Framnäs 1880

Rakennettu tasasaumaan hongasta, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Rakennusmestari Erik Östman
Pääisäntä: Yrjälä Emanuel.

Tyyppi Kuunari
Telakka Timrå
Vuosi /
Bruttovetoisuus 335,28
Nettovetoisuus319,53
Pituus 39,84
Leveys 8,79
Rekisterinumero 192
Rakennettu: 13.05.1912
Poistettu 04.10.1915

Lehtiartikkelit

L-S. 16.1.1912.

Laivankauppoja. Näinä päivinä tehdyllä kauppakirjalla on toiminimi Hattula Kumpp. ostanut Kustavin pitäjästä SAARI–nimisen kuunarilaivan 25,000 markan kauppahinnasta.

Kapteeni E. Yrjälä täältä, joka viime aikoina on ollut ulkomailla laivanostomatkoilla, on siellä lopullisesti päättänyt seuraavat laivankaupat:

Bergwaresta Ruotsista ostettu kuunarilaiva FRAMNES 11,000 kruunun (n. 15,400 Suomen markan) hinnasta. Laiva, joka on 165 stand. vetoinen, on rakennettu tammesta kuparipulteilla.

Samasta paikasta on ostettu kuunarilaiva KULTRUN 11,500 kr. (noin 16,100 Smk) hinnasta. Myös KULTRUN on rakennettu tammesta kuparipulteilla sekä on siinä kuparoitu pohja. Laivan kantavuus on 220 stand.

Brantevig -nimiseltä paikkakunnalta on ostettu ALLA –niminen n. 110 stand. kantoinen kuunari, jonka kauppahinta on 5,000 kr. (7,000 Smk.).

Laivat, jotka avovedellä purjehtivat tänne, tulevat eri yhtiöiden omaisuudeksi. On ilahduttavaa, että paikkakunnallamme edelleenkin on henkilöitä, jotka koettavat jatkaa ja elvyttää paikkakuntamme pääelinkeinoa, meriliikettä.

L-S. 1.8.1912.

Laivaosuuksien kauppoja. Viime tiistaina 29.7.1 tarjottiin julkisella huutokaupalla 1/10 osa GUDRUN ja 1/10 osa FRAMNÄS nim. kuunarilaivoista ja teki kaupp. Enlund edellisestä 2,500 mk. ja jälkimmäisestä 2,000 mk. tarjouksen. Edellistä tarjousta ei hyväksytty, mutta myöhemmin luovutti omistaja laivaosuuden 2,650 markan hinnasta laivan toisille omistajille. jälkimmäisen osuudesta suostui laivan osakas  laivuri E. Yrjälä maksamaan tarjotun hinnan ja siten sai hän FRAMNÄS –laivan osuuden haltuunsa.

L-S. 8.11.1913.

Kuunarilaiva FRAMNÄS on lähtenyt Flensburgiin vieden lastinaan John Nurmisen lautoja 121 standerttia ja 3,000 kpl. lehtereitä. Laivan päällikkö kapt. Snäll on jäänyt kotiin ja kapteeni Grönman on ottanut päällikkyyden.

L-S. 11.8.1914.

Sota ja purjelaivamme.

F. Sjöfartstidningenille on laivanvarustajaliike Johan Nurminen Raumalta ilmoittanut, että seuraavien purjelaivojen kohtalosta ei ole tullut tarkempia tietoja ja että niiden pelätään joutuneen saksalaisten käsiin.

Kuunari EROS, kapt. P. A. Ikä, läksi heinäk. 7 p:nä Raumalta Friedrichstadiin.

Parkki EUNONIA, kapt. Sjöblom, läksi heinäk. 27 p:nä Flensburgista Raumalle.

Kuunari FRAMNÄS, kapt. Snäll, läksi heinäk. 2 p:nä Raahesta Stadeen.

Priki FRIDA, kapt. Mikkelsson, läksi heinäk. 18 p:nä Reposaaresta Stadeen.

Kuunari HEBE, kapt. Ramstedt, saapui heinäk. 30 p. Raumalta Burgstakeniin.

Kuunari LAINE, kapt. Ruosniemi, saapui heinäk. 17 p. Raahesta Kieliin.

