Fennia 1892
Fennia (ex Goodrich)
Laskettu vesille 1892 kesäkuussa. Aluksen tilaaja oli Boyd Brothers & Co. Belfastista, josta tuli aluksen ensimmäinen kotisatama. Alus sai kasteessa nimen Goodrich ja sen päälliköksi nimitettiin merikapteeni R.A.Williams.
Samana vuonna valmistui 68 muuta 4-mastoista parkkia tai täystakiloitua purjealusta, joiden yhteinen vetoisuus oli175211 bruttorekisteritonnia. Luku on purjelaivojen historian suurin. Goodrich kuului saman telakan valmistamaan
kahdeksan sisaraluksen sarjaan, joista viisi valmistui vuonna 1892. Workman & Clarkin telakka eli tuolloin voimakasta kasvun aikaa yhdessä Harland & Wolfin telakan kanssa.
Alus myytiin jo vuonna 1895 Raumo Nya Skeppsrederi Ab:lle (J.W.Söderlund). Hankinta on ollut erittäin suuri, koska Goodrich oli lähes uusi laiva ja saman tyyppisiä aluksia rakennettiin edelleen. Tässä yhteydessä ei voi puhua romun hinnalla saadusta laivasta, jolla voitiin vielä operoida joitain vuosia Suomen lipun alla. Söderlund antoi laivalle uuden isänmaallisen nimen Fennia ja se oli kolmas Suomeen myyty metallirunkoinen purjealus. Vanhemmat alukset olivat olleet raudasta rakennetut Theodorus ja Winefred, jotka olivat jo 40 vuotta vanhoja. Fennia oli rakennettu teräksestä, joka oli syrjäyttänyt raudan rakennusmateriaalina 1870 –luvulla.
Aluksen ensimmäiseksi suomalaiseksi päälliköksi Söderlund nimitti merikapteeni Frans Wilhelm Laineen.
Miehistö pestattiin Raumalla 5. heinäkuuta 1895 ja se lähti tällöin vielä Goodrich –nimiseen 4-mastoparkkiin.
Tyyppi 4-mastoinen teräsparkki
Telakka Workman, Clark & Co., Belfast, Irlanti 1892.
Vuosi /
Bruttovetoisuus 2262
Nettovetoisuus2153
Pituus 87,3
Leveys 12,5
Rekisterinumero
Rakennettu: 27.05.2021
Poistettu 27.05.2021
Lehtiartikkelit
RL. 8.6.1895.
Suuri teräspurjelaiva, jonka kunnallisneuvos Söderlund Englannista on ostanut, on nimeltään GOODRICH, ja on se lähes 2.200 rekisteritonnin vetoinen eli siis melkein toista kertaa suurempi kuin saman omistajan omistama rautapurjelaiva WINEFRED ja n. kymmenen kertaa suurempi tavallista kuunaria. GOODRICH on nyt epäilemättä suurin kaikista Suomen purjelaivoista niin kuin se myös on ensimmäinen sellainen teräksestä rakennettu mikä maamme laivastoon kuuluu.
(Huomautus. Edellinen tieto on otettu Uudesta Suomettaresta. Tätä ennen Raumalla on jo teräsfregatti WINEFRED. Sitä ennen on ainakin yksi rautapurjelaiva Suomessa ollut, nimittäin Ahvenanmaalla).
GOODRICHIN miehistö mönsträttiin täkäläisessä merimieshuoneessa viime keskiviikkona (5.6.). Laivaan tulee kuulumaan, paitsi kapteenia, 25 miestä, joista mönsträyksessä nyt oli läsnä 23 eli suurin luku kuin yhden laivan sellaiseen toimitukseen koskaan Rauman merimieshuoneessa on osaa ottanut.
GOODRICHIN päällikkönä on kapt. Wilho Laine, perämiehiä Sigurd Westerling, Kaarle Johansson ja alaperämies Johan Saarinen, kaikki nämä ovat raumalaisia, paitsi viimeksimainittu Uudestakaupungista.
