Albatros 1847

Rakennettu tasasaumaan tammesta tammipanttureille, tasaperäinen, kolme mastoa.
Omistaja: Lundström Gustaf, Galén Karl.
Myyty ulkomaille v. 1898.

Tyyppi Parkki
Telakka Stettin
Vuosi /
Bruttovetoisuus 334,59
Nettovetoisuus318,43
Pituus 36,93
Leveys 7,86
Rekisterinumero 89
Rakennettu: 26.09.1894
Poistettu 20.01.1902

Rauman alusrekisteri

Lehtiartikkelit

RL. 1.8.1894.

 

Laivan kauppa. Kapteeni G. W: Lundström täältä on ostanut Saksasta Rostockista laivan ALBATROS, vetävä 300 rek.tonnia, hinta 6.000 Suomen markkaa. Väestö on täältä lähtenyt jo laivaan.


RL. 4.11.1896.

 

Haaksirikko. Ystadista sähkötettiin viime perjantaina, että parkkilaiva ALBATROS, kotoisin Raumalta, tavattiin silloin peräsimettä ja hinattiin sinne.


RL. 24.3.1897.

 

Laivan huutokauppa. Torstaina tulevan huhtikuun 22 p:nä tämän kaupungin satamassa toimitettavaksi ilmoitetussa konkurssihuutokaupassa myydään enimmän tarjoavalle klo 12 päivällä myöskin kauppalaivuri G. W. Lundströmin ja tullipalvelija K. R. Galenin konkurssipesälle kuuluvat parkkilaiva ALBATROSS 318 ja vuonna 1863 rakennettu priki TÄHTI 220 rekisteritonnin kantavuudelta, jotka alukset nykyään ovat talviteloilla, edellinen Marsundin satamassa Ahvenanmaalla ja jälkimmäinen tämän kaupungin satamassa, sekä 1/6 osa SIISTI nimisestä, nykyään täkäläisessä satamassa makaavasta kuunarilaivasta kuin myös laiva IHANAN purjeet, riki, väkipyörät, kompassi, soittokello, wärppitrossi, röstraudat ym. kalusto, kaikki huutokauppatilaisuudessa ilmoitettavilla ehdoilla, josta täten asianhalullisille tieto annetaan. – Rauman Huutokauppakamarissa maalisk. 23 p:nä 1897.

                                                                                        Aug. Sunell.

RL. 24.4.1897.

 

Myytyjä laivoja ja laivanosia. Julkisilla huutokaupoilla, jotka viime torstaina toimitettiin täällä, myötiin seuraavat laivat ja laivain osat.

Parkkilaiva ALBATROSS, kantavuudeltaan 318 rekisteritonnia, huusi mv. J. W. Rosendahl Rauman maaseurakunnasta, 3.701 markalla. Priki TÄHTI, 220 rek.tonnia, huusi kaupp. Ludw. Långfors Raumalta 6.006 markalla. Kuudes osa kuunarilaivaa SIISTI, josta korkeimman tarjouksen 305 mk. teki hra J. Östman Raumalta. – Kaikki nämä alukset kuuluivat laivuri G. W. Lundströmin ja tullivahtimestari K. R. Gallenin konkurssipesään.

Samana päivänä myötiin laivuri J. Rosvallin konkurssipesälle kuuluva puolikas LYDIA nimistä, Rauman satamassa olevaa ja kantavuudeltaan 291 rekisteritonnin suuruista kuunarilaivaa, sen huusi 1.230 markalla asioitsija Hjalmar Kordelin, tästä kaupungista.


RL. 25.8.1897.

 

Yhteentörmäys. Viime maanantaiaamuna (23.8.) klo 3 aikaan törmäsivät toisiaan vastaan Juutinraumassa raumalainen parkkilaiva ALBATROSS, kapteeni Groundström, painolastissa ja matkalla Reposaareen, sekä englantilainen höyrylaiva BESTULA. Parkki menetti klyyvaripuomin ja sen laita ruhjoutui. ALBATROSS korjataan Helsingörissä.


RL. 1.12.1897.

 

Parkkilaiva ALBATROSS, kapt. R. Groundström, joka tk. 16 p:nä lähti Cardiffin satamasta, saapui eilen kovasti vuotaen Ostendeen. Kaikki purjeet on laiva myrskyssä menettänyt, vantit ovat katkenneet, styyrpurin ”töttät” pahasti ruhjoutuneet, niin että väki kieltäytyy laivaa edelleen seuraamasta.


RL. 8.12.1897.

 

Parkkilaiva ALBATROSS. Viime kuun 27 p:nä laiva oli lähtenyt Falmouthista myötäisen, kohtalaisen länsituulen vallitessa. Seuraavana päivänä tuuli kääntyi ja 29 p:nä se kääntyi luoteeseen sekä yltyi kauheaksi rajuilmaksi. Koska tuuli oli luoteinen, oli koetettava pitää purjeita yllä niin paljon, ettei laiva olisi ajautunut maihin, vaan silloin purjeet menetettiin. Laivan kovasti jyskiessä osa vantteja katkesi. Ruumassa kaikki mullin mallin oli veden vallassa. Hätälippu vedettiin ylös, mutta vaikkakin Bliessingenin ja Antverpenin luotsit lähenemään yrittivät, eivät ne kuitenkaan semmoisessa ilmassa voineet mihinkään ryhtyä. Laiva ajautui maita kohden ja seuraavana aamuna klo 6 aikaan, kun vielä oli pimeä, pantiin ulos molemmat ankkurit, mitä onneksi pitivätkin. Kovin uhkaavalta jo oli näyttänytkin. Kun päivä valkeni, huomattiin matalan olevan noin kivenheiton päässä. Mainitulle matalalle oli pari tuntia aikaisemmin eräs norjalainen parkki mennyt ja oli se siihen hukkunut miehineen päivineen. Luullaan siinä olleen luotsinkin muassa.