Frida

Rakennetti tasasaumaan hongasta ja tammesta, tasaperäinen, yksi  kansi, kaksi mastoa.
Pääisäntä: Ekroth Johanna.
Myyty Saksassa takavarikoituna ja poistettu rekisteristä.

Tyyppi Priki
Telakka 'Saksa'
Vuosi /
Bruttovetoisuus 271.13
Nettovetoisuus258.22
Pituus 32.33
Leveys 8.05
Rekisterinumero 196
Rakennettu: 13.05.1912
Poistettu 01.11.1915

Lehtiartikkelit

L-S. 8.10.1912.

Raumalainen priki FRIDA haaksirikkoutunut.

Kun hl. BORE I keskiviikkona (2.10) oli matkalla Tukholmaan, huomattiin klo 6 aamulla, että kaksi laivaa oli haaksirikkoutunut Furusundin luona. Toinen laiva oli priki ja oli se haaksirikkoutunut Marön ja Plomman saarien välillä.

Kun BORE I palasi takaisin perjantaita vasten yöllä, oli laivan asema sellainen, että näytti siltä kuin ketjut olisivat katkenneet. Liikettä laivalla ei huomattu, eikä hätälippua oltu nostettu.

Pelastuslaiva POSEIDON lähti torstaina haaksirikkopaikalle auttaakseen toisen laivoista, joka lienee ollut ruotsalainen kuunari MAGNUS, sekä päästäkseen selville prikin tilasta. Myöskin pelastuslaiva MERCUR lähti keskiviikkona haaksirikkopaikalle, mutta täytyi sen palata takaisin ankaran myrskyn takia.

Raumalle saapuneen sähkösanomatiedon mukaan on haaksirikkoutunut laiva priki FRIDA. Sen omistaa osakeyhtiö, jonka pääosakkaana ja isännöitsijänä on laivuri B. Ekroth. Laiva oli matkalla Travemyndestä Raumalle. Kapteenina oli F. F. Söderlund.

FRIDA on tyynessä vedessä saarien ja karien keskellä, joten meren aallot eivät voi sitä varsin helposti rikkoa. Sikäli kuin haaksirikkopaikan lähellä olevalta maalta voitiin nähdä, katkesivat prikin ankkuriköydet, niin että sen täytyi purjehtia sille paikalle, jossa se nyt on. paikalle on hyvin vaikea pääsy, joten  mikään pelastuslaiva toistaiseksi ei ole tullut laivan luo. Miehistö ei myöskään ole käynyt maissa.

Kun lähellä oleva kuunari on saatu pelastetuksi, on tarkoitus ryhtyä pelastamaan prikiä.

Kun hl. OIHONNA lauantaita vastaan yöllä kulki paikan ohi, oli prikillä hätälippu ylhäällä.

Laivan isännöitsijältä, laivuri B. Ekrothilta tiedustelimme eilen illalla laivan kohtaloa, jolloin hän ei voinut siitä lähempiä tietoja antaa. – Pelastuslaiva ASSISTANCE on myöskin yrittänyt paikalle, mutta ei myrskyn takia ole päässyt. FRIDA on ajautunut matalikolle kärsimättä muuten mainittavampia vaurioita. Laivan kantavuus on 258 rek.tonnia.

L-S. 10.10.1912.

Priki FRIDA joutuu hylyksi. Mikäli ÅU tietää, katsotaan FRIDAN joutuneen hylyksi. Laivan miehistö on saapunut tullialuksessa Furusundiin. Tukholmalainen pelastuslaiva POSEIDON on lähtenyt haaksirikkopaikalle. Laivan isännöitsijä Eckroth on täältä lähtenyt tapahtumapaikalle.

L-S. 11.8.1914.

Sota ja purjelaivamme.

F. Sjöfartstidningenille on laivanvarustajaliike Johan Nurminen Raumalta ilmoittanut, että seuraavien purjelaivojen kohtalosta ei ole tullut tarkempia tietoja ja että niiden pelätään joutuneen saksalaisten käsiin.

Kuunari EROS, kapt. P. A. Ikä, läksi heinäk. 7 p:nä Raumalta Friedrichstadiin.

Parkki EUNONIA, kapt. Sjöblom, läksi heinäk. 27 p:nä Flensburgista Raumalle.

Kuunari FRAMNÄS, kapt. Snäll, läksi heinäk. 2 p:nä Raahesta Stadeen.

Priki FRIDA, kapt. Mikkelsson, läksi heinäk. 18 p:nä Reposaaresta Stadeen.

Kuunari HEBE, kapt. Ramstedt, saapui heinäk. 30 p. Raumalta Burgstakeniin.

Kuunari LAINE, kapt. Ruosniemi, saapui heinäk. 17 p. Raahesta Kieliin.

Parkki LAINETAR, kapt. Urnberg, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Rendsburgiin.

Kuunari LOTUS, kapt. Grålund. lähti heinäk. 12 p. Ykspihlajasta Kieliin.

Kuunari RICHARD, kapt. Malen, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Apenradeen.

