Awio 1874

Rauman alusrekisteri:

Rakennettu tasasaumaan hongasta puupanttureille, pyöreäperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Omistaja: Kumlander Johan, Groundstroem Väinö, Kaukola Fredrik, Grundström Fredrik, Björklund Johan, Nordlund Isak, Hastell Valdemar.
Rekisteröity ennen Turussa numerolla 136.
Tehnyt täydellisen haaksirikon syksyllä 1908.

Niilo Nieminen:

Kuunari AWIO tuhoutui kotivesillä

Toinen samana vuonna (v. 1908) täydellisen haaksirikon kokenut raumalaisalus oli kuunarilaiva AWIO, jonka omisti useampihenkinen laivayhtiö pääisäntinään kauppias W. Grundström, tukkukauppias J. W. Kumlander ja kelloseppä Walfrid Hastell. Laiva oli keskikokoinen vetoisuudeltaan 321 rekisteritonnia ja suhteellisen vanha. Sen arvoksi oli määritelty vain 8 000 markkaa. Kohtalokkaalla matkalla laivan päällikkönä oli raumalainen merikapteeni W. Korhonen.

Kuunarilaiva AWIO oli lähtenyt marraskuun 4 päivänä Kappelnistä kohti Raumaa asettuakseen kotisatamassaan talviteloille. Kymmenen vuorokautta purjehdittiin onnellisesti, kunnes saavuttiin Rauman edustalle ja saatiin näkyviin majakkalaiva RELANDERSGRUND, jolta pyydettiin luotsia. Jostakin syystä tätä ei saatu, joten laivan päällikkö päätti omin neuvoin purjehtia satamaan. Suunnittiin Santakarin majakkatorni raumalaisittain Santkarim book ja pidettiin kurssi venäläisen merikortin mukaan, joka kuitenkin osoittautui virheelliseksi. Tarkoituksena oli sivuuttaa eräs pohjoisreimari, jonka luona merikortti osoitti vettä olevan 18 jalkaa. Siitä huolimatta, että reimari otettiin oikein, törmäsi parkkilaiva AWIO venealaiselle kivelle klo 16  aikaan iltapäivällä. Keula kohosi pari jalkaa ja laiva pysähtyi. Luotaamalla todettiin, että laivan ympärillä oli vettä 15 jalkaa, joten oli jouduttu yksinäiselle kivelle. Purjeet koottiin lukuunottamatta raakapurjeita, joitten avulla yritettiin vasten tuulta kääntämällä saada alus luiskahtamaan irti kiveltä. Tämä ei kuitenkaan onnistunut ja sitäpaitsi päivä alkoi hämärtää ja tuuli voimistua. Laiva ryski voimakkaasti kivellä ja sen ympärillä alkoi nousta puunsirpaleita rikkoutuneesta kölistä ja pohjasta. Aallokko voimistui jatkuvasti ja parin tunnin kuluessa laivan ruuma täyttyi vedellä. Alus kallistui voimakkaasti ja molemmat ankkurit ”lekotettiin” sekä hätävalo asetettiin. Tilanne alkoi näyttää toivottomalta, josta syystä laivaväki siirtyi pelastusveneeseen alkaen pyrkiä soutamalla kohti Raumaa. Laivasta otettiin mukaan vain tärkeät asiapaperit, ankkurilamppu ja kompassi mahdollista tarvetta varten. Matkalla kohdattiin jääesteitä, mutta ne murtamalla päästiin puolen yön aikaan Isoon Järviluodon rantaan. Miehistö yöpyi saaressa ja aamulla päästiin kaupunkiin hinaajan avulla. Yön aikana kuunarilaiva AWIO hakkautui kappaleiksi karilla ja lopulta sen hylky upposi.

Laivan päällikkö, merikapteeni W. Korhonen jätti tapahtumasta meriselityksensä Rauman raastuvanoikeudelle maanantaina 23 päivänä joulukuuta. Siihen hän merkitsi: ”Syynä onnettomuuteen oli, että joko oli tuuli siirtänyt reimaria oikealta paikalta, tai oli kompassiin tullut eksymä, myös voi epäillä merikorttia virheelliseksi. Osa syytä lankeaa myös luotseille, jotka olivat jättäytyneet jäiden taa, joten laivan oli pakko kulkea luotsitta luotivedessä”.

Tyyppi Kuunarilaiva
Telakka Rymättylä (Ruokrauma)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 337,71
Nettovetoisuus321,75
Pituus 38,76
Leveys 8,55
Rekisterinumero
Rakennettu: 27.05.2021
Poistettu 27.05.2021

Lehtiartikkelit

RL. 24.4.1906.

Laiva myytävänä. Kuunarilaiva AVIO, rakennettu Rymättylässä v. 1874, lastaa 160 stand. on hyvä purjehtija ja sopiva Itämeren purjehdukseen, sekä talvehtii nykyään Kotkassa, myydään nyt halvalla. G. A. Lindroosin kautta, Turku.

RL. 9.6.1906.

Laivankauppa. Näinä päivinä tehdyllä kauppakirjalla osti kauppias Fredrik Grundström ym. täältä kuunarilaiva AWION merikapteeni G. A. Lindroosilta Turusta 5,000 mk:n hinnasta. Laivan kantavuus on 321 rekisteritonnia.

