Dores 1874

Rakennettu tasasaumaan hongasta puupanttureille, tasaperäinen, kolme mastoa.
Rakennusmestari Bustorff.
Kotipaikka: Rauman mlk.
Omistaja: Grundström Robert, Inberg Herman.

Tyyppi Kuunarilaiva
Telakka Luvia (Laitakari)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 358.1
Nettovetoisuus315.33
Pituus 38.73
Leveys 9.63
Rekisterinumero 79
Rakennettu: 14.05.1892
Poistettu 14.06.1920

Lehtiartikkelit

RL. 16.12.1882.

Puukoitettuja. Toisen torstain iltana DORES –nimisen laivan, jonka kapteenina on Robert Grundström, ollessa ankkurissa Kokkilan kylän rannassa Halikon pitäjässä, hyökkäsi matruusi Kustaa Grönström salaa perämies Malmlundin ja konstaapeli Lemsan päälle ja juopuneena kun oli, löi Malmlundia puukolla kasvoihin ja Lemsaa oikeaan käsivarteen sillä seurauksella, että haavoitetut oli ottaminen Turun sairashuoneeseen. Grönström, joka on kotoisin Raumalta, on noin 20 vuotias ja vangittiin heti.

RL. 15.2.1890.

Haaksirikko. Tänne tulleen tiedon mukaan on raumalainen kuunari DORES, myrskyn pakottamana joutunut maalle Cap Gata nimisen paikan läheisyydessä Espanjassa, jossa oli ottanut suolalastin tänne tuodaksensa. Höyrylaivan avulla saatiin alus hinatuksi matalalta Almerian satamaan. Apu maksoi 240 engl. puntaa. Alus, joka ei saanut vuotoa, on vakuutettu Suomen Merivakuutusosakeyhtiössä.

RL. 3.4.1889.

Myyty laivan-osuus. Maanvilj. R. Grundström on äskettäin merikapteeni J. H. Ståhlbergilta ostanut viimemainitun omistaman kolmannen osan DORES–nimisestä kuunarilaivasta 10,000 markalla.

RL. 31.1.1892.

Kuunarilaiva DORES, rakennettu 1874, kuparilla sidottu, 315 rekisteritonnin vetoinen, lastaava 180 standerttia, plankkua ja nyt makaava tämän kaupungin satamassa, myydään heti. Likempiä tietoja antaa merikapt. Fr. Groundstroem.

RL. 19.11.1892.

Pikainen purjehdus. Raumalainen kuunarilaiva DORES, kapt. W. Setälä, purjehti viime matkallaan Pohjanmeren yli 38 tunnissa.

RL. 11.10.1893.

Viime viikon tiistaita vasten yöllä (5.10.) joutui Sidebyssä DORES–niminen raumalainen laiva matalalle saaden pahoja vammoja.

RL. 28.6.1906.

Meriselitys kuunarilaiva DORES’IN merivahingosta.

Brändön satamassa lastattuamme määrätyn osan lastista eli 14,250 kap. lehtereitä, joista ruumaan  9,300 kap. ja kannelle 4,950 kap. vankkaan, tiiviiseen laivaamme, joten sen syvyyskäynti nyt oli keulasta 12 jalkaa ja 2 tuumaa ja perästä 12 ½ jalkaa, tuli aluksen määräyksen mukaan täydentää lastinsa Risbyn satamassa.

