Eros 1897
Rakennettu tasasaumaan hongasta, tasaperäinen, yksi kansi, kaksi mastoa.
Rakennusmestari G. A. Kronström ( Vetlaxin telakka)
Pääisäntä: Roos Juho.
Tyyppi Kaljaasi
Telakka Kemiö, Westlaksin telakka
Vuosi /
Bruttovetoisuus 179,83
Nettovetoisuus171,92
Pituus 27,7
Leveys 8,4
Rekisterinumero 190
Rakennettu: 26.03.1912
Poistettu
Lehtiartikkelit
L-S. 8.2.1912.
Laivankauppoja. Toissapäivänä Westanfjärdissä pidetyssä huutokaupassa osti GUIDO -nimisen 353 rek.ton. kantoisen parkkilaivan merikapt. F. F. Fagerström Raumalta. Kauppahinta oli 8,375 mk.
Samassa huutokaupassa osti merikapteeni Albert Kallio Raumalta EROS–nimisen 172 rek.ton. kantoisen kuunarin 15,005 markan kauppahinnasta.
L-S. 15.8.1912.
Raumalainen laiva tehnyt haaksirikon. Mies hukkunut.
Toissapäivänä tänne saapuneen sähkösanoman mukaan on kuunari EROS, kapt. Ikä, matkalla Sylverborgista Raumalle menettänyt taklauksensa ja on eräs lastihöyrylaiva hinannut laivan, jolla oli lastina savea, Sandhamniin Ruotsissa.
Laivan haaksirikossa on saanut surmansa jungmanni Niilo Topias Kittilä, syntynyt Kokemäellä 1895. Lähempiä tietoja tapahtumasta varrotaan.
L-S. 17.8.1912.
Kuunari EROS’IN haaksirikko.
Kuunari EROS’IN isännistölle saapuneen sähkösanomatiedon mukaan ei mainittu laiva haaksirikossa, josta viime lehdessämme kerroimme, ole menettänyt koko taklaustaan, vaan on etumasto mennyt kahdesta kohden poikki ja märssytanko yhdestä. Merimies Kittilän hukkuminen tapahtui siten, että hän oli tekemässä kiinni purjeita juuri kun rajusää yllätti laivan, jolloin masto ja märssytanko katkesivat ja hän putosi mereen, jonne pelastusyrityksistä huolimatta jäi. Isännistöllä on aikomus hinauttaa EROS kotisatamaan Raumalle heti, kun asianomaiset sopimukset saadaan aikaan.
L-S. 27.8.1912.
Kuunari EROS’IN haaksirikosta kirjoittaa FINLANDS SJÖFARTTIDNING viime numerossaan seuraavasti.
Kuunari EROS, päällikkönä merikapt. P. A. Ikä, on, kuten mainittu, matkalla Sölvesborgista Raumalle caolin-lastilla Mäntän tehtaalle, joutunut ankaran myrskyn runneltavaksi.
Onnettomuus tapahtui Sandhamnin ja Kopparstenarin majakoiden välillä. Loistolaivan toimesta hinattiin EROS Sandhamniin sekä vietiin sieltä Furusundiin, josta raumalainen höyryl. ALEKSIS KIVI otti sen vastaan kotipaikalleen kuljetettavaksi. Keskiviikkona toimitettiin asianomainen maistraatintarkastus, joka arvioi laivan nykyiseksi hinnaksi noin 4,000 markkaa. Vesi laivan ruumassa nousi silloin n. 2 ½ tuumaa tunnissa.
EROSIN päällikkö alkoi keskiviikkona purkauttamaan laivan lastia omalla vastuullaan. Mikäli huomattiin, ei lasti ollut vahingoittunut. Silti on epätietoista, olisiko laivan lasti alhaalta veden vaikutuksesta vikaantunut. Lastin vastaanottajalta, Mäntän tehtaalta, saadun sähkötiedon mukaan, ei tehdas ainakaan vielä halua ottaa lastia vastaan, josta myöskin lastauttajalle on ilmoitettu. Tämän johdosta purkaus heti keskeytettiin ja jäätiin odottamaan lähempiä tietoja.
