Alexander 1865
Rakennettu tasasaumaan tammesta ja hongasta puupanttureilla, pyöreäperäinen, yksi kansi, kaksi mastoa.
Rakennusmestari Jakob Nyman.
Omistaja: Tork Johan, Lundmark David, Wass Emanuel.
Tehnyt haaksirikon Englannissa ja hylky myyty Englantiin.
Tyyppi Priki
Telakka Helsinki, Blekholmin telakka
Vuosi /
Bruttovetoisuus 232,05
Nettovetoisuus220,27
Pituus 35,36
Leveys 8,05
Rekisterinumero 18
Rakennettu: 27.02.1891
Poistettu
Lehtiartikkelit
RL. 7.4.1888.
Ostettu laiva. Merimies D. Lundmark Raumalta on ostanut porvoolaisen ALEKSANDER–nimisen prikin 4,000 markalla. Priki on tamminen ja kuparoitu ja kuuluu olevan kaikin puolin hyvässä kunnossa.
RL. 8.11.1893.
Nopea matka. Laivuri Tork laivallaan ALEKSANDER tuli Wismarista Raumalle viime viikolla kolmessa vuorokaudessa. Lastina oli hänellä perunia.
RL. 13.1.1894.
Paraikaa korjataan Rauman satamassa kapteeni J. Torkin omistamaa priki ALEKSANDERIA. Korjaustyöt lienevät suurenpuoleisia.
RL. 4.4.1894.
Laivan korjaus. Kapteeni Torkin omistama priki ALEKSANDER on nyt pian aivan valmis korjauksiltaan, mitkä ovat olleet mitä perinpohjaisimmat ja kestäneet koko talven. Koko laiva on nyt kuin uudestaan tehty.
RL. 8.9.1897.
Pikainen matka. Toissapäivänä saapui raumalainen priki ALEKSANDER, kapt. J. Tork, kotia Flensburgista viipyen tulomatkallaan ainoastaan 4 vrk.
RL. 24.11.1897.
Laiva myrskyssä. Priki ALEKSANDER, kapt. Henriksson, joka viime maanantain (22.11.) iltapäivällä saapui tänne Rostockista oli paluumatkallaan ollut kahdessakin hirmumyrskyssä. Ensimmäinen – sama joka täälläkin viime viikon alussa niin hirveästi raivosi - yllätti laivan Ölannin eteläniemen luona ja oli niin raju, ettei ainoakaan tällä matkalla ollut merimies olleet sellaista ”orkaania” nähneet. Rajuimmillaan se oli ainoastaan kolme tuntia, jolla aikaa ALEKSANDER lähestyi Preussin rannikkoa. Vaan eipä laiva päässyt vielä tälläkään koetuksella. Viime lauantain ja sunnuntaina (19-20.11.) välisenä yönä yllätti taas laivan melkein yhtä raju luoteinen myrsky. Laiva oli käännettävä myötätuuleen ja siinä jo vähällä piti, ettei kokonaan kaatunut, vaikkei ollut purjeen riepuakaan tuulessa, niin syrjä ”pastujöölinki” oli kokonaan vedessä. Laiva kuitenkin kesti ja palasi myötätuuleen Itämereen.
RL. 29.9.1898.
Raumalaiset laivat NEITO, kapt. Julin, ja ALEKSANDER, kapt. Wilen, ovat näinä päivinä purjehtineet lastissa Saksaan viiden vuorokauden kuluessa, joka matkatulos on nopeimpia.
RL. 11.8.1903.
Nopeaa kulkua. Viime perjantaina t.k. 7 p:nä sivutti parkkilaiva VEGA, kapt. Urnberg, Kööpenhaminan ollessaan matkalla Hullista kotikaupunkiinsa Raumalle. Eilen aamupäivällä saapui laiva kaupunkimme satamaan. (Matka Kööpenhaminasta Raumalle kesti 4 vrk.)
Niinikään läksi priki ALEKSANDER, kapt. Sjöblom, viime perjantaina (7.8) illalla Travemyndestä Raumalle saapuen tänne jo eilen aamupuolella. Laivan matka kesti siis vain 2 ja puoli vuorokautta.
L-S. 6.6.1908.