Kesäkuun 13 päivä, kello 5 aamulla, tuli hinaaja-alus HELMI Reposaarelta sivullemme, jolloin väestö käskettiin nostamaan ankkuria. Kello 5,30 aamulla lähdettiin hinaajan hinaamana Brändön satamasta ollen noin 40 syltää hinausköyttä ulkona. Tuuli oli S. O. á S. S. W. 3 voimaista. Isopurje, pari keulataaki- ja pari välitaakipurjetta levitettiin jolloin myöskin havaittiin, että pikkuvene oli jäänyt tietämättömästä syystä, vankka kiinnitysköysi kun oli katkennut. Saavuttua ulos porttireimareitten lähistölle otettiin purjeet pois, vedettiin luotsilippu ylös ja ankkuroitiin ulkopuolelle reimareita varroten luotsia Risby’stä. Kello 7,30 aamulla saapui luotsi, jolloin nostettiin ankkuri ja lähdettiin hinaajan hinaamana ja luotsin johdolla Risby’tä kohden. Luotsivene pantiin taakse turvallisenpituisen kiinnitysköyden varaan. Laskettiin enemmän alle tuuleen päin luotsin käskyn mukaan, väestön nostaessa ylemmäksi ankkuria, joka ensi harasi pohjaa pari erää, sillä ylen äkisti ja kovalla vauhdilla liike tehtiin. Kun ankkuri oli nostettu, pani miehistö taljoja kettingin päälle estämään sen löystymistä. Tällöin myös tultiin lävitse porttireimareitten. Luotsivene, joka sivutuulella ajautui alas, meni alapuolelle pohjoisreimarin. Käskin keulasta väestöä, joka vielä työnsi kettingin päälle taljoja venettä auttamaan ja samalla huudettiin hinaajaa pidättämään vauhtiaan, vaan kun ei hinaaja pidättänyt, tarttui reimari veneeseen, joka kuljetti sitä muassaan kappaleen matkaa, kunnes reimarin hattu murtui ja irtautui veneestä, jääden ankkurinsa varaan. Annoin aluksen nousta tuuleen sillä pidin että olemme liiaksi väylän pohjoispuolella. Hinaaja veti vaan samaa suuntaa alaspäin. Heti viittasi luotsi myös nousemaan ylemmä tuuleen, jolloin peräsin jo oli kaikki ylähangan puolella. Vaan kun jo oltiin liiaksi pohjoispuolella väylää, oli luotsin käsky myöhäistä, sillä samalla alus töyttäisi kiveä vasten hyvällä vauhdilla, saaden suuremman käänteen päin tuulta sillä töytäys sattui paremmin alahangan puolella keulaa. Alus ei kuitenkaan pysähtynyt. Samassa nousi vanaveteen puunpalasia ja sirpaleita. Peilattiin pumput, joissa oli vettä 2 jalkaa. Kello oli 8 aamulla. Jatkettiin matkaa kunnes kello 9,20 aamupäivällä pudotettiin alahangan ankkuri Risbyn satamassa ja annettiin kettinkiä sille noin 12 syltää. Vedettiin hinausköysi sisälle ja selvitettiin köysiä. Kello 10,30 aamupäivällä tarkastettiin taas vesi pumpuissa, joissa jo oli 3 ½ jalkaa jolloin ruvettiin pumppuamaan. Väestö on ollut yhtämittaa pumppuamassa, ollen ne joukkoon tyhjinä. Iltapäivällä pantiin ”merivahti”, jotta väestö jaksaisi paremmin kestää pumppuamisen. Sillä sukeltajan apua ei toivottu saatavan ennen seuraavaa päivää. Läksin maihin ilmoittamaan asiasta ja tekemään protestia Karvian nimismiehen luo. Sen jälkeen väestö on ollut pumppuamassa vahdittain. Seuraavana päivänä tuli laivaan Suomen merivakuutusyhtiön asiamies konsuli Heine, sekä myöhemmin kapteeni Nyström, saman yhtiön puolesta, joittenka ohjeiden mukaan sittemmin toimittiin.

Ylläoleva on todellinen kertomus matkan tapahtumista, jotka väestö ja minä olemme tarvittaessa valallamme vahvistavat ja vakuutan ettei alus, väestö enkä minä ole onnettomuuksiin syypäät, vaan syy oli luotsin johdossa ja osaksi ehkä hinaajan tottelemattomuus.

Rauma 19 päivä kesäkuuta 1906.                                  J. W. Örn.

L-S. 15.10.1908.

Tullitakavarikkoon otettiin lauantaina tullitarkastuksessa kuunarilaivasta DORES 116 pakettia teetä, ja 56 pakettia tupakkaa sekä 86 kiloa sokeria ja 40 kiloa sikuria, mikä oli laivaan kätketty. – Myöskin otettiin kuunari LUVIASTA takavarikkoon joukko ”saksantuliaisia”.

L-S. 7.12.1909.

Haaksirikko. Raumalainen kuunarilaiva DORES, jota tällä matkalla kuljettaa kapteeni J. Salonen, on kotimatkallaan Apenradesta ajautunut ohi Rauman pohjoiseen viime päivinä vallinneitten ankarien ilmojen vaikutuksesta ja on laiva nykyään jäissä Närpiön edustalla Gåshällan luona. Laiva on menettänyt ankkurinsa ja pyytänyt apua. Sen avuksi saapui hinaaja JORMA, joka ryhtyi hinaamaan DORESTA Kristiinaan. Hinausköysi kuitenkin katkesi, ja matka keskeytyi ja laiva jäi yllämainittuun paikkaan. Tänään tehdään yritys hinata DORES Raumalle tai Reposaareen. Pelastuspalkkiosta ei ole sovittu, vaan on se jätetty oikeuden määrättäväksi.

