Cuthona 1885

Laskettu 1885 vesille maaliskuussa. Richardson, Duck & Co:n telakka oli tunnettu osaamisestaan ja oli keskittynyt lähes pelkästään purjelaivojen rakentamiseen. Aluksen tilaaja oli J.H.Worthington & Co. Liverpoolista, josta tuli aluksen ensimmäinen kotisatama.

Alus kuului kahdeksan 1700 –tonnisen sisaraluksen sarjaan, jotka rakennettiin Stocktonissa Tees –joen rannalla. Aluksissa oli vain hyvin vähän eroavaisuuksia ja myös toinen sisaruksista päätyi myöhemmässä elämänkaaressaan Suomeen. Fregatti Lindisfarne myytiin 1907 uusikaupunkilaiselle laivanisännistöyhtiölle ja torpedoitiin 1917 Le Havren edustalla Ranskassa.

1897 Cuthona myytiin Raumo Nya Skeppsrederi Ab:lle, ja pääisännäksi merkittiin kunnallisneuvos J.W.Söderlund.

Ensimmäiseksi ja viimeiseksi suomalaiseksi päälliköksi nimitettiin merikapteeni Johan Wilhelm Nyblom). Ennen Cuthonan kohtalokasta matkaa hän oli purjehtinut parkkilaiva Cederin (J.W.Söderlund ) päällikkönä.

Cuthona lastasi Sundsvallissa puutavaralastin, mikä oli tarkoitus kuljettaa Australiaan. Pitkälle alus ei kuitenkaan päässyt, vaan se ajautui syysmyrskyssä 16. marraskuuta Simpnäsklubb -nimiselle karikolle lähelle Landsortia.

Tyyppi 3-mastoinen rautafregatti
Telakka Richardson, Duck & Co.,Stockton-on-Tees, Englanti 1885
Vuosi /
Bruttovetoisuus 1752
Nettovetoisuus1702
Pituus 76,3
Leveys 11,9
Rekisterinumero 108
Rakennettu: 18.10.1897
Poistettu 01.11.1902

Rauman alusrekisteri Valtameripurjealus

Lehtiartikkelit

Rauman Lehti 14.8.1897

Rauman laivasto on taas saanut erinomaisen lisäyksen. Kunnallisneuvos Söderlund on nimittäin joku päivä sitten Rotterdamista ostanut rautafregatin nimeltä CUTHONA, joka on 1.702 rek.tonnin kantoinen ja maksoi 6.250 puntaa eli noin 156,250 markkaa. CUTHONA on rakennettu v. 1885 ja on tunnettu erittäin nopeaksi purjehtimaan. Tämän uuden laivan päälliköksi on otettu kapteeni Nyblom, joka tähän saakka on kuljettanut kunnallisneuvos Söderlundin omistama parkki CEDERIÄ.

Näistä rauta- ja teräslaivoista, joita hra Söderlund viime aikoina on ostanut, on CUTHONA neljäs. Aikaisemmin ostetut ovat rautafregatti WINEFRED ensimmäinen Suomeen ostettu rautapurjelaiva, sekä teräsfregatit FENNIA, Suomen suurin kauppalaiva – ja FAVELL, Suomen nykyään epäilemättä parhain kauppalaiva.

Paitsi näitä on Raumalle viime aikoina ostettu kolme muuta rautalaivaa, kaikki parkkeja. Hrat kapteenit J. Tork ja Yrjälä sekä kauppahuone Linden & Wallin ovat ostaneet WESTBURYN, kauppias G. Granlund HOPPETIN ja Laivanvarustajayhtiö Rauma YARKANDIN.

Rauman Lehti 20.11.1897

Mereltä on äsken raivonneen myrskyn päätyttyä tullut raumalaisillekin raskaita sanomia. Nyt jo tiedetään, että ainakin kolme raumalaista laivaa on tehnyt haaksirikon: Fregatti CUTHONA sekä kuunarilaivat USKO ja ELSA. Näistä on kaksi ensimmäistä olleet vakuutetut, mutta ELSA oli vakuuttamaton.