Etumasto, jonka myrsky katkaisi kolmeen osaan, on etukannella. Myöskin perämasto on vahingoittunut. Laiva tulee perinpohjaisesti korjattavaksi Raumalla.
L-S. 29.8.1912.
Meriselitys EROS–laivan haaksirikosta.
Sitten kun Sölvesborgin satamassa meidän kaikin puolin hyvään laivaamme oli otettu täysi ja sopiva lasti, jona oli 281 ton. kaoliinia, kiinnitettiin ja peitettiin luukut ja varustettiin kaksilla öljypeitteillä, sekä pantiin laiva muuten kaikin puolin täysin valmiiksi purjehtimiseen. Mastot ja pumput olivat ennen varustetut kaksilla kauluksilla (krager).
Elokuun 6 p:nä klo 3 t. 20 min. iltapäivällä lähdimme purjehtimaan Sölvesborgista luotsi mukanamme. Klo 4,30 min. samana iltapäivänä jätti luotsi meidät Angörningsgrundin reimarin luona, tuulen ollessa SW 2 ja kaikkien purjeiden ollessa vedossa. Suunta asetettiin kompassin mukaan SI ½ S. Matkaa jatkettiin sen jälkeen vaihtelevien, väliin hyvinkin rajujen tuulten vallitessa ja suuressa merenkäynnissä mitään huomattavampaa kuitenkaan kohtaamatta, saman kuun 12 päivään klo 4:ään a.p. kun laiva makasi pilivinnissä paapurin halssilla Kopparstenarnin ja Sandhamnin välillä, tuulen ollessa ONO 4 á 3 ja suuren merenkäynnin vallitessa, joka vaikutti, että laiva työskenteli ankarasti. Sen johdosta, että ilmapuntari oli laskemassa ja synkkiä, uhkaavia pilviä nousi itäiselle taivaalle. ”Jiigattiin” prammipurje sekä lähetettiin jungmanni Niilo Topias Kittilä tekemään sitä kiinni. Kun hän oli saanut tuulen puolisen nokan kiinni, tuli mahtava hyökylaine tuulen puolelta, joka aiheutti ankaran ”slingrauksen”, jolloinka isotanko alapuolelta taklauksen samoin kuin keulamasto kahdesta kohden murtui, kuitenkaan eivät taakit, barduunat eivätkä vantit katkenneet. Alas putoavan takilan mukana putosi Kittilä mereen, ja huolimatta kaikista ponnistuksistamme emme saaneet häntä näkyviin. Luultavasti oli hän kuollut jo pudotessaan ja hukkui heti.
Kun rajussa merenkäynnissä laiva ankarasti keinui, löi mereen joutunut takila rajusti laivan kylkeä vasten, vaikuttaen vuotoon, joka jo alituisen peilauksen avulla huomattiin olevan 2 á 3 tuumaa tunnissa. Ja pelättävä oli, että laiva jatkuvien lyöntien vaikutuksesta saisi niin suuren vuodon, että se täyttyisi vedellä ja uppoaisi. Tämän johdosta katkottiin rautaköydet, että saataisiin laiva eroamaan rigistä.
Estääkseen slaagiveden vahingoittamasta lastia, pumppusi yksi mies yhtä mittaa pitäen lännen laivassa, sillä aikaa kun muu miehistö teki laivan ja lastin pelastamiseksi tarpeellista työtä.
Jotta olisi laiva saatu makaamaan pilivinnissä ja estetyksi rajua slingraamista kiinnitettiin tuulen puolelle irroitettu rigi. Sitä paitsi kiinnitettiin vaijeri isoonraattiin ja sen toinen pää pingoitettiin ankkuripeliin, ja täten saatiin isistaagi. Perässä laahaava rigi esti osaksi merenkäyntiä, mutta pienen ajan kuluttua katkesi sen nuora, ja rigi jäi mereen. Nyt jäi laiva ajelehtimaan tuulen mukana sivuttaisessa merenkäynnissä b.b. hals., maaten S á SO ja ajelehtien noin SW t. S suuntaan.
