Glenard 1893
Laskettu vesille 1893. Aluksen tilaaja oli Sterling & Co Port Glasgow:sta, josta tulia aluksen ensimmäinen kotisatama. Rodgerin telakka oli yksi monista Clyde –joen rannoilla sijainneista telakoista, jotka rakensivat satoja suuria purjealuksia. Sama telakka rakensi myös suuren 4-mastoisen parkki Arrow:n, joka purjehti Suomen lipun alla nimellä Parma.
Glenard sai kasteessa tyypillisen skotlantilaisen ”glen” –etuliitteen. Traditio on jatkunut tähän päivään asti. Aluksia on kutsuttu yleisesti nimityksellä ”Glenliners”, vaikka niillä ei aina ole ollut sama omistajatausta.
Yksi Sterling & Co:n laivoista on säilynyt jälkipolville. Vuonna 1896 Port Glasgow:n rakennettu Glenlee päätyi monen omistajavaihdoksen jälkeen Espanjaan koululaivaksi vuonna 1922 ja sai nimen Galathea. Parkki palveli purjehtivana koululaivana vielä 1950 luvulla, jonka jälkeen se hiljalleen rapistui lähes hylyksi El Ferrol del Caudillossa. Lopulta Clyde Maritime Trust sai sen ostettua vuonna 1993 ja Glenlee hinattiin takaisiin syntysijoilleen. Nykyään alus on palautettu alkuperäiseen asuunsa ja se toimii museona ja muistomerkkinä Clyden rannoilla rakennetuista purjelaivoista.
Vuodesta 1893 vuoteen 1897 Rodgerin telakka rakensi seitsemän parkkia Sterling & Co. varustamolle. Kaikkien niiden rikiä (takilaa) oli yksinkertaistettu ja niistä puuttuivat röijelit. Purjeita oli siis vain 5 ”päällekkäin”. Englantilaisilla oli tapana kutsua näitä aluksia nimityksellä ”bald-headers”.
Näyttää siltä, että ne olivat valmistuessaan jäljessä ajastaan ja valmistuivat samaan aikaan ranskalaisten subventoitujen ”tukiaislaivojen” kanssa. Sterling & Co. alkoi siirtää tonnistonsa pääpainoa höyryaluksiin ja kaikki glenit myytiin vuosisadan vaihteen jälkeen.
Suomeen glenejä päätyi viisi: Glenard, Glenbank, Glenbreck, Glenericht (Mariechen) ja Glenfarg (Thekla).
Glenard myytiin aluksi Helsinkiin vuonna 1900 ja liitettiin Ossian Donner:in laivastoon. Hän kuitenkin myi laivan seuraava vuonna Raumo Nya Skeppsrederi Ab:lle (J.W.Söderlund), joka nimitti päälliköksi merikapteeni S. A. Enlund:in
Tyyppi 3-mastoinen teräsfregatti, takiloitiin myöhemmin parkiksi 1920.
Telakka A. Rodger & Co., Port Glasgow, Skotlanti 1893.
Vuosi /
Bruttovetoisuus 1814
Nettovetoisuus1728
Pituus 79
Leveys 12
Rekisterinumero 138
Rakennettu: 27.04.1901
Poistettu 04.07.1908
Lehtiartikkelit
L-S. 6.12.1906.
Uusi laivanvarustajayhtiö, nimeltä Suomen Laivanvarustajayhtiö, on Helsingissä perustettu Yhtiön toimeenpanevaksi johtajaksi on valittu hra Alvar Söderlund.
Yhtiö, jonka osakepääoma on 250,000 mk. mutta voidaan kohottaa 500,000 markkaan, on 842,000 mk:n yhteisestä hinnasta ostanut Rauman uudelta laivanvarustajayhtiöltä sen omistamat teräslaivat FENNIAN, GLENARDIN ja FAWELLIN. Kauppaa seurasi kaikki laivojen varustukset. Samalla siirtyi raumalaiselle yhtiölle myönnetty valtiolaina uudelle yhtiölle.