Parkki TOIVO, kapt. Farsenius, läksi heinäk. 16 p. Ykspihlajasta Eckensördeen.

Kuunari USKO, kapt. A. Näppi, läksi heinäk. 10 p. Raahesta Apenradeen.

Näiden 12 purjelaivan lisäksi ovat saatujen tietojen mukaan seuraavatkin purjealukset vihollisvesillä:

Raumalta kotoisin olevat: parkki AALLOTAR, parkki AALTO, priki ALEKSANDER, parkki HELMI, kuunari KANTON, ja kuunari OLGA. – Lisäksi mainitaan ahvenanmaalaiset, uuskaupunkilaiset ja luvialaiset laivat.

Mainittujen laivojen luku, joitten kohtalosta on syytä olla huolissaan, on siis lähes 40. Yksikään näistä laivoista ei ole 400 nettorek.tonnia suurempi, joten laivojen keskimääräinen arvo ei ole 15,000 – 20,000 markkaa suurempi. Mutta onhan sitä jo siinäkin. Lisäksi on vielä otettava huomioon laivojen lasti.

L-S. 25.8.1914.

Raumalaiset laivat Saksan satamissa.

Kuten ennen olemme maininneet, on suuri joukko Rauman laivoja nykyään Saksan satamissa. Ainakin seuraavat laivat ovat nyt seuraavissa satamissa:

AALLOTAR, kapt. J. G. Karlsson; LAINE, kapt. F. V. Ruosniemi; LOTUS, kapt. J. Grålund; sekä NORDEN, kapt. G. A. Wahlman, kaikki Kielissä. HELMI, kapt. F. M. Laaksonen; TOIVO, kapt. K. G. Forsenius; molemmat Eckerfördessä. RICHARD, kapt. F. F. Malen ja USKO , kapt. A. Näppi Apenradessa. EROS, kapt. P. A. Ikä Friedrichstadissa. EUNONIA, kapt. K. E. Sjöblom Flensburgissa. FRAMNÄS, kapt. F. A. Snäll ja FRIDA, kapt. A. Mickelsson Stadessa. HEBE, kapt. F. F. Ramstedt Burgstagenissa. KANTON, kapt. F. Fagerström Travemyndessä. LAINETAR, kapt. E. G. Urnberg Rensburgissa sekä OLGA, kapt. I. G. Silvan Lyypekissä.

Näistä laivoista sekä niiden miehistön kohtalosta on täkäläinen Espanjan varakonsuli kauppaneuvos W. Sofronoff tiedustellut Pietarissa olevan Espanjan pääkonsulin välityksellä ja on toiveita, että yhteys pian saadaan toimeen mainittujen alusten kapteenien kanssa.

Laivoissa on keskimäärin n. 10 miestä miehistöä. Muutamilla kapteeneilla on perhe mukana.

L-S. 27.8.1914.

Suomalaisia laivoja Saksassa.

Purjelaiva AALLOTTAREN kapteeni I. G. Karlsson on pyytänyt Venäjän konsulin Adolf Lundbergin Oskarshamnista ilmoittamaan suomalaisten merimiesten omaisille että Kielissä ovat seuraavat purjelaivat. LUVIA, LOTUS, LAINE, FRAMNÅS, FRIDA, NORDEN ja AALLOTAR sekä Eckenfördenissä DORES ja HELMI. Ilmoituksen sai Raumalle laivanvarustaja Yrjänen.

L-S. 11.9.1915.

Suomalaiset laivat Saksassa.

Syynä suomalaisten merimiesten poispääsemiseen, josta viime kerralla kerroimme, oli nähtävästi se, ettei laivojen miehistöjä haluttu elättää Saksassa sen jälkeen kun ne laivat, joissa 15 poispäässeet olivat olleet, päätettiin myydä Saksan valtion laskuun. Menetetyt laivat olivat seuraavat: Uuskaupunkilaiset BRAWO ja TÄHTI, kustavilainen SUOMI, raumalaiset NORDEN, LAINETAR, DORES, LUVIA ja FRIDA sekä ahvenanmaalaiset FELIX ja VEDA. Uuskaupunkilaisen SENJAN, raumalaisen LOTUKSEN ja LAINEEN sekä ahvenanmaalaisen JONSTORPIN kohtalosta ei liene vielä ratkaistu.

L-S. 15.7.1915.

Suomalaiset laivat Saksassa.

Tiistaina (13.7) sai täkäläinen toiminimi John Nurminen vastaanottaa toiminimi Julius F. Schierbeck Efrd. Kööpenhaminasta sähkösanoman, missä ilmoitettiin, että seuraavat suomalaiset laivat huutokaupataan tk. 26 p:nä, nimitt. raumalaiset LAINETAR, DORES, NORDEN, EROS, FRIDA, EUNONIA, FRAMNÄS, LUVIA ja TOIVO. Toiminimi S. on suomalaisten puolesta halukas huutamaan nämä laivat ja pyytää isännistöjä neuvottelemaan asiasta.