GOODRICHIN väestö lähti täältä torstaina (6.6.) Hankoon, josta se jatkaa matkaa ASTREALLA Hulliin ja sieltä Dundee –nimiseen paikkaan Skotlannissa, missä laiva on satamassa.
RL. 27.7.1895.
Suomen suurin teräslaiva FENNIA.
Laivanrakennusmestari J. Bustorff Porista, joka kunnallisneuvos J. W. Söderlundin kehotuksesta on ollut Dundeessa Skotlannissa mittaamassa ja hra Söderlundin (”Rauman uuden laivanvarustusyhtiön”) ostamaa teräspurjelaivaa FENNIAA (entinen nimi GOODRICH) on Helsingin lehdessä ”Hyfvudstadsbladet” antanut seuraavia tietoja.
Laiva on rakennettu teräksestä v. 1892 Bellfastissa, on rikattu nelimastoiseksi parkiksi, on rakenteeltaan kaunis ja purjehtii ilmoituksen mukaan 14 solmua hyvässä tuulessa ja 12 solmua hankavastaisessa. Sen pituus on vantaitten yli 294 jalkaa, suurin leveys 42 jalkaa 3 tuumaa, syvyys 25 jalkaa 3 tuumaa. Tyhjänä on laiva perässä 8 jalan syvällä, lastattuna 22 jalkaa 3 tuumaa. Vantaitten leveys on 4 tuumaa, korkeus 6 ruumaa, plootujen paksuus 5/8 tuumaa ja vantaitten väli 21 tuumaa. Mastot, märssytangot, kokkapuu ja yhdeksän raakaa ovat teräksestä. Joka masto ja siihen kuuluva märssytanko on rakennettu yhdestä kappaleesta, eikä kahdesta, kuten tavallista. Laiva on varustettu kahdenkertaisilla märssyraakapuilla ja prammiraaoilla. Siinä on kaksi kantta, joista ylimmäinen on teräksestä, puukannen peittämä. Kaikki päällysrakennukset, niin kuin kajuutta, konehuone, skanssi jne. ovat samoin teräksestä. 21 jalkaa keulasta on vedenpitävä rautakotti eli n.s. törmäyskotti, niin että jos laivan keula törmäisi karille, laiva silti ei hukkuisi, kun kotti estäisi vettä tunkemasta itse lastihuoneeseen. Laivassa on kaksi höyryvipusinta, joita käytetään ankkurien nostamista, lossausta ja lastausta sekä purjeitten järjestämistä varten. Kaikki plokit ovat varustetut patenttilevyillä ja peräsinlaitos on uusinta mallia. Pelastusveneitä on kaikkiaan 4.
Laiva on rakennettu Englannissa Lloydin valvonnan alla ja sillä on luokka 100 A ja tähti, on ostettu 14.600 punnan hinnasta, johon tulee lisäksi ulosmenoja ja varustusta 800 puntaa, niin että koko hinta tekee 15.400 puntaa eli noin 385.000 markkaa.
Laiva on rahdattu Pohjois-Amerikan (Portland, Oregon) länsirannalta tuomaan lastin vehnää Eurooppaan ja tekee rahtimaksu kaikkiansa 165.400 markkaa.
RL. 11.12.1895.
Parkkilaiva FENNIAN ensimmäinen perämies Otto Sigurd Westerling on kuollut, jättäen hellästi rakastetun äidin ja morsiamen.
Vainaja oli laivuri Otto Westerlingin poika ja syntynyt Raumalla elok. 1 p:nä v. 1869. Läpikäytyään Rauman reaalikoulun ja 4-luokkaisen suomalaisen koulun Turussa, kääntyi hän merimiehen uralle, purjehtien ensin raumalaisella OSMO laivalla ja sitten pääasiallisesti ulkomaalaisissa aluksissa. Perämiehen tutkinnon hän suoritti Rauman merikoulussa v. 1893, ja erittäin loistavilla arvosanoilla kapteenin tutkinnon Turussa viime keväänä. Ja kun kunnallisneuvos Söderlund tämän vuoden alkupuolella oli ostanut teräsfregatti FENNIAN, tuli kapt. Westerlingistä tuon Suomen suurimman teräslaivan ensimmäinen perämies.
