Axel 1874

Rakennettu tasasaumaan kovasta puusta puupanttureille, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Kotipaikka: Eurajoki.
Omistaja: Lagerdahl Mattheus, Holmberg H. A., Alasmäki Elias, Nyroos Hurunen Matti, Wass Evert, Holmen Isak, Kylänpää Nestor.

Niilo Nieminen:

Parkkilaiva AXEL

Kolmas laivankauppa vuoden 1900 tammikuussa tehtiin Eurajoen Kuivalahdella asuvien maanviljelijäin kanssa. He olivat kutsuneet myyntiasiamiehekseen kauppias Frans Grundströmin Raumalta. Tämä ilmoitti julkisesti Reposaaren satamassa talvehtivan, 350 rekisteritonnin vetoisen parkkilaiva AXELIN olevan myytävänä. Sen omistivat Kuivalahden kylässä asuvat maanviljelijät Hellman ja Tiivola. Alus oli rakennettu v. 1874. Nyt siitä tuli raumalainen, sillä kauppias O. Ekroos osti sen ja piti liikenteessä vuoteen 1905 saakka, jolloin tahtoi päästä vanhasta laivasta eroon. Hän myi aluksen Westanfjärdiin sikäläisille laivanvarustajille. Parkkilaiva AXEL v. 1905 myöhään syksyllä ollessaan palaamassa suolalastissa Iwitsasta Raumalle kärsi melkoisia vahinkoja Biskajan lahdella 10 boforin myrskyssä. Myrsky repi kaikki purjeet repaleiksi, mutta siitä huolimatta saatiin uusia purjeita tilalle ja perille Raumalle päästiin 28 päivänä marraskuuta. Aluksen silloinen päällikkö J. N. Suominen jätti meriselityksensä Rauman raastuvassa joulukuun 4 päivänä.

Kolmimastoparkki AXEL oli rakennettu Rostockissa ja oli se vetoisuudeltaan 378 rekisteritonnia. Aluksen oli rakennuttanut laivanvarustaja Johan Georg Botsch, joka oli antanut sille nimen CONFLUENTIA. Vuonna 1888 laiva oli myyty malmölaiselle yhtiölle ja sai nyt nimekseen AXEL. Päällikkönä toimi merikapteeni J. E. Hillstedt. Raumalaisena purjehtiessaan AXELIN päälliköitä olivat mm. merikapteenit J. W. Grålund, I. W. Suominen, E. K. Wiglund ja Ferdinand Fagerström. Mielenkiintoista on panna merkille, että parkkilaiva AXELISTA tuli toisen kerran luvialainen vuonna 1918, jolloin sen redareina olivat lehtori Lars Grönstrand ja maanvilj. Matti Nyroos-Hurunen. Vuonna 1922 laivan osti Raumalla toimivat Suomen Tuonti Oy. Parkkilaiva AXEL tuhoutui vuonna 1927.

Tyyppi Parkki
Telakka Rostock
Vuosi /
Bruttovetoisuus 370,83
Nettovetoisuus352,29
Pituus 35,95
Leveys 8,3
Rekisterinumero
Rakennettu: 27.05.2021
Poistettu 27.05.2021

Lehtiartikkelit

RL. 14.6.1898.

Merikapt. F. F. Söderlund on saanut luvan käyttää venäläistä kauppalippua parkkilaivassa AXEL, joka on ostettu Raumalle.

RL. 23.1.1900.

Laiva myytävänä. Parkkilaiva AXEL, joka on 350 tonnin vetoinen ja talvehtii nykyään Reposaaren satamassa, myydään halvalla hinnalla. Laiva on rakennettu männystä ja tammesta metallipulttien kanssa ja kuparoitu sekä vuosi takaperin tiivistetty ja saanut uuden kannen. Kalusto siinä on hyvä ja muuten kaikin puolin hyvässä purjehduskunnossa. Lähemmin ilmoittavat maanviljelijät Isak Hellman – Tiivola Eurajoen Kuivalahdella ja

                                                                                        Fr. Grundström & Co

                                                                                        Raumalla.

RL. 11.2.1905.

Laivan huutokauppa. Julkisella vapaaehtoisella huutokaupalla, joka tiistaina tulevan maaliskuun 14 p:nä klo 12 päivällä toimitetaan tämän kaupungin satamassa, myydään siellä makaava AXEL–niminen 352 rek.tonnin kantoinen ja v. 1874 rakennettu parkkilaiva kaikkine sillä nykyään löytyvine kaluineen. – Sitä ennen voivat asianhaluiset kääntyä kauppias O. Ekroosin puoleen Raumalla. – Rauma helmik. 10 pnä 1905.                      Juho Roos.

RL. 9.12.1905.