Myyty FENNIA on parkkilaiva, rakennettu Belfastissa ja 2154 rek.ton. vetoinen Sen pituus on 87,29, leveys 12,52 ja korkeus 7,48 metriä ja lastaa se 3,700 tonnia kuollutta painoa. Fregatti GLENARD on rakennettu Glasgovissa 1893 ja vetää 1727 rek.ton. Se on 79 m. pitkä, 12,5 m. leveä ja 7 m. korkea sekä lastaa 3,100 tonnia. Parkkilaiva FAWELL on rakennettu Bristolissa 1895 ja vetää 1246 rek.tonnia. Sen pituus on 72,44 leveys 11,04 ja korkeus 6,5 metriä ja lastaa 2,200 tonnia.
L-S. 2.7.1907.
Koululaivajärjestelmä. Suomen Laivanvarustusosakeyhtiö, joka kuten tunnettua noin vuosi sitten osti Rauman Uudelle Laivanvarustusyhtiölle kuuluvat teräslaivat, FENNIA, GLENARD ja FAWELL, on kahdella ensin mainitulla laivalla alkanut käyttää koululaivajärjestelmää suuressa mitassa. Tarkoitus on, kun vaan oppilaiden luku sitä vaatii, asettaa myös FAWELL koululaivaksi. Näiden koululaivojen oppimäärä on 3-vuotinen ja vaaditaan oppilaiksi päästäkseen vähintään 5 vuoden kurssi lyseossa. Oppilaat saavat ottaa osaa käytännöllisiin töihin laivalla, mutta heitä opetetaan myös ammattinsa tietopuolisissa aineissa ja englanninkielessä. Koska näitten oppilaskurssien tarkoitus on korottaa merimiestemme sivistysmäärää ja kasvattaa kelvollisia ja taitavia päälliköitä, niin on alettu antaa opetusta äidinkielessä etenkin ainekirjoituksessa. Ja oppilailla näyttääkin olevan hyvä halu kokoonpanna kirjoituksia kokemuksistaan merillä. Ken vähänkin kykenee arvostelemaan merikoulujemme kehnoutta, ei voi olla iloitsematta tästä yrityksestä luoda Suomelle sellainen meripäällikkökunta, joka johonkin kykenee liikkuessaan maissa, jolloin useinkin omintakeisesti joutuu päättämään hyvinkin vaikeista asioista.. Asianomaisella taholla pidetään nimittäin hyvin varmana, että meriliikkeemme huonoon kannattavaisuuteen ja moniin suuriin vahinkoihin, on syynä se tavattoman huono koulutus, jota nykyisin merikouluissamme kyetään antamaan.
L-S. 30.4.1908.
Koululaiva GLENARDIN majakka- ja toimitusmaksut. Suomen Laivanvarustusyhtiö on senaatilta anonut, että sen omistama koululaiva GLENARD, joka on kevään kuluessa Helsinkiin odotettavissa, vapautettaisiin tästä matkastaan suorittamasta säädettyjä majakka- ja toimitusmaksuja. Anomustaan perustelee yhtiö sillä, että laivan Helsingissä käynnin aikana tarkoituksena on paikkakunnan merikoululaisille, merimiehille ja muille meriliikkeen harrastajille valmistaa tilaisuus tutustumaan nykyaikaiseen koululaivaan sekä sen oloihin ja moninaisiin laitoksiin.
Tullihallitus, jonka lausuntoa asiassa on vaadittu, mainitsee, ettei senaatti voine vapauttaa laivaa majakkamaksujen suorittamisesta, sekä kun toimitusmaksut lain mukaan jaetaan maan tullihenkilökunnan kesken ja siten ovat yksityistä omaisuutta, vapautus niiden suorittamisesta ei voi tulla kysymykseen.
Majakka- ja toimitusmaksut tältä jättiläispurjehtijalta, joka on 3,200 rek.tonnin kantoinen, nousevat 1,858 markkaan.
L-S. 12.5.1908.
Rauman laivat. GLENARD Ilmari A. Jokinen, saapui tk. 9 p:nä Australiasta Falmouthiin, josta se on lähtevä johonkin Ruotsin satamaan ja sieltä Helsinkiin.
L-S. 7.71908.