Parkki LAINETAR, kapt. Urnberg, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Rendsburgiin.

Kuunari LOTUS, kapt. Grålund. lähti heinäk. 12 p. Ykspihlajasta Kieliin.

Kuunari RICHARD, kapt. Malen, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Apenradeen.

Parkki TOIVO, kapt. Farsenius, läksi heinäk. 16 p. Ykspihlajasta Eckensördeen.

Kuunari USKO, kapt. A. Näppi, läksi heinäk. 10 p. Raahesta Apenradeen.

Näiden 12 purjelaivan lisäksi ovat saatujen tietojen mukaan seuraavatkin purjealukset vihollisvesillä:

Raumalta kotoisin olevat: parkki AALLOTAR, parkki AALTO, priki ALEKSANDER, parkki HELMI, kuunari KANTON, ja kuunari OLGA. – Lisäksi mainitaan ahvenanmaalaiset, uuskaupunkilaiset ja luvialaiset laivat.

Mainittujen laivojen luku, joitten kohtalosta on syytä olla huolissaan, on siis lähes 40. Yksikään näistä laivoista ei ole 400 nettorek.tonnia suurempi, joten laivojen keskimääräinen arvo ei ole 15,000 – 20,000 markkaa suurempi. Mutta onhan sitä jo siinäkin. Lisäksi on vielä otettava huomioon laivojen lasti.

L-S. 25.8.1914.

Raumalaiset laivat Saksan satamissa.

Kuten ennen olemme maininneet, on suuri joukko Rauman laivoja nykyään Saksan satamissa. Ainakin seuraavat laivat ovat nyt seuraavissa satamissa:

AALLOTAR, kapt. J. G. Karlsson; LAINE, kapt. F. V. Ruosniemi; LOTUS, kapt. J. Grålund; sekä NORDEN, kapt. G. A. Wahlman, kaikki Kielissä. HELMI, kapt. F. M. Laaksonen; TOIVO, kapt. K. G. Forsenius; molemmat Eckerfördessä. RICHARD, kapt. F. F. Malen ja USKO , kapt. A. Näppi Apenradessa. EROS, kapt. P. A. Ikä Friedrichstadissa. EUNONIA, kapt. K. E. Sjöblom Flensburgissa. FRAMNÄS, kapt. F. A. Snäll ja FRIDA, kapt. A. Mickelsson Stadessa. HEBE, kapt. F. F. Ramstedt Burgstagenissa. KANTON, kapt. F. Fagerström Travemyndessä. LAINETAR, kapt. E. G. Urnberg Rensburgissa sekä OLGA, kapt. I. G. Silvan Lyypekissä.

Näistä laivoista sekä niiden miehistön kohtalosta on täkäläinen Espanjan varakonsuli kauppaneuvos W. Sofronoff tiedustellut Pietarissa olevan Espanjan pääkonsulin välityksellä ja on toiveita, että yhteys pian saadaan toimeen mainittujen alusten kapteenien kanssa.

Laivoissa on keskimäärin n. 10 miestä miehistöä. Muutamilla kapteeneilla on perhe mukana.

L-S. 27.8.1914.

Suomalaisia laivoja Saksassa.

Purjelaiva AALLOTTAREN kapteeni I. G. Karlsson on pyytänyt Venäjän konsulin Adolf Lundbergin Oskarshamnista ilmoittamaan suomalaisten merimiesten omaisille että Kielissä ovat seuraavat purjelaivat. LUVIA, LOTUS, LAINE, FRAMNÅS, FRIDA, NORDEN ja AALLOTAR sekä Eckenfördenissä DORES ja HELMI. Ilmoituksen sai Raumalle laivanvarustaja Yrjänen.

L-S. 27.10.1914.

Kotimaahan palaavat kansalaisemme.

Eilen aamulla palasi Raumalle Saksasta kuunarilaiva FRAMNÄSIN päällikkö, kapteeni F. A. Snäll 9-vuotiaan poikansa kanssa.

Olostaan Saksassa kertoi kapteeni Snäll lehtemme edustajalle seuraavaa.

