Helmi 1892

Rakennettu tasasaumaan hongasta ja kuusesta puupantturille, pyöreäperäinen, yksi kansi ja kolme mastoa.
Rakennusmestari Erik Söderström.
Omistaja: Kordelin Frans.
Rekisteröity ennen Maarianhaminassa numerolla 211.
Jäänyt sodan aikana Saksaan ja siellä myyty.

Tyyppi Parkki
Telakka Jomala (Sviby)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 490,62
Nettovetoisuus467,45
Pituus 46,2
Leveys 9,3
Rekisterinumero 182
Rakennettu: 21.03.1910
Poistettu

Lehtiartikkelit

L-S. 10.2.1910.

Laivan kauppa. Eräs ahvenanmaalainen yhtiö on laivantäyttäjä Aksel Lundbergin kautta myynyt parkkilaiva HELMIN, 467 rek.ton. vetoinen, makaava nykyään Rauman satamassa, rakennettu v. 1892 Jomalan pitäjässä, merimies Frans Viktor Kordelinille täältä 17,700 mk:n hinnasta. Ostaja sai laivan heti haltuunsa.

L-S. 4.1.1912.

Laivan kauppa. V.k. 30 p:nä tehdyllä kauppakirjalla on kartanonomistaja Alfred Kordelin myynyt omistamansa 467 rek.tonnin kantoisen parkkilaiva HELMIN merikapt. G. W. Wassille ja Johan Söderlundille 22,000 markan kauppahinnasta. Parkkil. HELMI on rakennettu Jomalan pitäjässä v. 1892 ja luokitettu R. W. 5/6 C. 11, sekä talvehtii nykyään Rauman satamassa.
 

L-S. 22.6.1912.

Raumalainen laiva karilla.

Raumalainen parkkilaiva HELMI, joka oli suolalastilla, ajoi Ykspihlajaan tullessaan karille Westerbodan luona jääden karille kiinni.

Myöhemmin eilen illalla saapui laivan isännöitsijälle, kapt. John Söderlundille tänne tieto, että laiva edelleen oli karilla. Tullilaiva WIKING oli auttamispuuhissa. HELMI, joka lähti täältä keväällä puutavaralastissa Saksaan, oli sieltä paluumatkalla. Kapteenina on F. M. Laaksonen.

L-S. 27.6.1912.

HELMI päässyt matalikolta. Viime lauantaina pääsi täältä kotoisin oleva parkkilaiva HELMI irti matalikolta Ykspihlajan edustalta sen jälkeen, kun laivasta oli heitetty 41 tonnia hienoa 50 kilon säkeissä olevaa suolaa mereen. Laivan hinasi eräs pietarsaarelainen laiva Ykspihlajan satamaan. Laiva ei saanut vuotoa ja on se jatkanut matkaansa edelleen pohjoiseen.

L-S. 2.7.1912.

Meriselityksen antoi viime keskiviikkona (26.6) Kokkolan raastuvanoikeudessa parkkilaiva HELMIN päällikkö aluksen karilleajosta tk. 20 p:nä lähellä Tankkaria tullessaan suolalastin hausta Lyypekistä. Hänen selityksestään kävi selville, että HELMIN lähestyessä Tankkaria oli pyydetty luotsia, mutta kun sitä ei kuulunut, jatkettiin matkaa luovimalla, kunnes alus äkkiä tarttui kiinni. Vasta sen jälkeen annettiin varoitusmerkkejä Tankkarista. Onnettomuus aiheutui pääasiallisesti siitä syystä, että ei oltu asetettu merimerkkejä  eikä luotsia ollut saatavissa. Tk. 23 p:nä pääsi laiva karilta hinaushöyrylaiva FIXIN avulla, kun ensin n. 4,175 tonnia lastista oli heitetty mereen sekä n. 60 syltä teräsköyttä ja n. 80 syltä manillanuoraa kiinnitetty kelluvaan merimerkkiin. Kuinka suuren vahingon alus on saanut, ei varmuudella tiedetä ennen kuin on pidetty perinpohjainen tarkastus.

L-S. 6.3.1913.

Laiva myrskyssä. Raumalainen parkkilaiva HELMI, joka saapui tk. 3 p:nä Vinaroziin Espanjassa, viivyttyään matkalla Tukholmasta sinne 117, on myrskyssä Atlantilla menettänyt kansilastinsa.

L-S. 23.10.1913.

Laivanosan kauppoja. Rakennusmestarin vaimon Loviisa Urnbergin perillisten huutokaupassa eilen myytiin 1/10 osa parkkilaivasta HELMI, 467 rek.tonnin vetoinen. Korkeimman tarjouksen 2,000 mk. teki rakennusmest. Urnberg. 1/9 osa LAINE–nimisestä kuunarista 239 rek.tonnia. Korkeimman tarjouksen 1,675 markkaa teki myöskin Urnberg. 1/20 osa kuunarilaivasta GUDRUN, 393 rek.tonnia, josta teki korkeimman tarjouksen 1,400 mk. rakennusmestari Urnberg ja 1/20 osa kuunarilaivasta LOTUS 380 rek.tonnia teki korkeimman tarjouksen 1,375 markkaa, rak.mest. Urnberg. Laivanosat sai ostaja heti haltuunsa.