Koululaiva GLENARD Helsingissä. Tk. 2 p:nä saapui koululaiva GLENARD, kuuluva Suomen Laivanomistaja Oy:lle, kapteeni Ilmari Jokinen, Helsinkiin. Siellä viipyy se noin 10 päivää.
L-S. 14.7.1908.
Koululaiva GLENARD. Suuri suomalainen valtamerien purjehtija rautainen fregatti GLENARD on Helsingissä viikkokauden purkanut Englannista ottamaansa kivihiililastia lähteäkseen Skellefteåhon Ruotsiin ja ottaakseen sieltä puutavaralastin Etelä-Afrikkaan. Laivan omistaa Suomen Laivanvarustus Oy. ja sitä johtaa kapteeni Ilmari Jokinen. Helsingissä laiva on ensi kertaa. Helsingissä käynnin tarkoituksena on herättää maamme nuorisossa mielenkiintoa ja harrastusta merimiehen ammattiin. Tarkoitus on saavutettukin päättäen siitä noin 40 halullista 5 luokkaisen reaalioppikoulumäärän suorittanutta haki pääsyä laivalle. Näistä voitiin ottaa ainoastaan 10. Nykyään mukana olleet oppilaat ovat laivassa olleet 2 vuotta.
Nyt oppilaiksi otettujen joukossa on mm. August Saarinen Raumalta.
L-S. 8.3.1910.
Suomen Laivanvarustajayhtiö konkurssiin.
Sanottu yhtiö on lauantaina (5.3.) jättänyt Helsingin raastuvanoikeudelle konkurssianomuksen.
Yhtiö perustettiin v. 1906, jolloin se aluksi osti Rauman laivanvarustajayhtiöltä rautalaivat FENNIA, GLENARD ja FAWELL. Yhtiö muodosti ne yhdistetyiksi kauppa ja koululaivoiksi ja niihin otettiin merimiesoppilaita, Yhtiö anoi v. 1908 valtion apua tämän oppilasjärjestelmän kannattamiseksi. Anomusta senaatti puolsi, mutta se tuli kuitenkin vihdoin Pietarissa hylätyksi. Tämä ja muutkin yhtiötä kohdanneet vastoinkäymiset, huonot rahtiajat ja muut syyt pakottivat yhtiön konkurssiin.
Yhtiön laivat FENNIA ja GLENARD ovat parhaillaan Hampurissa purettavina ja FAWELL on matkalla Afrikasta Australiaan ottamaan vehnälastin Eurooppaan.
L-S. 2.11.1911.
Koululaivat. FENNIA ja GLENARD ovat nyttemmin matkakunnossa Hampurissa ja tulevat hinattaviksi, edellinen Hudiksvalliin lastaamaan puutavaraa Newcastleen ja jälkimmäinen Sundsvalliin lastaamaan puuta Melbourneen. FAWELL on edelleen varustustöitten alaisena Antverpenissä. Sitä ei ole vielä rahdattu, mutta lähtenee se piakkoin erääseen satamaan Etelä-Amerikassa. FENNIA ja GLENARD päässevät lähtemään joulukuun alussa.
L-S. 29.7.1916.
Suomen laivat maailman merillä.
Koululaiva GLENARD, kapteeni O. Blom, joka toukokuun 12 p:nä lähti matkalle Buenos Airesista Azoreille, mistä se tk. 3 p:nä lähti matkalle Corkiin Irlannissa, on tk. 15 p:nä saapunut viimemainittuun kaupunkiin, missä se purkaa lastiaan.