Haaksirikko. Tukholmasta ilmoitettiin tk. 3 p:nä, että raumalainen priki ALEXANDER, kapteeni Karlsson, on ajanut karille Lille-karilla lähellä Dragöriä. ALEXANDER oli lastattuna sementillä ja matkalla Limhamnista Vaasaan. Pelastushöyry on mennyt haaksirikkopaikalle. ALEXANDER on rakennettu v. 1865 Helsingissä ja 220 nettorek.tonnin kantoinen.
Haaksirikkoutunut priki ALEXANDER on keskiviikkona (3.6.) saatu karilta ja hinattu Kööpenhaminaan.
L-S 5.6.1909.
Vahinkoa kärsinyt laiva. V.k. 26 p:nä kerrotaan Kappelnista, että suomalainen (raumalainen) priki ALEXANDER, lastattu puutavaralla, sattui karille ollessaan tulossa satamaan. Alus sai purkaa lastin, jonka sitten suurena lauttana kaksi hinaajaa veti Kappelniin. Sen jälkeen pääsi alus onnellisesti karilta ja satamaan. Toisena päivänä kuitenkin eräs ruotsalainen kuunari, joka aikoi sillasta läpi, puski voimakkaan virran vaikutuksesta alukseen, jolloin sen etutaklaus vioittui pahasti. Priki ALEXANDER, KAPT. Karlsson, on raumalainen alus ja lähti matkalle vk. 8 p:nä.
L-S. 29.7.1909.
Laivanosankauppoja. Tiistaina (27.7.) toimitetussa merimies Wassin huutokaupassa huusi kapteeni J. Tork ¼ priki Alexanderista sekä kapteeni J. Söderlund 1/8 parkkilaiva AALLOSTA. Osat joutivat henkilöille, jotka jo ennestään ovat mainittujen laivojen omistajia.
L-S. 8.10.1912.
Priki ALEKSANDERIN yli ajettu.
Lauantaina (5.10) Raumalle saapuneen tiedon mukaan on priki ALEKSANDER, kapt. Karlsson, tullut yliajetuksi Juutinraumassa.
Maanantaina (7.10) Turkuun saapuneessa National Tidende –nimisessä sanomalehdessä luetaan: Raumalainen priki ALEKSANDER ollessaan matkalla Kielistä Aalborgiin törmäsi yhteen torstain ja perjantain vastaisena yönä Möenin edustalla erään tuntemattoman 3-mastoisen kuunarin kanssa. kuunari sai tuntuvia vaurioita, mutta jatkoi matkaansa etelään päin ilmoittamatta nimeään tai kotipaikkaansa. Prikin runko vaurioitui ja lähti se suoraa Raumalle.
L-S. 12.10.1912.
Priki ALEKSANDER saapui eilen illalla Raumalle. Laiva, vaikka olikin koko lailla vioittunut, kykeni omin voimin purjehtimaan tänne. ALEKSANDERIN yli purjehtinut kuunarilaiva EBBA on vahingoittuneena hinattu Warnemyndeen.
L-S. 11.8.1914.
Sota ja purjelaivamme.
F. Sjöfartstidningenille on laivanvarustajaliike Johan Nurminen Raumalta ilmoittanut, että seuraavien purjelaivojen kohtalosta ei ole tullut tarkempia tietoja ja että niiden pelätään joutuneen saksalaisten käsiin.
Kuunari EROS, kapt. P. A. Ikä, läksi heinäk. 7 p:nä Raumalta Friedrichstadiin.
Parkki EUNONIA, kapt. Sjöblom, läksi heinäk. 27 p:nä Flensburgista Raumalle.
Kuunari FRAMNÄS, kapt. Snäll, läksi heinäk. 2 p:nä Raahesta Stadeen.
Priki FRIDA, kapt. Mikkelsson, läksi heinäk. 18 p:nä Reposaaresta Stadeen.
Kuunari HEBE, kapt. Ramstedt, saapui heinäk. 30 p. Raumalta Burgstakeniin.
Kuunari LAINE, kapt. Ruosniemi, saapui heinäk. 17 p. Raahesta Kieliin.
Parkki LAINETAR, kapt. Urnberg, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Rendsburgiin.
Kuunari LOTUS, kapt. Grålund. lähti heinäk. 12 p. Ykspihlajasta Kieliin.