Kuoleman ilmoitus, lähemmin kuitenkaan kuoleman syytä tai tapaa mainitsematta, saapui Portlandista Pohjois-Amerikasta, minne FENNIA ensimmäisen matkansa teki Dundeesta Skotlannista, saapuen sinne viime perjantaina (6.12.)
RL. 19.2.1896.
Lahja suomalaiselle laivalle Amerikassa.
Raumalaiseen teräsfregattiin FENNIA, kapt. V. Laine, saapui viime tammikuun 26 p:nä monilukuinen lähetystö Portlandin suomalaisten puolesta. Lähetystö, jota johti Venäjän konsuli Portlannissa Mr. Gust. Wilsson (syntyään Oulusta) lahjoitti laivalle 9 jalkaa syvän ja 16 jalkaa pitkän silkkisen Venäjän lipun muistoksi ensimmäiselle Portlandissa käyneelle Suomen laivalle. Lipun reunaan oli painettu sanat: FENNIA. Lahja suomalaisilta naisilta Portlandissa, Oregon 26.1.1896.
RL. 29.2.1896. oli asiasta lisätietoja ja sanotaan mm. : FENNIA oli ensimmäinen suomalainen laiva Portlandissa, laivalle oli kokoontunut n. 60 henkilöä miehiä ja naisia, joille kapt. W. F. Laine tarjosi päivällisen. Lahjoitettu lippu vedettiin heti perämastoon. Tilaisuudessa pidettiin puheita.
RL. 18.9.1897.
Suurimmalla kiitollisuudella mainitsee ”Merimiehen Ystävän” viime numerossa San Franciscon merimiespappi, past. Rob. Hernberg sitä 14 doll. Suuruista lahjaa, jonka kapt. F. W. Laine ja väestö FENNIASSA vapaaehtoisesti listalla keräilivät keskuudestansa merimieslähetyksen hyväksi San Franciscossa.
RL. 18.11.1902.
Tuli valloillaan laivassa. Rio Janeirosta ilmoitetaan t.k. 5 p:nä, että tuli on päässyt valloilleen sikäläisessä satamassa raumalaisessa parkki FENNIASSA, eikä tulta ole vielä saatu sammumaan. Sammutustyössä ollaan parhaillaan. Lastia puretaan niin nopeasti kuin mahdollista. Vahinko arvostellaan 75 prosentiksi.
RL. 11.12.1902.
Laiva, jonka lasti paloi. Viime lokakuussa 28 p:nä Raumalta olevan nelimastoisen parkkilaivan FENNIAN, kapt. G. W. Wass, ollessa Rio Janeiron edustalla hiililastissa, joka oli otettu Leithistä, lasti alkoi itsesytytyksestä palaa. Laivan kannella onneksi löytyi erityinen kone, jolla pumputtiin rikkihöyryä lastin sammuttamiseksi. Ahkerasti tehtiin työtä, kunnes vihdoin marrask. 8 p:nä päästiin satamaan. Täällä saapui apuun palosammutuslaiva tarpeellisine koneineen ja letkuineen, mutta turhaan. Luukut särkyivät ja liekit syöksähtivät esille. FENNIA hinattiin matalikolle, jossa lastiruuma täytettiin vedellä ja hiilet siten sammutettiin. Laiva ei kärsinyt suurempia vahingoita. Jollei laivassa olisi ollut niin tarkoituksenmukaisia ja hyödyllisiä pumppulaitoksia, niin kuolema olisi miehistön saaliikseen saanut.
RL. 7.4.1906.