L-S. 9.12.1909.

Kuunarilaiva DORES, joka oli joutunut jäihin Gåshällan luona, saapui tiistaina porilaisen hinaaja JORMAN hinaamana Kaskisten satamaan, sekä eilen Kristiinan satamaan. Jos suotuinen sää jatkuu, ottaa JORMA DOREKSEN ja Kristiinan satamassa olevan hl, BOTHNIAN hinattavakseen Reposaareen. DORES jäänee talvehtimaan Reposaareen. onko DORES kärsinyt muuta vahinkoa kuin ankkuriensa hukan, ei täällä vielä tiedetä.

L-S. 28.5.1910.

Oikeusjuttu kuunari DOREKSEN pelastuspalkkiosta. Kristiinan raastuvanoikeuden istuntoon oli toiminimi A. Ahlström Oy haastanut tilanomistaja H. M. Inbergin Ahlaisista ja R. Grundströmin Raumalta vaatien näiltä kuunari DOREKSEN pelastuskustannuksia ja –palkkiota 5,674 mk. 53 p. Viime joulukuulla olo A. Ahlströmin hinaaja JORMA pelastanut sanotun kuunarin ja hinannut sen Kristiinaan. Kolme todistajaa kuultua lykättiin juttu vastaajan pyynnöstä heinäk. 18 päivään.

L-S. 2.2.1911.

Kuunarilaiva DOREKSEN pelastamisjuttu, jossa kantajana on A. Ahlström Oy ja vastaajina H. M. Imberg Ahlaisista ja K. Grundström Rauman maalaiskunnasta, on lopullisesti käsiteltävänä Kristiinan raastuvanoikeudessa v.k. 23 p:nä. Kuten tunnettua, vaati kantaja pelastuspalkkiota siitä, että hinaajalaiva JORMA joulukuussa v. 1909 hinasi vastaajain omistaman DOREKSEN Kristiinan satamaan. Siitä oli tarjottu 3,500 mk. mutta kantaja vaati 5,000 mk. Kantajan puolesta oli kuitenkin sittemmin  oikeudenkäynnin välttämiseksi tarjottu sovintoa, jolloin olisi tyydytty 3,000 markkaan pelastuspalkkiota. Vastaaja Imberg ei ollut kuitenkaan siihen suostunut. Vastaajat esittivät, ettei kantaja A. Ahlström Oy ole oikeutettu vaatimaan pelastuspalkkiota, koska pelastusyritykset olivat epäonnistuneet, kun JORMA ei ole pelastuslaivaksi varustettu, ja että kanne kumottaisiin ja kantaja määrättäisiin 3,000 markalla korvaamaan DOREKSEN isännistön vahingon, jonka aiheutti laivan turha matka Kristiinaan. Kantajan puolesta kuultu todistaja ravintoloitsija Karl Stuns Kaskisista kertoi DOREKSEN kapteenin Salosen käyneen hänen hotellissaan ja kertoneen pelänneensä kapinaa laivalla, kun JORMA pelasti laivan. Kapteeni S:lla oli ollut useita siteitä päässään ja oli kertonut miehistön lyöneen häntä. Pelosta ei kapteeni S uskaltanut asua laivalla sen maatessa Kristiinassa. – Oikeus ilmoitti julistavansa päätöksen jutussa piakkoin.

L.S. 9.2.1911.

Ratkaistu merioikeusriita. Toiminimi A. Ahlström Oy:n raumalaisen kuunarilaiva DOREKSEN omistajia talonomistaja Imbergiä Ahlaisista ja K. Grundströmiä Raumalta vastaan nostamassa jutussa antoi Kristiinan raastuvanoikeus tuomion maanantaina (6.2.). Vastaajat tuomittiin maksamaan DOREKSEN pelastamisesta toiminimi A. Ahlström Oy:lle 2,792 mk.

L-S. 3.10.1912.