Fregatti CUTHONAN osti kunnallisneuvos Söderlund vähän aikaa sitten. Nyt se oli uudella omistajallaan ensimmäisellä matkalla lastattuna puutavaroilla Sundsvallista Austraaliaan. Simbnäsklubbin luona Ahvenanmeressä lähellä Arholmaa yllätti sen äskeinen hirmumyrsky ja ajoi maalle neljä jalkaa. Vettä on se täynnä, riki ylhäällä, pohja rikki. Viimeisten tietojen mukaan koetetaan saada sitä pelastetuksi. Haaksirikon tapahtuessa oli puosu loukkaantunut, hän on lähetetty Tukholmaan sairaalaan.

CUTHONA on rakennettu 1882, vakuutettu kuten myös osa lastista.

Rauman Lehti 24.11.1897

Rautalaiva CUTHONA, joka viime viikon myrskyssä meni karille Aarholman luona, on hyvin pahasti vahingoittunut. Pelastuslaiva POSEIDON on koetellut laivaa pelastaa, vaan luultavasti laivasta tulee hylky.

Rauman Lehti 27.11.1897

Rautafregatti Cuthonan haaksirikko

CUTHONAN miehistöstä saapui Raumalle viime tuorstai-iltana suurin osa. Muutamilta heistä on R. L. saanut haaksirikosta seuraavia tietoja:
Yöllä tiistaita v. k:n 16 päivää vastaan vallinneessa hirmumyrskyssä oli CUTHONA noin ½1:n aikaan ensin mennyt Simpnäsklubbin majakan luona olevan matalan yli. Tämä matala käänsi laivan suunnan niin, että se heti sen jälkeen pysähtyi kahden kiven väliin, noin kivenheiton päähän majakasta, joka jäi perän puolelle. Maihin, Ruotsin Arholmaan, oli noin kilometri. Pelättiin laivan kaatumista ja koetettiin sentähden saada riki alas, vaan kun tämä oli niin lujaa tekoa, ei se onnistunut. K:lo 3 aikaan aamulla törmäyksen jälkeen irroitettiin ison alamärssyn kuutit, jolloin tuuli löi purjeen palasiksi. Miehistö kokoontui peräkannelle, missä pidettiin yhteinen rukous. Sitte mentiin kaikin kajuuttaan, missä taas rukoiltiin ja veisattiin. Viivyttiin siellä, siksi että päivä valkeni. Kahdeksan ja yhdeksän välillä pudotettiin molemmat ankkurit. Yhdeksän aikaan irroitettiin etumaston alisen märssypurjeen kuutit, jolloin tuuli rikkoi purjeen. Laivaa koetettiin myöskin varjella panemalla mereen öljypusseja, joista olikin tuntuva apu. Laivassa muuten olo oli kovin vaikea, myrsky oli hirmuinen ja näytti tila hyvin uhkaavalta.

Aamulla kun nähtiin ihmisiä rannalla, vedettiin hätälippu kahvelin alle, mutta myrsky oli vielä liian kova, että ihmiset olisivat uskaltaneet apuun lähteä. Kun meri sitten hiukan asettui, pantiin öljypussien avulla vene ulos, ja kolmella eri kerralla sitten koko miehistö kuletettiin maihin, kapteeni ja perämiehet viimeiseksi. Noin kymmenen minuutin matkan päässä rannasta oli kestikievari ja muita taloja. Niihin asetuttiin niin, että kahteen taloon tuli viisi miestä kumpaankin, kolmanteen loput kuusitoista. Nautittiin täällä sitten illallinen ja nukuttiin yö. Keskiviikkoaamuna lähdettiin taas laivaan pelastamaan miehistön tavaroita, jotka kaikki tuotiin kolmella kertaa, ankarasta ilmasta huolimatta. Sitten pelastettiin laivan tavaroita. Seuraavaksi yöksi jäi alaperämies ja neljä muuta miestä laivaan vahtiin, muut makasivat maissa. Tuorstai aamuna toi pelastajalaiva Tukholmasta kaksi proomua, joilla ruoka ja muu tavara tuotiin pois laivasta. Oleskeltiin laivassa, mutta kun tuuli iltapäivällä taas yltyi, täytyi poistua maihin. Pelastuslaiva makasi jonkun matkan päässä ankkurissa.