Kuolonsanoma mereltä. Eilen illalla saapui raumalaisen 4-mast. teräslaiva FENNIAN isännistölle sähkeviesti, että laivan kapteeni Karl Hallman, kotoisin Uudestakaupungista, on kuollut laivan ollessa matkalla Portlandista Oregonin valtiossa Falmouthiin Englannissa.
L-S. 6.12.1906.
Uusi laivanvarustajayhtiö, nimeltä Suomen Laivanvarustajayhtiö, on Helsingissä perustettu Yhtiön toimeenpanevaksi johtajaksi on valittu hra Alvar Söderlund.
Yhtiö, jonka osakepääoma on 250,000 mk. mutta voidaan kohottaa 500,000 markkaan, on 842,000 mk:n yhteisestä hinnasta ostanut Rauman uudelta laivanvarustajayhtiöltä sen omistamat teräslaivat FENNIAN, GLENARDIN ja FAWELLIN. Kauppaa seurasi kaikki laivojen varustukset. Samalla siirtyi raumalaiselle yhtiölle myönnetty valtiolaina uudelle yhtiölle.
Myyty FENNIA on parkkilaiva, rakennettu Belfastissa ja 2154 rek.ton. vetoinen Sen pituus on 87,29, leveys 12,52 ja korkeus 7,48 metriä ja lastaa se 3,700 tonnia kuollutta painoa. Fregatti GLENARD on rakennettu Glasgovissa 1893 ja vetää 1727 rek.ton. Se on 79 m. pitkä, 12,5 m. leveä ja 7 m. korkea sekä lastaa 3,100 tonnia. Parkkilaiva FAWELL on rakennettu Bristolissa 1895 ja vetää 1246 rek.tonnia. Sen pituus on 72,44 leveys 11,04 ja korkeus 6,5 metriä ja lastaa 2,200 tonnia.
L-S. 15.1.1907.
FENNIA, nelimastoinen rautalaiva, kapteeni William Söderman, on eilen tänne saapuneen sähkösanoman mukaan saapunut Los Angelokseen Californiaan matkalla Englannista. Laiva on ollut matkalla seitsemän kuukautta, joten jotkut ovat sen kohtalosta jo olleet huolissaan.
L-S. 19.3.1907.
FENNIA, raumalainen nelimastoinen parkki, kapteeni W. Söderman, joka on New Castlesta saapunut Los Angelesiin on matkalla kärsinyt kansivaurioita ja menettänyt kolme venettä. Korjaukset tehdään San Franciscossa, jonne FENNIA purjehtii, kun lasti on purettu.
L-S. 2.7.1907.
Koululaivajärjestelmä. Suomen Laivanvarustusosakeyhtiö, joka kuten tunnettua noin vuosi sitten osti Rauman Uudelle Laivanvarustusyhtiölle kuuluvat teräslaivat, FENNIA, GLENARD ja FAWELL, on kahdella ensin mainitulla laivalla alkanut käyttää koululaivajärjestelmää suuressa mitassa. Tarkoitus on, kun vaan oppilaiden luku sitä vaatii, asettaa myös FAWELL koululaivaksi. Näiden koululaivojen oppimäärä on 3-vuotinen ja vaaditaan oppilaiksi päästäkseen vähintään 5 vuoden kurssi lyseossa. Oppilaat saavat ottaa osaa käytännöllisiin töihin laivalla, mutta heitä opetetaan myös ammattinsa tietopuolisissa aineissa ja englanninkielessä. Koska näitten oppilaskurssien tarkoitus on korottaa merimiestemme sivistysmäärää ja kasvattaa kelvollisia ja taitavia päälliköitä, niin on alettu antaa opetusta äidinkielessä etenkin ainekirjoituksessa. Ja oppilailla näyttääkin olevan hyvä halu kokoonpanna kirjoituksia kokemuksistaan merillä. Ken vähänkin kykenee arvostelemaan merikoulujemme kehnoutta, ei voi olla iloitsematta tästä yrityksestä luoda Suomelle sellainen meripäällikkökunta, joka johonkin kykenee liikkuessaan maissa, jolloin useinkin omintakeisesti joutuu päättämään hyvinkin vaikeista asioista.. Asianomaisella taholla pidetään nimittäin hyvin varmana, että meriliikkeemme huonoon kannattavaisuuteen ja moniin suuriin vahinkoihin, on syynä se tavattoman huono koulutus, jota nykyisin merikouluissamme kyetään antamaan.