L-S 3.10.1908.

Karille ajautui raumalainen kuunarilaiva AWIO, kapt. Korhonen, eilistä vasten yöllä vallinneen ankaran myrskyn aikana Reposaaren satamassa. Laiva oli ankkuroituna mainitussa satamassa, mutta ankkuriketjut katkesivat ja laiva ajautui peräpuolestaan karille. Eilen aamulla se kuitenkin  hinaajien avulla saatiin irti ja tuotiin laituriin. Laiva ei kärsinyt suurtakaan vahinkoa.

L-S. 17.11.1908.

Haaksirikko Rauman edustalla.

Raumalainen kuunarilaiva AVIO, kapteeni W. Korhonen, ajoi ollessaan tulossa painolastissa kotisatamaan, eräälle vedenalaiselle karille lähellä Santakaria ja joutui täydelleen hylyksi. Miehistö pelastui laivaveneeseen, jolla pääsi klo 12 ajoissa yöllä Isoon-Järviluotoon, sekä sieltä sitten Rauman satamaan. Aluksesta oli sunnuntaina enää peräpuoli veden päällä., ja on se myöhemmin kokonaan uponnut.

AVIO oli 321 rek.tonnin vetoinen vanhanpuoleinen kuunarilaiva arvoltaan n. – 8,000 markkaa. Sen osti raumalainen yhtiö, johon kuuluivat mm.  kauppiaat Grundström ja J. W. Kumlander, kelloseppä Walfrid Hastell y.m.

L-S. 26.11.1908.

Meriselityksen on Rauman edustalla tk. 14 p:nä haaksirikon tehneen kuunarilaiva AWION kapteeni W. Korhonen maanantaina (23.12.) jättänyt Kerromme sen mukaan lyhyesti haaksirikon vaiheet.

Marraskuun 4 p:nä lähti AWIO Kappelnista Saksasta Raumalle asettuakseen täällä talviteloille. Matka sujui erityisittä tapahtumitta tk. 14 päivään asti, jolloin saavuttiin Rauman edustalle ja saatiin näkyviin loistolaiva RELANDERSFRUND. Kun sieltä ei näkynyt luotsia saatavan, suunnattiin Santakarin luona Raumaa kohti. Tarkastettua v. 1904 painettua venäläistä merikorttia, purjehdittiin erään pohjoisreimarin vierestä, jossa piti olla 18 jalkaa vettä, Alkoi jo tulla pimeä ja luovaamalla, jota olisi pitänyt tehdä, olisi pitänyt yöpyä syksyisellä merellä, mikä painolastissa olevalla aluksella ja lähellä rantaa pelottaa. Sanotun syvyyden kohdalle tultua törmäsi laiva vedenalaiselle kivelle noin klo 4 i.p. Keula kohosi pari jalkaa ja laiva pysähtyi. Purjeet koottiin ja mitattiin veden syvyys laivan ympärillä. Se oli 15 jalkaa ja syvempikin, joten oli jouduttu jonkin yksinäisen kiven päälle. Vedettiin raakapurjeet jälleen ylös ja käännettiin  vasten tuulta, siten koettaen saada laivaa luistamaan kiveltä. Siinä ei onnistuttu ja oli purjeet koottava, kun tuulikin, joka oli ollut 3 voimainen, alkoi kiihtyä. Meri alkoi aaltoilla ja laiva alkoi ryskyttämään peräpuolella alla olevaan kiveen. Nostettiin hätävalkea, kun ei enää voitu enempää tehdä laivan auttamiseksi. Väestö päätti antaa yksityisten tavarain olla laivassa, vaikka sitä kehotettiin ne pelastamaan, koska pimeän ja aallokon tähden olisi ollut vaarallista lähestyä rantoja. Aallokko yhä kiihtyi ja puusirpaleita alkoi nousta sakeana laiva ympärille. Noin klo 6,30 i.p. täyttyi ruuma vedellä ja 7 i.p. kallistui laiva vasemmalle kyljelle. Laskettiin molemmat ankkurit. iso vene pantiin vesille ja miehistö lähti sillä soutamaan Raumaa kohti, ottamatta mukaan muuta kun ankkurilampun, kompassin, pari pytsyä, laivan paperit ja pari vaatepussia. Noin puolimatkassa tavattiin jääesteitä ja jäätä särkemällä päästiin vihdoin jälkeen puolen yön Isoon Järviluotoon, jossa saatiin yösija ja josta aamulla hinaajan avulla päästiin Rauman satamaan. Myrskyksi kiihtyneessä tuulessa on laivaa myöhemmin ollut mahdoton pelastaa, vaan on se uponnut ja hankaantunut palasiksi. Mitään pelastettavan arvoista ei siitä tähän asti tiedetä löydetyn. Syynä onnettomuuteen oli, että joko oli tuuli siirtänyt reimareita oikealta paikalta, tai oli kompassiin tullut eksymä. Myös  voi epäillä merikorttia virheelliseksi. Osa syytä lankee myös luotseille, jotka olivat jättäytyneet jäiden taa, joten laivan oli pakko luotsitta kulkea luotsivedessä.

Meriselityksen todistavat oikeaksi laivan konstaapeli H. Heino ja kirvesmies J. Justen.