Meriliikettä. Meriselitys parkkilaiva AXELIN merivahingosta. Ivitzan satamassa otettuamme täyden lastin, 480 tonnia suolaa, täysin merikelvollisessa kunnossa olevaan laivaamme, kiinnitettiin kaikki kolme luukkua sekä peitettiin kolmenkertaisilla tervavaatteilla ja asetettiin koppa peräluukun päälle. Mastot ja pumput olivat jo ennen varustetut kaksinkertaisilla krajilla. Lokakuun 12 päivänä klo 6 aamulla saapui luotsi laivaan, aukaistiin peräköydet, nostettiin ankkurit ja lähdettiin luotsin johdolla ja hinaajan vetämänä ulos satamasta. Klo 7 e.p.p. jätti luotsi ja hinaaja laivan sataman ulkopuolelle. Levitettiin purjeita tarpeen mukaan, nostettiin ankkurit laivan syrjälle sekä tehtiin laiva kaikin puolin merikelpoiseen kuntoon. Klo 8 e.p.p. suunnittiin Ahocodos, Islantin loistotorni E. p. L., matka 2’, tuuli oli itäinen noin 4 voimasta. Matkaa jatkettiin vaihtelevilla tuulilla ansaitsematta mitään muistutusta aina lokakuun 24 päivään, jolloin Itä á I. I. P. tuuli kiihtyi kiihtymistään hirmumyrskyksi, jonka vuoksi purjeet tehtiin kiinni, niin että klo 8 aamulla enää oli levitettynä iso alamärssypurje. Klo 11 e.p.p. tuli juuri ärjymeri styyrpuurin sivulta mesaanivanttien kohdalta kajuutan katolle, rikkoen etukajuutan skailetin ja täytti kajuutan osaksi vedellä, joka kasteli ruokavaroja kajuutan laatikoissa. Samalla kertaa rikkoi se varpelaudan styyrpuurin sivulta ja löi lampputelineen pönkät väärään. Klo 11 ½ e.p.p. tehtiin ison alamärssypurjeen styyrpuurin puoli kiinni, sillä pelättiin sen pahoin runtelevan takilaa, laivan kovasti heiluessa. Kun nyt laiva oli ilman purjeita, ainoastaan ison alamärssypurjeen paapuurin puoli oli levitettynä, ajelehti laivan tuulen mukana styyrpuurin halssia merien kuljettamana. Kiinnitettiin laivan kannella olevaa kalustoa niin hyvin kuin voitiin. Puolipäivänä oli laiva laskun mukaan Lot. 41⁰ 1’ 8” P. ja long. 12⁰ 49”” ₃ L.; sää: mustat pilvet ja sadetta, tuuli 10 á 11 voimasta. Pumputtu joka vahti länsi.  Lokakuun 25 päivänä: laiva heilui kovin ja ottaa meriä kannelle, tuuli I. P. 10 á 10 voimasta, pilvinen. Laivan paikka puolipäivänä oli laskun mukaan Lat. 40⁰ 53’ 2” P. ja long. 13⁰ 19’ ₃ L. Kello 1 ½ j.p.p. tuli hyökyaalto vokkavanttien kohdalta styyrpuurin sivulta kannelle, rikkoen sluupin ihan kelpaamattomaksi ruhvin katolla, johon se oli kiinnitetty kaljujen päälle ylösalasin, sekä toinen sluuppi       mojen kaljujen päällä sai myöskin pahoja ruhjevammoja. Klo 8 j.p.p. tuli samoin ärjymeri styyrpuurin sivulta mesaanivantin kohdalta kannelle, täyttäen peräkannen vedellä ja rikkoen ruorirattaan. Kannella katkaisi se rautaisen vesitankin kiinnikkeet ja siirsi sen pois paikoiltaan, mutta kuitenkin saatiin se taljoilla ja köysillä tuetuksi ilman suurempia vaurioita, ainoastaan vesitankki ruhjoutui kelpaamattomaksi. Samassa irrotti  se tuulipumpun pönkät kannelta, johon ne oli kiinnitetty ruuvipulteilla, ja katkasi pumpun yläosasta kehysraudan, jolla pumpun yläosa oli kiinnitetty pönkkiin. Samalla kertaa rikkoi meri preekongin paapuurin sivulta laivan peräpäästä keskilaivalle asti, sekä vei mukanaan mereen tuulipumpun ja toisen ämpärin. Joka vahti laivalla ollut länssi. Lokakuun 26 p:nä tuuli I. P. I., pilvinen 11 á 10 voimasta. Laiva heiluu yhäti korkeassa merenkäynnissä ja hyökyaallot heittelee yli laivan. Klo noin 5 e.p.p. löi meri vasten laivan kylkeä styyrpuurin  sivulta vokkavanttien kohdalta katkaisten leestangon ja 5 preetongin pönkkää styyrpuurin sivulta sekä kannelle tuleva meri rikkoi preetongin ja sivuklyssin paapuurin sivulta. Puolipäivänä oli laivan laskun mukaan Lat. 40⁰ 44’ 56” P. ja long. 13⁰ 49’ 1” L. Iltapäivällä alkoi tuuli vähän hiljentyä. Klo 12 j.p.p. oli tuuli I. P. I., selvä ilma, tuuli 6 voimaista. Lokakuun 27 p:nä: tuuli sekä merenkäynti oli hiljentynyt, levitettiin purjeita ja jatkettiin matkaa, sekä korjattiin myrskyssä saatuja vammoja mitä voitiin. Kortattiin suolaa ruumassa styyrpuurin sivulla, koska se myrskyn vallitessa oli siirtynyt paapuuriin. Matkaa jatkettiin vaihtelevalla ja myrskyisellä säällä, ansaitsematta muistutusta.