L-S. 31.7.1909.
Koululaivat FENNIA ja FAWELL ovat saapuneet Valparaisoon (Chilessä), edellinen tk. 19 p:nä ja jälkimmäinen tk. 22 p:nä. GLENARD lähti tk. 27 p:nä samasta paikasta Caleta Buenoon.
L-S. 8.3.1910.
Suomen Laivanvarustajayhtiö konkurssiin.
Sanottu yhtiö on lauantaina (5.3.) jättänyt Helsingin raastuvanoikeudelle konkurssianomuksen.
Yhtiö perustettiin v. 1906, jolloin se aluksi osti Rauman laivanvarustajayhtiöltä rautalaivat FENNIA, GLENARD ja FAWELL. Yhtiö muodosti ne yhdistetyiksi kauppa ja koululaivoiksi ja niihin otettiin merimiesoppilaita, Yhtiö anoi v. 1908 valtion apua tämän oppilasjärjestelmän kannattamiseksi. Anomusta senaatti puolsi, mutta se tuli kuitenkin vihdoin Pietarissa hylätyksi. Tämä ja muutkin yhtiötä kohdanneet vastoinkäymiset, huonot rahtiajat ja muut syyt pakottivat yhtiön konkurssiin.
Yhtiön laivat FENNIA ja GLENARD ovat parhaillaan Hampurissa purettavina ja FAWELL on matkalla Afrikasta Australiaan ottamaan vehnälastin Eurooppaan.
L-S. 2.11.1911.
Koululaivat. FENNIA ja GLENARD ovat nyttemmin matkakunnossa Hampurissa ja tulevat hinattaviksi, edellinen Hudiksvalliin lastaamaan puutavaraa Newcastleen ja jälkimmäinen Sundsvalliin lastaamaan puuta Melbourneen. FAWELL on edelleen varustustöitten alaisena Antverpenissä. Sitä ei ole vielä rahdattu, mutta lähtenee se piakkoin erääseen satamaan Etelä-Amerikassa. FENNIA ja GLENARD päässevät lähtemään joulukuun alussa.
Ottokatselmus 15.06.1896
Päällikkö F.W. Laine
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Matruusi | Joh. Rob. | Nieminen | 1869 | Rauman mlk/Rauma | 43 mk |
| Matruusi | Fr. Hj. | Roswall | 1872 | Rauma | 43 mk |
| Matruusi | Joh. Edo. | Nystedt | 1874 | Rauma | 40 mk |
| Puolimatruusi | Fr. Joh. | Österman | 1866 | Rauman mlk | 35 mk |
| Puolimatruusi | Gust. | Roos | 1872 | Rauman mlk | 35 mk |
| Puolimatruusi | Fr. Konst. | Wall | 1874 | Rauma | 33 mk |
| Puolimatruusi | K. V. | Männistö | 1875 | Eurajoki | 33 mk |
| Puolimatruusi | E. F. | Wallin | 1876 | Rauman mlk | 30 mk |
| Puolimatruusi | I. | Tuominen | 1871 | Rauman mlk | 30 mk |
| Puolimatruusi | K. E. | Palmroth | 1873 | Rauma | 33 mk |
| Jungmanni | Lud. | Kumlander | 1873 | Rauman mlk | 25 mk |
Ottokatselmus 24.09.1896