Lauvantaina otettiin alas puuvenprammi- ja prammiraat sekä kaikki irtonaiset köydet. Sunnuntai-aamulla oli taas niin kova tuuli ja niin korkea aallokko, että oli turhaa koettaa päästä laivaan.

Iltapuolella lähdettiin sitten pienellä hinaajahöyryllä Tukholmaan, jonne tultiin 9 aikaan. Maanantai-iltaan asti asuttiin „Merimieskodissa", ja lähdettiin „Ebba Munckilla" Turkuun ja saavuttiin rautatietä Raumalle tuorstai-illalla, kuten sanottu.

Rauman Lehti 8.12.1897

Rautafregatti CUTHONA on nykyisin täydellinen hylky, ilmoitetaan Tukholmasta.

Rauman Lehti 12.3.1898

Tämän kuun 4 päivänä myytiin huutokaupalla Tukholmassa Aarholman luona haaksirikkoutuneen raumalaisen rautalaivan CUTHONAN kalusto ja sen meren pohjassa oleva runko. Rungosta maksoi insinööri Wallert 3.400 kruunua. Mainittu insinööri nosti vuosi sitten meren pohjasta ruotsalaisen höyrylaiva SÖDRA SVERIGE.

Rauman Lehti 2.3.1899

Toisen Suomen Merivakuutusyhtiön vuosikertomuksen mukaan, joka kertomus esitettiin yhtiön vuosikokouksessa Turussa viime tiistaina (28.2.) ovat seuraavat raumalaiset laivat saaneet yhtiöltä korvausta merivahingoistaan:

Parkki PRIMUS ankkurin menettämisestä elokuussa v. 1897 Smk. 773:56. Parkki ALTAI karille joutumisesta Sapelossa joulukuussa 1897 ja huhtikuussa 1898 Smk. 3.204:77. Parkki WEGA karille joutumisesta Raumalla syysk. 1897 Smk. 298:79. Fregatti CUTHONA karille joutumisesta Simbnäsklubbissa marrask. 1897 Smk. 1.843:a1.

Ottokatselmus 12.08.1897

Päällikkö Johan. Wilhelm. Nyblom

Info

Aluksen miehistö pestattiin Raumalla 12.8.1897

Miehistö

Titteli	Etunimi	Sukunimi	Pvm	Kotipaikka	Palkka
Perämies	K. J.	Udd	1869	Rauma	90 mk
Perämies	K. J.	Udd	1869	Rauma	90 mk
Konstaapeli	Joh. Nest.	Wallin	1857	Eurajoki/Rauma	66 mk
Kirvesmies	Joh. Gust.	Koivula	1876	Rauman mlk	53 mk
Pursimies	Joh.	Söderström	1858	Rauma	60 mk
Matruusi	Joh. Osk.	Lund	1861	Rauma	50 mk
Matruusi	Adalb.	Laine	1871	Eurajoki	45 mk
Matruusi	Karl. Jul.	Lindeman	1872	Eurajoki	40 mk
Puolimatruusi	Hj. Ev.	Thomasson	1878	Rauma	35 mk
Puolimatruusi	John Em.	Malen	1874	Rauma	35 mk
Puolimatruusi	Adolf Vikt.	Laine	1877	Eurajoki	28 mk
Jungmanni	Joh. Oskar	Jalonen	1878	Nykyrka (Kalanti)	28 mk
Jungmanni	Tyynes	Wahander	1878	Rauma	23 mk
Jungmanni	Karl Jul.	Nordling	1880	Rauma	23 mk
Jungmanni	Osk. Fred.	Rosendahl	1882	Rauma	20 mk
Jungmanni	Karl Walt.	Österman	1880	Rauma	20 mk
Kokki	Wikt. Al.	Ström	1879	Rauma	26 mk