Kuunari RICHARD, kapt. Malen, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Apenradeen.
Parkki TOIVO, kapt. Farsenius, läksi heinäk. 16 p. Ykspihlajasta Eckensördeen.
Kuunari USKO, kapt. A. Näppi, läksi heinäk. 10 p. Raahesta Apenradeen.
Näiden 12 purjelaivan lisäksi ovat saatujen tietojen mukaan seuraavatkin purjealukset vihollisvesillä:
Raumalta kotoisin olevat: parkki AALLOTAR, parkki AALTO, priki ALEKSANDER, parkki HELMI, kuunari KANTON, ja kuunari OLGA. – Lisäksi mainitaan ahvenanmaalaiset, uuskaupunkilaiset ja luvialaiset laivat.
Mainittujen laivojen luku, joitten kohtalosta on syytä olla huolissaan, on siis lähes 40. Yksikään näistä laivoista ei ole 400 nettorek.tonnia suurempi, joten laivojen keskimääräinen arvo ei ole 15,000 – 20,000 markkaa suurempi. Mutta onhan sitä jo siinäkin. Lisäksi on vielä otettava huomioon laivojen lasti.
L-S. 20.8.1914.
Suomalaiset purjelaivamme ja sota.
Finlands Sjöfertstidning kirjoittaa Raumalta saatujen tietojen mukaan seuraavaa:
Useimmista Raumalta kotoisin olevista laivoista, joittenka kohtalo on kuulunut pelottavalta, ei vielä ole kuulunut mitään tietoa. Ainoa mitä tiedetään on, että suuri joukko suomalaisia laivoja ainakin matkustajain puheitten mukaan on saksalaisten satamissa. Saksalaiset ovat tietysti kaapanneet laivat, käskeneet miehistön pysyä laivassa ja määränneet, etteivät he saa olla missään yhteydessä mantereen kanssa.
Onneksi olivat muutamat suomalaiset laivat ehtineet jättää Saksan satamat ennen kuin sodanjulistus oli annettu ja ovat sitten viime kuluneen viikon aikana saapuneet Suomeen. Viimeinen Saksasta lähtenyt suomalainen laiva oli VANADIS, joka lähti Apenradesta Raumalle 28 p:nä heinäk. ja saapui tänne 9 p:nä elokuuta.
Venäjän ja Saksan välinen sota julistettiin, kuten tunnettua yöllä elok. 2 päivää vasten. Kaikesta päättäen ovat saksalaiset jo aikaisemmin pidättäneet suomalaisia laivoja. PRIMULA esim. on lähtenyt Lyypekistä lauantaina 1 p. elokuuta klo 2 jpp. mutta pidätettiin silloin.
Viime tingassa pelastuneet laivat ovat seuraavat.
Kuunarilaiva AINO, kapt. Korhonen, lähti 29 p:nä heinäk. Kööpenhaminasta ja saapui 12 p. elok. Vaasaan sementtilastissa.
Parkkilaiva AALTO, kapt. Engblom, saapui Ykspihlajaan Flensburgista josta se oli lähtenyt 21 p. heinäk. 8. elokuuta.
Priki ALEKSANDER, kapt. Kylänpää, on 10 p. elok. saapunut Ykspihlajaan Holtenausta.
Kuunari GUDRUN, kapt. Rosenblad, on tk. 8 p:nä saapunut Hampurista Raumalle.
Kuunari INGRID, kapt. Mattsson, on tk. 14 p:nä saapunut Suomesta Doweriin.
Kuunari LEO, kapt. Lindgren, saapui tk. 17 p. Espanjasta suolalastissa Helsingöriin.
Kuunari NAEMA, kapt. Grundström, saapui tk. 1 p. Hamnholmenista Koldingiin.
Kuunarilaiva TASALA WILKK, kapt. Bonsdorff on tk. 9 p:nä saapunut Raumalle Apenradesta lähteneenä.
L-S. 27.6.1918.
Meriselityksen jätti viime tiistaina (25.6) maistraatin ylimääräisessä istunnossa täältä kotoisin olevan priki ALEKSANDERIN päällikkö J. Ahtola t.k. 17 p:nä häntä Pohjanlahdella kohdanneen merivahingon johdosta, laivan ollessa matkalla puutavaralastissa Ruotsista Tanskaan. Ankaran merenkäynnin takia sai laiva siksi suuren vuodon, että oli pakotettu tulemaan kotisatamaan, jossa laiva puretaan ja tiivistetään.