Päällikkö F.W. Laine
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Kirvesmies | Karl Vikt. | Koskinen | 1867 | Rauman mlk/Rauma | 50 mk |
| Matruusi | G. | Stenius | 1869 | Rauma | 45 mk |
| Puolimatruusi | Joh. Fr. | Lönroth | 1869 | Rauman mlk/Rauma | 33 mk |
| Jungmanni | Frans W. | Friberg | 1876 | Rauman mlk | 25 mk |
| Jungmanni | Karl Wald. | Palen | 1877 | Uusikaupunki | |
| Kajuuttavahti | Joh. Evert | Nordlund | 1879 | Rauma | 16 mk |
Ottokatselmus 31.01.1898
Päällikkö F.W. Laine
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Kirvesmies | Johan Isak | Lindfors | 1867 | Eurajoki/Rauma | 63 mk |
| Matruusi | Gust. Theodor | Andrell | 1864 | Rauma | 60 mk |
| Matruusi | Viktor | Blomroos | 1856 | Pyhämaa | 60 mk |
| Matruusi | Samuel | Englund | 1857 | Rauma | 55 mk |
| Matruusi | Isak Hjalmar | Nordblom | 1871 | Rauma | 55 mk |
| Matruusi | Paul Simon | Grönlöf | 1872 | Rauma | 50 mk |
| Matruusi | Johan Gustaf | Silvan | 1874 | Rauman mlk/Rauma | 50 mk |
| Puolimatruusi | Fredrik Wilhelm | Lindberg | 1873 | Rauma | 45 mk |
| Puolimatruusi | Frans Hjalmar | Syren | 1878 | Rauma | 35 mk |
| Puolimatruusi | Johan Fredrik | Rosnell | 1872 | Eurajoki/Rauma | 35 mk |
| Puolimatruusi | Isak Anselm | Suominen | 1876 | Eurajoki | 35 mk |
| Jungmanni | Joh. Hjalmar | Karell | 1880 | Rauma | 26 mk |
| Jungmanni | Osk. Ferd. | Rosendahl | 1882 | Rauma | 20 mk |
| Kajuuttavahti | Gust Wilh. | Kumlander | 1882 | Rauma | 20 mk |
Ottokatselmus 05.07.1895
Päällikkö F. W. Laine
InfoAluksen ensimmäiseksi suomalaiseksi päälliköksi Söderlund nimitti merikapteeni Johan Wilhelm Laineen (XXXXX).
Miehistö pestattiin Raumalla 5. heinäkuuta 1895 ja se lähti XXXXXXXX tällöin vielä Goodrich ?nimiseen 4-mastoparkkiin.
Miehistön lukumäärästä (25 henkeä) voi päätellä, että Söderlund halusi pitää kalliista laivastaan hyvää huolta. Perämiehiä oli kolme ja pursimiehen lisäksi kaksi kirvesmiestä. Muuta miehistöä oli viisi matruusi ja viisi puolimatruusia. Miehistön palkoista voi tehdä johtopäätöksen, että palkan suuruus määriteltiin merimiehen ammattiosaamisen perusteella. Mielenkiintoinen ja harvinainen ammatti ryhmä on neljä ?slappsgossea?, jotka palkan perusteella edustivat vähäistä ammatillista kokemusta.
Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| 1. Perämies | Sigurd | Westerling | 1869 | Rauma | 115 mk |
| 2. Perämies | K. E. | Johansson | 1867 | Rauma | 95 mk |
| Aliperämies | Joh. David | Saarinen | 1869 | Lokalahti | 65 mk |
| Pursimies | Joh. Fred. | Nyman | 1857 | Rauma | 50 mk |
| 1. kirvesm. | Mauritz | Korsman | 1869 | Nakkila | 45 mk |
| 2. kirvesm. | Joh. Arvid | Urnberg | 1871 | Rauma | 45 mk |
| Matruusi | Gust. Wilh. | Blomberg | 1867 | Rauman mlk | 45 mk |
| Matruusi | Gust. Adolf | Adolfsson | 1864 | Kjulo/Rauma | 40 mk |
| Matruusi | Viktor | Länden | 1865 | Mynämäki/Rauma | 40 mk |
| Matruusi | Joel Emil | Silvan | 1872 | Rauman mlk | 35 mk |
| Matruusi | Nestor | Tuomi | 1872 | Eurajoki | 35 mk |
| Puolimatruusi | Johan | Tilander | 1871 | Rauman mlk | 30 mk |
| Puolimatruusi | Fred. Waldemar | Wass | 1875 | Rauma | 30 mk |
| Puolimatruusi | Joh. Teofil. | Aalto | 1873 | Pyhämaa | 30 mk |
| Puolimatruusi | Samuel | Kuusisto | 1874 | Pyhämaa | 32 mk |
| Puolimatruusi | Karl Gustaf | Lindelöf | 1874 | Rauman mlk | 28 mk |
| Jungmanni | Gust. L. | Ringbom | 1875 | Rauman mlk | 25 mk |
| Jungmanni | Ivar Fred. | Linden | 1878 | Rauma | 23 mk |
| Jungmanni | Joh. Osk. | Rosvall | 1878 | Rauma | 20 mk |
| Jungmanni | Waldemar | Grönroos | 1878 | Rauma | 15 mk |
| Slappsgosse | Nikolai | Ringvall | 1876 | Krasno/Helsinki | 15 mk |
| Slappsgosse | Frans | Björkman | 1878 | 15 mk | |
| Slappsgosse | Väinö | Andelin | 1878 | Hollola | 15 mk |
| Slappsgosse | Otto Edvin | Christianson | 1874 | Oulu/Helsinki | 15 mk |
Ottokatselmus 12.08.1899
Päällikkö F.W. Laine
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Aliperämies | Frans Filip | Malen | 1878 | Rauma | 90 mk |
| Kirvesmies | Is. Em. | Rigbom | 1873 | Rauman mlk | 60 mk |
| Matruusi | Wilh. | Wahlström | 1868 | Eurajoki | 60 mk |
| Matruusi | Alb. Ossian | Heikkilä | 1874 | Raahe | 60 mk |
| Matruusi | Joh. Em. | Sandström | 1873 | Rauman mlk | 60 mk |
| Matruusi | Alfr. | Laihonen | 1866 | Pyhämaa | 60 mk |
| Puolimatruusi | Knut Reinh. | Renfors | 1878 | Laitila | 43 mk |
| Puolimatruusi | Aug. | Hurmanen | 1877 | Raahe | 40 mk |
| Puolimatruusi | Joh. Rich. | Palmroos | 1881 | Kalanti | 40 mk |
| Puolimatruusi | A. | Suominen | 1876 | Eurajoki | 40 mk |
| Puolimatruusi | Gust. Adolf | Andrell | 1878 | Eurajoki | 35 mk |
| Puolimatruusi | Jos. Vikt. | Samuelsson | 1881 | Turku | 30 mk |
| Puolimatruusi | Karl Sam. | Sjöblad | 1882 | Rauma | 35 mk |
| Puolimatruusi | A. | Koskinen | 1880 | Lappi | 40 mk |
| Jungmanni | Gust Olof | Sandell | 1880 | Rauma | 30 mk |
| Jungmanni | Aug. Alb. | Nilsson | 1880 | Laitila | 24 mk |
| Jungmanni | Is. Vikt. | Salmroos | 1881 | Eurajoki | 22 mk |
Ottokatselmus 23.09.1899
Päällikkö F.W.Laine
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Kaj. vahti | G. E. | Justen | 1883 | Rauma | 20 mk |