FRAMNÄS oli lähtenyt puutavaralastissa Raahesta viime heinäk. 23 p:nä, matkan päämääränä Stade. Elokuun 4 p:nä saapui laiva tietämättä sodasta mitään Kielin edustalle, jossa eräs sotalaiva sen kaappasi. Laiva vietiin nyt Kieliin, jossa se sai maata kolmisen viikkoa. Tällä välin vietiin väestö maihin, jossa se pantiin työhön. Huolimatta siitä, että miehet määrättiin tekemään työtä, täytyi heidän ruokarahana maksaa 35 penninkiä päivässä. Laivan kapteeni poikineen sekä perämies saivat jäädä laivaan ja yleensä liikkua melko vapaasti.

Vihdoinkin annettiin laivalle määräys siirtyä Stadeen, missä purkaus alkoi. Jo ennen syyskuun puoliväliä oli laiva purettu. Sen jälkeen sai laivan päällikkö jäädä laivaan ja viettää aikaansa, miten parhaiten taisi. Niin kauan kuin varoja oli, sai miehistö pitää huolta elatuksestaan, mutta kun rahat loppuivat, annettiin kullekin miehelle ruokarahaa 105 penninkiä päivässä.

Monien odotusten jälkeen sai kapteeni Snäll vihdoin viime sunnuntaina luvan lähteä kotiinsa poikineen, mutta miehistö jätettiin edelleen Stadeen. FRAMNÄSIN miehistöön kuuluvat konstaapeli Nummelin Pyhärannasta sekä merimiehet Toivo ja Martti Hellsten, Eino Leino ja Väinö Kivinen Tampereelta, Hjalmar Linden Vasaraisilta, Emil Varho Pyhämaasta. Merimiehet olivat lähettäneet kapteeni Snällin mukana joukon kirjeitä kotimaahan omaisilleen, mutta oli nämä kirjeet otettu häneltä pois Sasnitzissa. Miehet jaksavat kaikki hyvin ja lähettävät kotiin terveisensä.

Stadessa oli myös raumalainen purjealus FRIDA, jonka FRAMNÄSIN miehistö oli Stadessa purkanut. FRIDAN miehistö ja kapteeni olivat pidätetyt Kieliin.

L-S. 15.7.1915.

Suomalaiset laivat Saksassa.

Tiistaina (13.7) sai täkäläinen toiminimi John Nurminen vastaanottaa toiminimi Julius F. Schierbeck Efrd. Kööpenhaminasta sähkösanoman, missä ilmoitettiin, että seuraavat suomalaiset laivat huutokaupataan tk. 26 p:nä, nimitt. raumalaiset LAINETAR, DORES, NORDEN, EROS, FRIDA, EUNONIA, FRAMNÄS, LUVIA ja TOIVO. Toiminimi S. on suomalaisten puolesta halukas huutamaan nämä laivat ja pyytää isännistöjä neuvottelemaan asiasta.

L-S. 24.8.1915.

Sotavankeudesta karanneita.

Näinä päivinä on saksalaisten sotavankeudesta palannut kaksi suomalaista merimiestä: Selim Nordström Turusta ja Toivo Hellsten Tampereelta, joka oli palvellut merimiehenä raumalaisessa purjelaiva FRAMNÄSISSÄ. He olivat karanneet Sasnitzissa vankileiristä, mistä samaan aikaan lähti karkumatkalle 18 suomalaista.

L-S. 28.9.1915.

Raumalaisten laivojen myynti Saksassa.

Äskettäin kerrottiin Saksassa toimitetusta huutokaupasta, jossa osa suomalaisia, mm. raumalaisia purjelaivoja myytiin Saksan valtion laskuun. Nyttemmin Raumalle saapuneiden tietojen mukaan on loputkin Saksan satamissa olevat raumalaiset laivat myyty huutokaupalla. Laivoja ovat nytkin ostaneet yksinomaan saksalaiset, mutta on niiden hinta noussut suhteellisesti jonkun verran korkeammalle kuin ensimmäisessä huutokaupassa. Läheskään täyteen hintaan ne eivät nytkään ole kohonneet. Niinpä esim. purjelaiva FRAMNÄSISTÄ on maksettu 10,200 Rmk. Vanhemmat ja huonommat laivat ovat ostajat muuttaneet romuksi.