Koska laiva jatkuvasti slingrasi hurjasti ja hyökylaineet yhtä mittaa löivät sen yli, oli vaara tarjona, että lankut olisivat murtuneet ja laiva täyttynyt vedellä, jonka vuoksi pidetyn merineuvottelun jälkeen, päätettiin nostaa hätälippu ylös; ja niin tehtiinkin. Tämän merkin nähtyään suuntasi uuskaupunkilainen kuunari LEO läheisyyteemme, mutta ei voinut kuitenkaan antaa meille minkäänlaista apua. ja avuksi tehtyyn isoonstongiin asetettiin purje, mutta silti oli mahdotonta ohjata laivaa.
Klo 12 t. 45 min. ajoi ohitsemme moottorivene, joka tarjoutui pelastamaan miehistön, mutta tarjous hylättiin. Klo 12 t. 53 min. tuli göteborgilainen hl. ARNOLD läheisyyteemme ja ilmoitti haluavansa hinata meidät Öregrundiin. Ja koska kaikkien mielestä edelleen merellä ajelehtiminen näytti mahdottomalta, niin suostuttiin hinaukseen lain mukaan.
Klo 5 t. olivat tuuli ja merenkäynti käyneet niin rajuiksi, että meidän oli mahdotonta hinaajan perässä jatkaa matkaa Öregrundiin, jonka tähden signaleerattiin: ”menkäämme lähimpään satamaan”. Suunta asetettiin Sandhamniin, jonne saavuttiin luotsin johdolla klo 10 t. 30 min. i.p. ja ankkuroitiin b.b. ankkurilla.
17 p:nä klo 5 t. i.p. hinasi hl. FÄRDIG meidät Furusundiin, jonne saavuimme seuraavana päivänä klo 7 a.p. Sieltä jatkettiin matkaa ALEKSIS KIVEN avulla Degerbyn kautta Raumalle ja 20 p:nä klo 4 i.p. olimme perillä.
Että ylläoleva meriselitys on tosikertomus siitä, mitä matkallamme on tapahtunut ja että me suurimmalla huolellisuudella olemme täyttäneet velvollisuutemme odottamatonta onnettomuutta sekä että ainoastaan myrskyinen sää ja raju merenkäynti ovat olleet syynä yllämainittuun vahinkoon ja sen olemme minä ja miehistöni valmiit valalla vahvistamaan.
Raumalla 26.VIII.1912.
Petter August Ikä.
J. Koivula. E. Andsten.
L-S. 13.12.1913.
Kuunari EROS vahingoittumaton.
Tänne laivan isännistölle tk. 10 p:nä Ystadista saapuneen sähkösanoman mukaan on kuunari EROS, kapteeni Sjöblom, poikennut Ystadiin täydentämään ruokatavaravarastoaan. Tämä sähkösanoma haihduttaa kaikki levottomuudet EROKSEN kohtalosta. Nähtävästi ovat vastatuulet pitkittäneet laivan matkaa.
L-S. 11.8.1914.
Sota ja purjelaivamme.
F. Sjöfartstidningenille on laivanvarustajaliike Johan Nurminen Raumalta ilmoittanut, että seuraavien purjelaivojen kohtalosta ei ole tullut tarkempia tietoja ja että niiden pelätään joutuneen saksalaisten käsiin.
Kuunari EROS, kapt. P. A. Ikä, läksi heinäk. 7 p:nä Raumalta Friedrichstadiin.
Parkki EUNONIA, kapt. Sjöblom, läksi heinäk. 27 p:nä Flensburgista Raumalle.
Kuunari FRAMNÄS, kapt. Snäll, läksi heinäk. 2 p:nä Raahesta Stadeen.
Priki FRIDA, kapt. Mikkelsson, läksi heinäk. 18 p:nä Reposaaresta Stadeen.