Ottokatselmus 18.04.1901
Päällikkö S. A. Enlund
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Stuertti | Frans | Ylen | Rauma | 85 mk | |
| Pursimies | K. F. | Gröndahl | 1851 | Rauma | 75 mk |
| Kirvesmies | Ivar | Linden | 1878 | Rauma | 75 mk |
| Kirvesmies | I. E. | Ringbom | 1873 | Rauman mlk | 65 mk |
| Matruusi | J. O. | Lund | 1861 | Rauma | 70 mk |
| Matruusi | G. W. | Blomberg | 1867 | Rauman mlk | 70 mk |
| Matruusi | Wilh. | Wallenström | 1868 | Eurajoki/ Rauma | 65 mk |
| Matruusi | K. G. | Mattsson | 1856 | Huittinen | 60 mk |
| Matruusi | G. M. | Nyroos | 1873 | Pyhämaa | 60 mk |
| Matruusi | F. M. | Sundelin | 1849 | Rauma | 60 mk |
| Matruusi | Emil | Saarinen | 1870 | Rauma | 60 mk |
| Matruusi | Joh. | Nyman | 1874 | Rauman mlk | 55 mk |
| Puolimatruusi | W. A. | Johansson | 1881 | Rauma | 45 mk |
| Puolimatruusi | Fr. O. | Osmonen | 1879 | Rauman mlk/ Rauma | 35 mk |
| Puolimatruusi | S. Fr. | Nordman | 1881 | Turku/ Tampere | 35 mk |
| Puolimatruusi | J. Hj. | Ahlgren | 1880 | Turku/ Rauma | 45 mk |
| Jungmanni | J. Hj. | Granfors | 1878 | Rauma | 35 mk |
| Jungmanni | J. J. | Wirtanen | 1881 | Laitila/ Rauma | 35 mk |
| Jungmanni | F. v. | Rajala | 1883 | Nakkila/ Pori | 39 mk |
Ottokatselmus 23.05.1902
Päällikkö S. A. Enlund
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Matruusi | M. | Ojala | 1852 | Eurajoki/ Rauma | 65 mk |
| Matruusi | M. | Rosvall | 1850 | Eurajoki/ Rauma | 60 mk |
| Matruusi | J. A. | Heinonen | 1870 | Laitila | 45 mk |
| Matruusi | J. G. | Friberg | 1879 | Rauman mlk/ Rauma | 55 mk |
| Puolimatruusi. | A. Hj. | Telenius | 1880 | Rauma | 40 mk |
| Puolimatruusi. | F. G. | Lindqvist | 1880 | Rauman mlk | 40 mk |
| Jungmanni | V. G. | Wirtanen | 1882 | Rauma | 30 mk |
| Jungmanni | J. A. | Sten | 1887 | Tampere | 20 mk |
| Kokki | A. Hj. | Pietilä | 1885 | Eurajoki/ Lappi | 20 mk |
Ottokatselmus 10.12.1903
Päällikkö S. A. Enlund
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Perämies | K. A. | Ahto | Rauma | 140 mk | |
| Perämies | J. F. | Wermolin | 1863 | Uusikaupunki/ Rauma | 125 mk |
| Stuertti | Joh. Fred. | Kivimäki | 1882 | Rauma | 50 mk |
| Kirvesmies | Aug. Hjalmar | Laine | 1880 | Rauma | 60 mk |
| Pursimies | Frans Emil | Salonen | 1868 | Pyhämaa | 70 mk |
| Matruusi | Vilh. Edmund | Andrell | 1875 | Rauma | 50 mk |
| Matruusi | Gust. Vilh. | Fors | 1880 | Rauma | 50 mk |
| Matruusi | Otto | Björkqvist | 1877 | Rauma | 50 mk |
| Matruusi | Ferdinand | Jokinen | 1877 | Eurajoki | 45 mk |
| Matruusi | Joh. Hjalmar | Rantala | 1880 | Lappi | 40 mk |
| Puolimatruusi | Frans Vilh. | Grönman | 1881 | Rauma | 40 mk |
| Puolimatruusi | Uno Wilh. | Lindroos | 1876 | Pori | 35 mk |
| Puolimatruusi | Elis Hjalmar | Söderman | 1882 | Rauma | 30 mk |
| Puolimatruusi | Joh. Viktor | Nurminen | 1885 | Rauma | 30 mk |
| Puolimatruusi | Isak Waldemar | Johansson | 1881 | Rauman mlk | 30 mk |
| Jungmanni | Johan Alfred | Johansson | 1884 | Rauma | 27 mk |
| Jungmanni | Josef | Nyblom | 1886 | Rauman mlk | 25 mk |
| Jungmanni | Karl Edgar | Pettersson | 1884 | Pietarsaari | 20 mk |
| Jungmanni | Helg. Lorentz | Franzell | 1885 | Pietarsaari | 20 mk |