaa ja 317 rek.tonnin kantoisen parkkilaiva BERTHAN, joka nyt talvehtii Kielissä, 1/10:sestä merikapt. A. Snäll 901 markkaa. Näitä tarjouksia ei kuitenkaan alhaisuutensa takia hyväksytty.

Samassa tilaisuudessa myytiin myöskin merikapt. N. Palanderin omistama 1/8:nes prikistä LOUISE, joka talvehtii Rauman satamassa. Osan osti 606 markalla merikapteeni Väinö Korhonen täältä saaden laivanosan heti haltuunsa.


L-S. 20.9.1910.

 

Hätäsatamaan tuli tänne viime lauantaina raumalainen kuunari AIMO, kapt. Grönroos. Edellisen yön ankara myrsky oli rikkonut laivan purjeen. Alus oli painolastissa matkalla Saksasta Reposaareen ja on se vielä täällä.


L-S 6.10.1910.

 

Mieltä järkyttävä haaksirikko Pohjanlahdella.

Laiva hajonnut kappaleiksi, - Kapteeni ja 2 miestä hukkunut.

 

Raumalta kotoisin oleva kuunari A I M O, kapteeni J. O. Grönroos, lähti v.k. 14 p:nä Reposaaresta otettuaan sieltä Reposaaren sahalta lautalastin, matkalle Aarhusiin Tanskassa. Merellä kuitenkin rikkoutuivat purjeet, jonka takia laivan t.k. 17 p:nä täytyi tulla kotikaupunkiinsa Raumalle niitä korjaamaan, Täältä lähti AIMO sitten jälleen matkalle keskiviikkona v.k. 28 p:nä. Kun laiva nyt oli päässyt ulos merelle, alkoi kova myrsky, joka nostatti ankaran aallokon. Myrskyn kourissa alkoi laiva vuotaa, eivätkä purjeetkaan enää kestäneet, jonka takia ne otettiin pois. Tämän jälkeen laiva lauantaina täyttyi vedellä ja ajautui Ahvenanmaalle päin. Noin 30 minuutin päässä Getanmaasta päätettiin kaataa riki, ettei laiva kaatuisi. Kaadettaessa jäi riki toiselle puolen riippumaan laivasta kiinni ja nyt se alkoi repiä laivaa rikki. Tämä tapahtui yöllä sunnuntaita vastaan. Laivan kapteeni ja 8 hengen miehistö pysytteli yhä hajoavassa laivassa. Yöllä maanantaita vasten ajelehti laiva Getan luotojen välissä. Mutta suuresta merkkitulesta huolimatta, ei luodoista kuulunut pelastajia. Maanantaina oli laiva niin hajonnut, että miehistö jakaantui kolmelle lautalle. Näitä rupesi etelään kääntynyt tuuli ajamaan takaisin merelle. Tiistaita vasten yöllä hävisi toisten lauttojen näkyvistä se lautta, jolla olivat kapteeni J. O. Grönroos, kokki J. Eklund ja matruusi Vihtori Niemi. Se oli varmaan hajonnut ankarassa aallokossa ja miehet hukkuneet. Viime hetkessä saapui tiistai-iltana apu. Höyrylaiva IRIS joka oli Raumalle tulossa, huomasi molemmat jäljellä olleet lautat ja pelasti niiltä kuusi kangistunutta ja uupunutta miestä. Eilen aamulla saapui IRIS Raumalle ja laski miehet maihin. Pelastuneet ovat konstaapeli Wilhelm Udd Raumalta sekä matruusit V. Gustafsson Paraisilta, J. Ekroos Fleivigistä, U. Stenroos Ulvilasta, O. Tuomola Paneliasta ja Papponen Kuopiosta. Kadonneista, jotka todennäköisesti ovat hukkuneet, oli kapt. Grönroos kotoisin Uudestakaupungista, iältään yli 60-vuotias, naimisissa ja kahden täyskasvuisen pojan isä. Kokki J. Eklund oli kotoisin Kyläsaaresta ja matruusi Niemi Luvialta. Molemmat olivat naimattomia. Kokki oli 22 v. ja Niemi n. 30 v. ikäinen.

Haaksirikkoutunut laiva, kuunari AIMO, on rakennettu Kemiössä v. 1875, ja on se 225 rek.tonnin vetoinen. Sen suurin omistaja on Linden & Vallin, 5/6 osa laivasta. 1/6 osan omisti merimies J. Osmonen, myöskin täältä. Laiva samoin kuin rahtikin oli vakuuttamatta. Lastina oli 102 standarttia lautoja Reposaaresta ja lienee lasti ollut vakuutettu.

Haaksirikon johdosta jättivät laivan omistajat täällä eilen protestin. Samoin teki hl. IRIKSEN kapteeni Braxen ilmoittaen pelastaneensa tiistaina klo ½ 7 i.p. kuusi miestä kahdelta lautalta.