Ottokatselmus 03.01.1901
Päällikkö G. W. Wass
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Perämies | K. W. | Itänen | 1868 | Perniö/Turku | 125 mk |
| Kirvesmies | Joh. | Långfors | 1857 | Lokalahti/Rauma | 90 mk |
| 2. kirvesm. | Ausg. | Valo | 1875 | Eurajoki | 55 mk |
| Matruusi | Joh. Edv. | Arvonen | 1867 | Pyhämaa | 57 mk |
| Matruusi | Fr. V. | Willman | 1876 | Rauman mlk/Rauma | 57 mk |
| Puolimatruusi | Fr. N. | Laine | 1877 | Rauman mlk/Rauma | 35 mk |
| Puolimatruusi | K. O. | Salonen | 1882 | Pyhämaa | 35 mk |
| Jungmanni | J. Hj. | Rautala | 1880 | Lappi | 28 mk |
| Jungmanni | Joh. Osk. | Manneroos | 1882 | Rauman mlk | 28 mk |
| Jungmanni | G. W. | Wilen | 1881 | Rauman mlk | 25 mk |
| Jungmanni | J. W. | Hernberg | 1882 | Pyhäjärvi/Vaasa | 25 mk |
| Jungmanni | Onni A. | Andersson | 1882 | Maaninga | 25 mk |
| Oppilas | Johannes | Wallin | 1886 | Pori |
Ottokatselmus 11.07.1902
Päällikkö Gustaf William Wass
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Stuertti | Edv. | Laitonen | 1871 | Pyhämaa | 85 mk |
| 2. kirvesmies | Joh. | Waltonen | 1872 | Rauma | 55 mk |
| Matruusi | Fr. Abr. | Kivekäs | 1864 | Pyhämaa | 58 mk |
| Matruusi | Juho M. | Aaltonen | 1873 | Lokalahti | 55 mk |
| Matruusi | Fr. Hj. | Syren | 1878 | Rauma/Rauman mlk | 55 mk |
| Matruusi | G. W. | Grönvall | 1865 | Laitila/Rauma | 55 mk |
| Matruusi | J. W. | Heinonen | 1865 | Rauman mlk | 50 mk |
| Matruusi | G. M. | Rautanen | 1880 | Pyhämaa | 50 mk |
| Matruusi | W. M. | Lehtinen | 1875 | Pyhämaa | 50 mk |
| Puolimatruusi | O. W. | Himmanen | 1878 | Laitila | 40 mk |
| Puolimatruusi | J. A. | Gott | 1882 | Kalanti | 40 mk |
| Puolimatruusi | G. R. | Nordlund | 1879 | Eurajoki | 40 mk |
| Puolimatruusi | E. R. | Ekholm | 1882 | Rauma | 35 mk |
| Puolimatruusi | Fr. R. | Laivo | 1878 | Rauman mlk | 35 mk |
| ”Maskinist” | Fr. | Henriksson | 1883 | Rauma | 30 mk |
Ottokatselmus 22.07.1903
Päällikkö Gustaf William Wass
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Kirvesmies | A. R. | Siivonen | 1875 | Eurajoki | 50 mk |
| Matruusi | G. W. | Kuusisto | 1878 | Rauman mlk | 52 mk |
| Matruusi | K. Nikolas | Wiitanen | 1877 | Pyhämaa | 45 mk |
| Puolimatruusi | G. W. | Salminen | 1877 | Rauman mlk | 40 mk |
| Puolimatruusi | J. Hj. | Warjonen | 1882 | Pyhämaa | 35 mk |
| Puolimatruusi | Elis | Wilen | 1884 | Pyhämaa | 35 mk |
| Jungmanni | J. W. | Johansson | 1884 | Pyhämaa | 25 mk |
| Jungmanni | S. N. F. | Snellman | 1884 | Pori | 30 mk |
Ottokatselmus 05.12.1904
Päällikkö Karl Hallman
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Perämies | W. | Söderman | 1877 | Rauma | 130 mk |
| Pursimies | F. A. | Ramstedt | 1864 | Rauma | 70 mk |
| Kokki | Joh. | Aalto | 1881 | Rauman mlk | 40 mk |
| Jungmanni | Cyrus | Springert | 1881 | Kalanti | 25 mk |