Kuunari HEBE, kapt. Ramstedt, saapui heinäk. 30 p. Raumalta Burgstakeniin.
Kuunari LAINE, kapt. Ruosniemi, saapui heinäk. 17 p. Raahesta Kieliin.
Parkki LAINETAR, kapt. Urnberg, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Rendsburgiin.
Kuunari LOTUS, kapt. Grålund. lähti heinäk. 12 p. Ykspihlajasta Kieliin.
Kuunari RICHARD, kapt. Malen, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Apenradeen.
Parkki TOIVO, kapt. Farsenius, läksi heinäk. 16 p. Ykspihlajasta Eckensördeen.
Kuunari USKO, kapt. A. Näppi, läksi heinäk. 10 p. Raahesta Apenradeen.
Näiden 12 purjelaivan lisäksi ovat saatujen tietojen mukaan seuraavatkin purjealukset vihollisvesillä:
Raumalta kotoisin olevat: parkki AALLOTAR, parkki AALTO, priki ALEKSANDER, parkki HELMI, kuunari KANTON, ja kuunari OLGA. – Lisäksi mainitaan ahvenanmaalaiset, uuskaupunkilaiset ja luvialaiset laivat.
Mainittujen laivojen luku, joitten kohtalosta on syytä olla huolissaan, on siis lähes 40. Yksikään näistä laivoista ei ole 400 nettorek.tonnia suurempi, joten laivojen keskimääräinen arvo ei ole 15,000 – 20,000 markkaa suurempi. Mutta onhan sitä jo siinäkin. Lisäksi on vielä otettava huomioon laivojen lasti.
L-S. 25.8.1914.
Raumalaiset laivat Saksan satamissa.
Kuten ennen olemme maininneet, on suuri joukko Rauman laivoja nykyään Saksan satamissa. Ainakin seuraavat laivat ovat nyt seuraavissa satamissa:
AALLOTAR, kapt. J. G. Karlsson; LAINE, kapt. F. V. Ruosniemi; LOTUS, kapt. J. Grålund; sekä NORDEN, kapt. G. A. Wahlman, kaikki Kielissä. HELMI, kapt. F. M. Laaksonen; TOIVO, kapt. K. G. Forsenius; molemmat Eckerfördessä. RICHARD, kapt. F. F. Malen ja USKO , kapt. A. Näppi Apenradessa. EROS, kapt. P. A. Ikä Friedrichstadissa. EUNONIA, kapt. K. E. Sjöblom Flensburgissa. FRAMNÄS, kapt. F. A. Snäll ja FRIDA, kapt. A. Mickelsson Stadessa. HEBE, kapt. F. F. Ramstedt Burgstagenissa. KANTON, kapt. F. Fagerström Travemyndessä. LAINETAR, kapt. E. G. Urnberg Rensburgissa sekä OLGA, kapt. I. G. Silvan Lyypekissä.
Näistä laivoista sekä niiden miehistön kohtalosta on täkäläinen Espanjan varakonsuli kauppaneuvos W. Sofronoff tiedustellut Pietarissa olevan Espanjan pääkonsulin välityksellä ja on toiveita, että yhteys pian saadaan toimeen mainittujen alusten kapteenien kanssa.
Laivoissa on keskimäärin n. 10 miestä miehistöä. Muutamilla kapteeneilla on perhe mukana.
L-S. 15.7.1915.
Suomalaiset laivat Saksassa.
Tiistaina (13.7) sai täkäläinen toiminimi John Nurminen vastaanottaa toiminimi Julius F. Schierbeck Efrd. Kööpenhaminasta sähkösanoman, missä ilmoitettiin, että seuraavat suomalaiset laivat huutokaupataan tk. 26 p:nä, nimitt. raumalaiset LAINETAR, DORES, NORDEN, EROS, FRIDA, EUNONIA, FRAMNÄS, LUVIA ja TOIVO. Toiminimi S. on suomalaisten puolesta halukas huutamaan nämä laivat ja pyytää isännistöjä neuvottelemaan asiasta.