Marraskuun 20 p:nä j.p.p. ankkuroitiin Kööpenhaminan redille ja seuraavana päivänä käytiin maissa ruokavaroja ottamassa, vaan sakean sumun ja vastaisen tuulen vuoksi ei voitu jatkaa matkaa ennen kuin  marraskuun 24 p:nä klo 11 e.p.p. nostettiin ankkuri ja lähdettiin luotsin johdolla matkalle.

Marraskuun 28 p:nä klo 9 ½ saatiin luotsi laivaan, jonka johdolla purjehdittiin Rauman satamaan, johon ankkuroitiin paapuurin ankkurilla klo 1 j.p.p. Marraskuun 29 p:nä klo 12 päivällä ilmoitin protestin.

Yllä oleva on todellinen kertomus matkan tapahtumista ja voin  vakuuttaa että olen parhaani tehnyt ehkäistäkseni vahinkoa

Vapauttaakseni itseni sekä laivan isännistön kaikesta edesvastuusta, joka on kohdannut laivaa sekä  mahdollisesti myöskin lastia, olen minä sekä väestö valmiit valallamme vahvistamaan tämän meriselityksen. Raumalla joulukuun 4 päivänä 1905. I. N. Suominen.

RL. 27.1.1906.

Laivan huutokauppa. Vapaaehtoisella huutokaupalla, joka lauantaina ensitulevan helmikuun 10 p:nä klo 11 a.p. toimitetaan kuunarilla AXEL, talvehtiva Södersundvikissä Vestanfjärdin kappelissa, myydään mainittu 240 rek.tonnin kuunari, josta halullisille ostajille ilmoitetaan.

Förby, Söderby, tammik. 20 p. 1906.                                  H. V. Söderlund.

L-S. 11.4.1908.

Laivanosien kauppoja. Eilen toimitetulla konkurssihuutokaupalla myytiin täällä puutavarakauppias Oskar Ekroosin konkurssipesälle kuuluvat osat laivoista DELFIN, NAIMA, AXEL, AIMO, ja BERTHA.

¼:sen 252 rek.ton. kantoisesta kuunari DELFINISTÄ, joka nykyään makaa Rauman satamassa, osti 700 markalla merim. Johan Grönman täältä.

¼:ksen 241 rek.ton. kantoisesta priki NAIMASTA, joka myös makaa Rauman satamassa, osti 1,216 markalla merikapteeni William Nylund täältä.

1/6:ksen 352 rek.tonnin kantoisesta parkkilaiva AXELISTA, joka niinikään makaa Rauman satamassa, osti 825 markalla maanvilj. Matti Hurunen Eurajoen pitäjän Kuivalahden kylästä.

Nämä ostajat saivat heti ostamansa osat haltuunsa.

225 rek.tonnin kantoisen kuunari AIMON 1/6:sesta tarjosi merimies Paul Grönlöf 544 markkaa ja 317 rek.tonnin kantoisen parkkilaiva BERTHAN, joka nyt talvehtii Kielissä, 1/10:sestä merikapt. A. Snäll 901 markkaa. Näitä tarjouksia ei kuitenkaan alhaisuutensa takia hyväksytty.

Samassa tilaisuudessa myytiin myöskin merikapt. N. Palanderin omistama 1/8:nes prikistä LOUISE, joka talvehtii Rauman satamassa. Osan osti 606 markalla merikapteeni Väinö Korhonen täältä saaden laivanosan heti haltuunsa.

L-S. 30.12.1915.

Merikapteeni Taavi Ilmari Enne kuollut.

Tänne saapuneen tiedon mukaan on merikapteeni Taavi Ilmari Enne kuollut Saksassa sotavankeudessa ollessaan 12 p:nä joulukuuta 1915 n. 31 v. vanhana. Vainaja suoritti Rauman Merikoulussa alaperämiestutkinnon v. 1910 ja perämiestutkinnon v. 1911. Sen jälkeen purjehti hän perämiehenä parkkilaivoissa AXEL, ARVIO ja AALLOTAR. Merikapteenitutkinnon suoritti hän niinikään Raumalla v. 1914, minkä jälkeen hän kuljetti parkkilaiva AXELIA, kunnes sodan päätyttyä joutui sotavangiksi Saksaan Flensburgiin, jossa hän nyt yksinään laivassa ollen oli saanut sydänhalvauksen.