Laivan kauppa. Maanvilj. Robert Grundström Rauman mlk:sta ja H. M. Imberg Ahlaisista ovat myyneet omistamansa kuunarilaiva DORES’IN parruliike Hattula, Kallio & Kumpp:ille 21,000 markan kauppahinnasta. DORES, kapt. J. W. Örn, on parhaillaan Rauman satamassa ottamassa parrulastia ulkomaille. Laiva, joka on jo vanha, on osittain uudestaan rakennettu n. 10 vuotta sitten. Sen kantavuus on 314 rek.tonnia. Laivan vastaanotto tapahtui heti.

L-S. 5.10.1912.

Kuunarilaivat DORES ja USKO törmänneet yhteen Rauman satamassa.

Keskiviikkoillan myrskyssä klo 9 aikaan pettivät DORES –laivan kiinnitysköydet täkäläisessä satamassa, joten se törmäsi lähellä olevan USKON keulaa vastaan niin, että viimemainitun laivan liivaripuomi rikkoutui ja muutamia taakeja katkesi. Molemmat laivat joutuivat osittain matalikolle ja saivat pienemmän vuodon. Asian johdosta teki USKON isännistö protestin. Maistraatin tarkastus tapahtui eilen.

L-S. 15.10.1912.

Laivankauppa. Äskettäin kerroimme, että maanvilj. A. Grundström Rauman  mlk:sta ja H. M. Imberg Ahlaisista myivät omistamansa kuunarilaiva DORESIN parruliike Hattula, Kallio & Kumpp:lle. Tämä kauppa on kuitenkin purettu ja DORES on myyty kaupp. J. L. Enlundille täällä.

L-S. 27.8.1914.

Suomalaisia laivoja Saksassa.

Purjelaiva AALLOTTAREN kapteeni I. G. Karlsson on pyytänyt Venäjän konsulin Adolf Lundbergin Oskarshamnista ilmoittamaan suomalaisten merimiesten omaisille että Kielissä ovat seuraavat purjelaivat. LUVIA, LOTUS, LAINE, FRAMNÅS, FRIDA, NORDEN ja AALLOTAR sekä Eckenfördenissä DORES ja HELMI. Ilmoituksen sai Raumalle laivanvarustaja Yrjänen.

L-S. 11.9.1915.

Suomalaiset laivat Saksassa.

Syynä suomalaisten merimiesten poispääsemiseen, josta viime kerralla kerroimme, oli nähtävästi se, ettei laivojen miehistöjä haluttu elättää Saksassa sen jälkeen kun ne laivat, joissa 15 poispäässeet olivat olleet, päätettiin myydä Saksan valtion laskuun. Menetetyt laivat olivat seuraavat: Uuskaupunkilaiset BRAWO ja TÄHTI, kustavilainen SUOMI, raumalaiset NORDEN, LAINETAR, DORES, LUVIA ja FRIDA sekä ahvenanmaalaiset FELIX ja VEDA. Uuskaupunkilaisen SENJAN, raumalaisen LOTUKSEN ja LAINEEN sekä ahvenanmaalaisen JONSTORPIN kohtalosta ei liene vielä ratkaistu.

L-S. 15.7.1915.

Suomalaiset laivat Saksassa.

Tiistaina (13.7) sai täkäläinen toiminimi John Nurminen vastaanottaa toiminimi Julius F. Schierbeck Efrd. Kööpenhaminasta sähkösanoman, missä ilmoitettiin, että seuraavat suomalaiset laivat huutokaupataan tk. 26 p:nä, nimitt. raumalaiset LAINETAR, DORES, NORDEN, EROS, FRIDA, EUNONIA, FRAMNÄS, LUVIA ja TOIVO. Toiminimi S. on suomalaisten puolesta halukas huutamaan nämä laivat ja pyytää isännistöjä neuvottelemaan asiasta.

L-S. 12.8.1915.

Raumalaisia ja uuskaupunkilaisia laivoja myyty Saksassa.

Toiminimi Linden & Wallinille Uuteenkaupunkiin Tanskasta saapuneen tiedon mukaan on Kielissä ja Eckenfördessä olleet uuskaupunkilaiset ja raumalaiset purjelaivat, jotka sodan vuoksi ovat pidätetyt, myydyt seuraavista hinnoista:

DORES 6,300 Rmkn hinnasta, LAINETAR 5,150 Rmk. NORDEN 2,350 Rmk. LUVIA 3,500 Rmk. ja TOIVO 5,000 Rmk. Ostajina olivat saksalaiset. SUOMI ostettiin Tanskaan 14,000 R:nskan markasta.