L-S. 4.7.1918.
Raumalainen priki ALEKSANDER yritetty upottaa.
Viime kesäkuun alkupuolella lähti toiminimi John Nurmisen omistama parkki ALEKSANDER Raumalta Hernösandiin lastatakseen siellä puutavaraa Tanskaan vietäväksi.
Laiva oli pitkän joutenolon aikanaan jonkun verran rapistunut niin, että se matkalle lähtiessään jonkun verran vuoti. Vuoto ei kuitenkaan ollut niin suuri, että se olisi tuottanut matkalla erikoisia vaikeuksia., Laiva aiottiin sitä paitsi ottaa Tanskassa telakalle ja korjata.
Laiva lastattiin onnellisesti Hernösandissa ja lähdettiin matkan päämäärään Tanskaan. Heti Hernösandista lähdettäessä huomattiin laivan vuotavan sangen pahasti ja kun vielä oli vastatuuli, voivat laivamiehet ainoastaan mitä suurimmilla ponnistuksilla estää laivaa vaipumasta. Matkaa Tanskaan asti ei kuitenkaan voitu ajatellakaan ja sen tähden suunnattiin matka hätäsatamaan Raumalle, jonne saavuttiin viime kesäkuun 18 p:nä. Täällä ryhdyttiin laivaa purkamaan tarkoituksella korjata vika. Maanantaina saatiin tämä työ loppuun suoritetuksi ja kun kallistuslaiturilla laivan pohjaa korjattiin, huomattiin että pohjaan oli kairalla kaiverrettu 2-3 sentin läpimittainen reikä, josta vesi luonnollisesti mahtavana suihkuna syöksi laivaan. Reikä oli vielä aivan tuore ja otaksuttavasti Hernösandissa tehty.
Epäilykset kohdistuivat heti laivan miehistöön ja pian saatiinkin selville, että tämän ilkityön, josta olisi voinut olla sangen surulliset seuraukset laivalle ja sen miehistölle, oli tehnyt laivalla merimiehenä palvellut J. S. Rostedt, joka on syntynyt 1895 ja kotoisin Rauman mlk:n Unajan kylästä.
Rostedt on tunnustanut tekonsa ja ilmoittaa sen johtuneen haluttomuudesta tehdä työtä. Kun hän ei luullut pääsevänsä muuten pois laivasta ennen pestiajan loppua, ryhtyi hän edelläkerrottuun ilkityöhön.
L-S. 30.7.1918.
Tuomittu. Eilisessä raastuvanoikeuden istunnossa tuomittiin merimies Juho Samuel Rostedt 2 vuoden kuritushuonerangaistukseen ja menettämään kansalaisluottamuksensa 5 vuodeksi sen vuoksi, että hän oli porannut reiän laivan pohjaan. Lisäksi velvoitettiin Rostedt korvaamaan kauppias John Nurmisen oikeudenkäyntikulut 100 markalla ja vahingot 21,000 markalla.
L-S. 3.5.1919.
Rauman laivaliike.
Toiminimi John Nurmisen omistama kuunarilaiva ALEKSANTERI lähtee tänään parrulastissa Tanskaan. Tämä on ensimmäinen puutavaralasti, mikä Raumalta tänä keväänä lähetetään ulkomaille. Seuraavaksi valmistunee lähtökuntoon Hattula & K:n moottorikuunari DAPHNE, joka myöskin vie parrulastin.
L-S. 20.5.1919.
Raumalainen laiva karilla. Laivanomistajalle saapuneen tiedon mukaan on toiminimi John Nurmisen priki ALEKSANTERI ajanut karille Bogön luona lähellä Tanskan rannikkoa. Switzer -yhtiön pelastuslaiva on kuitenkin pelastanut laivan, joka ei kärsinyt vakavampia vahinkoja, Masnedsundiin Tanskassa, jonne laiva saapui viime lauantaina (17.5) Priki ALEKSANDER, kapt. J. G. Karlsson, oli matkalla parrulastissa Raumalta Masnedsundiin.