 

Laivan konstaapelin kertomus tapahtumasta.

Eilen olimme tilaisuudessa saamaan laivan konstaapelilta W. Uddilta  lähempiä tietoja tapahtumasta.

AIMO oli lähtenyt Raumalta keskiviikkoaamuna v.k. 28 p:nä. Kapteenina oli J. O. Grönroos, joka on päällikkönä ollut viime ja tämän vuoden. Miehistöstä oli vain konstaapeli Udd kauemmin laivassa ollut. Muu miehistö oli vasta pestattu. Kokki Eklund sekä matruusit Stenfors, Gustafsson, Niemi ja Tuomola oli v.k. 14 p:n vaiheilla pestattu Reposaaresta. Siellä pestatun K. Ojasen sijalle, joka Raumalla karkasi, oli Raumalla pestattu Papponen. Heti kun laiva oli päässyt RELANDERSGRUNDIN majakkalaivan ohitse, alkoi kova etelämyrsky ja ankara aallokko. Myrskyä jatkui sitten yhtäjaksoisesti seuraavat päivät. Lauantaina varsinkin oli myrsky raivokas, tuulen ollessa pohjoisessa. Laiva ajautui ulos merelle n. 40 min. päähän Enskärin majakasta pohjoiseen. Ankarassa aallokossa alkoi laiva vuotaa. Purjeet eivät silloin kestäneet rajua tuulta, jonka takia ne täytyi ottaa alas. Laiva täyttyi vedellä ja nyt ajauduttiin päin maata, Ahvenanmaalle päin. Noin 30 min. ulkona Getanmaasta päätettiin kaataa riki, koska oli pelättävänä, että laiva muuten kaatuu. Mutta riki ei mennytkään kokonaan yli laidan, vaan jäi toiselta puolen riippumaan laivasta. Nyt rupesi laiva raivoisassa myrskyssä repeytymään. Sunnuntaina vasten yöllä klo ½ 3 oli laiva auttamattomasti tuomittu perikatoon. Meri vei mukanaan suuria kappaleita laivasta ja lastista. Miehistö pysyi yhä hajoavassa laivassa, joka nyt oli ajautunut aivan lähelle rantaa. Maanantaita vasten ajelehdittiin Getan luotojen välissä. Tehtiin suuri merkkituli ja oltiin näkevinään ihmisiäkin luodoilla, mutta mitään pelastusta ei kuulunut. Sillä tapaa ajelehtivat haaksirikkoiset kylmien aaltojen huuhtelemina koko maanantaipäivänkin, jolloin etelään kääntynyt tuuli taas kuljetti heitä ulos merelle. Illalla rupesi sekin osa laivaa, jolla haaksirikkoiset olivat kaikki pysytelleet, ja nyt erosivat miehet kolmeen osaan. Kapteeni, kokki ja matruusi Niemi jäivät paikalleen etukannen ruffin ja isomaston väliselle kappaleelle laivasta. Kolme miestä sijoittui ruffin katolle ja siinä kiinni olevalle isonmaston kappaleelle. Konstaapeli Udd ja kaksi matruusia asettuivat varta vasten tekemälleen lautalle. Tällöin oli kapteeni, vanha ja heikko mies, jo hyvin huonoissa voimissa. Hän lähetti terveisiä kotiin, jos joku vielä pelastuisi sekä pyysi sitomaan itsensä kiinni, koska ei enää jaksaisi pysytellä omin voimin. Koko ajan oli kuljettu merelle päin etelätuulen ajelemana. Miehet seisoivat vyötäisiään myöten lautojen välissä aaltojen alituiseen heidän ylitseen vyöryessä. Kaiken aikaa oli kuolema silmien edessä. Aallot veivät laudan milloin vierestä milloin alta. Maanantai-iltana erotti pimeä lautat toistensa näkyvistä. Kun jälleen tuli päivä, oli kapteenin lautta hävinnyt toisten näkyvistä. Myrsky oli sen varmaan rikkonut palasiksi, jolloin lautalla olleet kapteeni, kokki ja matruusi Niemi olivat hukkuneet. Tiistaiaamuna tuuli jonkun verran tyyntyi ja haaksirikkoiset näkivät erään purjelaivan tulevan näkyviin heitä kohden. He huusivat kaikin voimin ja luulivatkin että laivasta heidät huomattiin. Kuitenkin kääntyi laiva poispäin ja meni menojaan. Jos laivalta, joka purjehti pohjoiseen päin, huomattiin hädässä olevat. osoittaa se, ettei heitä autettu, mitä julminta sydämettömyyttä. Tämän jälkeen kului vielä yksi kauhun päivä, kuinka hitaasti, sen saattaa lukija arvata. Mutta illalla pimeän tullessa saapui viimeisellä hetkellä apu. Raumalle matkalla olevasta höyrylaivasta IRIS huomattiin meressä ajelehtivat laudat ja ruvettiin tähystelemään ympäri merelle. Pian havaittiinkin Uddin lautalla laudan nenään nostetut takia. Ja ennen pitkä pelastettiin molemmilla lautoilla olevat miehet, kuusi luvultaan höyrylaivaan. Miehistä olivat muutamat jo niin uupuneet, etteivät kyenneet omin voimin laivaan nousemaan. IIRIKSESSÄ saivat miehet kaikkea tarpeellista hoitoa, joten he seuraavana päivänä Raumalle saavuttuaan olivat verrattain virkeitä.

Kaikki, mitä miehillä oli ollut laivassa mukana, jäi meren saaliiksi. Erittäin oli konstaapeli Uddille koitunut vahinko tuntuva, nousten useampaan sataan markkaan. Häneltä meni koko vaatevarasto, uudet makuuvaatteet ja täydellinen timperin kalusto. Muilla miehillä lienee ollut vähemmän omaisuutta mukanaan. Mutta suosipa noita kuutta kuitenkin onni siinä, että pelastuivat. IIRIKSEN kapteeni teki kelpo työn. Ilman sitä olisikin nyt koko AIMO miehistö Pohjanlahden aalloissa.

Sellaista on merimiehen elämä. Se käsittää sanoin kuvaamattomia kärsimyksiä ja usein, kuten tässä, kuolemankin kaukana omaisista ja kodista.

 

L-S. 8.10.1910.

 

AIMON haaksirikossa hukkunut kapteeni Johan Oskar Grönroos oli kotoisin Uudestakaupungista. Hän oli tunnettu kaikin puolin kyvykkääksi ja kelpo mieheksi ja oli hän aikaisemmin kuljettanut useita uuskaupunkilaisia laivoja. Grönroos oli syntynyt 28 p. maaliskuuta 1846 ja oli siis lähes 65 vuoden ikäinen. Kadonnutta suree lähinnä puoliso (tanskatar) ja kaksi poikaa ja miniä.

L-S. 15.10.1910.

 

Kuunari AIMON jätteitä. Viime päivien myrskyt ovat kuljetelleet Getan rannikolla Raumanmerellä haaksirikkoutuneen kuunari AIMON osia ja lastina olleita puutavaroita Uudenkaupungin ja Pyhämaan rannikoille. Niinpä on viime lauantaista koottu Putsaaren rannikolta useampia tontteja lautoja, samaten Lyökissä, Lypertössä ja Pyhämaan rannoilla.

Putsaareen ovat aallot ajaneet pirstautuneen laivan osiakin. On löydetty ruffin katto, jolle kapteeni ja kaksi miestä oli jäänyt sidottuina ajelehtimaan. Lisäksi on löydetty ruffin katossa ollut kellolaitos ja veneen palasia. Löydöistä on käyty ilmoittamassa Uudenkaupungin tullikamarissa.

Putsaaren ja Pohjaisten rannoilla on pelastettu viime lauantain, sunnuntain ja maanantain kuluessa isompi määrä, ehkä pari sataa tonttia, lautoja, ja laivan osia etu- ja peräkajuutasta, vieläpä kellokin, jolla laivassa aikamäärä ilmoitetaan. Viime sunnuntaina nähtiin lähellä Putsaaren rantaa lauttakin, jossa näkyi miehen saappaat laidallakin, kai kiinni sidottuina. Mutta maanantaita vasten yönä syntynyt länsipohjatuuli ajoi lautan takaisin merelle, ennen kuin sitä saatiin pelastetuksi. Saappaitten johdosta ajateltiin, että ehkä niitten omistaja riippui lautan reunalla.


L-S. 8.11.1910.

 

Salaperäinen yhteentörmäys merellä. Viime keskiviikkona (2.11) klo 7-8 aikaan kun Helsingborgista kotoisin oleva n. 1,000 rek.tonnin vetoinen höyrylaiva NAJADEN ankaran myrskyn aikana oli tulossa Reposaaren satamaan ja oli puolittain myrskyn ajelehtimana, törmäsi laivan kylkeä vasten äkisti jokin raskas esine niin kovin, että laivan kannen yläpuolelta särkyi kaksi levyä ja katkesi rautainen kaari. Syyspimeässä ei ajelehtivaa esinettä voitu sittemminkään nähdä. Tarkastuksessa on otaksuttu, että tämän olisi pitänyt olla jokin osa haaksirikkoutuneen AIMO–laivan rungosta, sillä törmäys tapahtui aivan sillä kohdalla, missä AIMO teki haaksirikon ja tämän johdosta luullaan, että siellä vieläkin ajelehtii laivan osia. Hl. NAJADEN pääsi torstaina Reposaareen.