L-S. 26.2.1914.

Laivaliike Raumalla ensi purjehduskaudella.

Rauman satamassa näkee jo varustauduttavan ensi purjehduskautta varten. Niinpä on jo kuunari LOTUKSEN ruumalasti täysin parruilla ja lehtereillä lastattuna. Kuunari LUVIAA ja parkkilaiva HELMEÄ lastataan parhaillaan. Samaten on parkkilaiva OSMOA alettu lastata. Kaikki mainitut laivat lastataan puutavaroilla, kolme ensinmainittua Saksaan ja OSMO Englantiin. Muuten näyttää ensi kesäinen purjehduskausi jotenkin synkältä. Puutavaraa ei ole satamassa tuskin puoltakaan tavallisesta määrästä. joku on jo tavallisuuden mukaan aikaisemmin myynyt lasteja, jotka vielä ovat metsässä. Ellei lunta pian tule, näyttää ensi kesäinen puutavara- ja meriliike synkältä. – Toivottavasti ”viel uusi päivä kaikki muuttaa voi”.

L-S. 11.8.1914.

Sota ja purjelaivamme.

F. Sjöfartstidningenille on laivanvarustajaliike Johan Nurminen Raumalta ilmoittanut, että seuraavien purjelaivojen kohtalosta ei ole tullut tarkempia tietoja ja että niiden pelätään joutuneen saksalaisten käsiin.

Kuunari EROS, kapt. P. A. Ikä, läksi heinäk. 7 p:nä Raumalta Friedrichstadiin.

Parkki EUNONIA, kapt. Sjöblom, läksi heinäk. 27 p:nä Flensburgista Raumalle.

Kuunari FRAMNÄS, kapt. Snäll, läksi heinäk. 2 p:nä Raahesta Stadeen.

Priki FRIDA, kapt. Mikkelsson, läksi heinäk. 18 p:nä Reposaaresta Stadeen.

Kuunari HEBE, kapt. Ramstedt, saapui heinäk. 30 p. Raumalta Burgstakeniin.

Kuunari LAINE, kapt. Ruosniemi, saapui heinäk. 17 p. Raahesta Kieliin.

Parkki LAINETAR, kapt. Urnberg, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Rendsburgiin.

Kuunari LOTUS, kapt. Grålund. lähti heinäk. 12 p. Ykspihlajasta Kieliin.

Kuunari RICHARD, kapt. Malen, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Apenradeen.

Parkki TOIVO, kapt. Farsenius, läksi heinäk. 16 p. Ykspihlajasta Eckensördeen.

Kuunari USKO, kapt. A. Näppi, läksi heinäk. 10 p. Raahesta Apenradeen.

Näiden 12 purjelaivan lisäksi ovat saatujen tietojen mukaan seuraavatkin purjealukset vihollisvesillä:

Raumalta kotoisin olevat: parkki AALLOTAR, parkki AALTO, priki ALEKSANDER, parkki HELMI, kuunari KANTON, ja kuunari OLGA. – Lisäksi mainitaan ahvenanmaalaiset, uuskaupunkilaiset ja luvialaiset laivat.

Mainittujen laivojen luku, joitten kohtalosta on syytä olla huolissaan, on siis lähes 40. Yksikään näistä laivoista ei ole 400 nettorek.tonnia suurempi, joten laivojen keskimääräinen arvo ei ole 15,000 – 20,000 markkaa suurempi. Mutta onhan sitä jo siinäkin. Lisäksi on vielä otettava huomioon laivojen lasti.

L-S. 25.8.1914.

Raumalaiset laivat Saksan satamissa.

Kuten ennen olemme maininneet, on suuri joukko Rauman laivoja nykyään Saksan satamissa. Ainakin seuraavat laivat ovat nyt seuraavissa satamissa:

AALLOTAR, kapt. J. G. Karlsson; LAINE, kapt. F. V. Ruosniemi; LOTUS, kapt. J. Grålund; sekä NORDEN, kapt. G. A. Wahlman, kaikki Kielissä. HELMI, kapt. F. M. Laaksonen; TOIVO, kapt. K. G. Forsenius; molemmat Eckerfördessä. RICHARD, kapt. F. F. Malen ja USKO , kapt. A. Näppi Apenradessa. EROS, kapt. P. A. Ikä Friedrichstadissa. EUNONIA, kapt. K. E. Sjöblom Flensburgissa. FRAMNÄS, kapt. F. A. Snäll ja FRIDA, kapt. A. Mickelsson Stadessa. HEBE, kapt. F. F. Ramstedt Burgstagenissa. KANTON, kapt. F. Fagerström Travemyndessä. LAINETAR, kapt. E. G. Urnberg Rensburgissa sekä OLGA, kapt. I. G. Silvan Lyypekissä.

Näistä laivoista sekä niiden miehistön kohtalosta on täkäläinen Espanjan varakonsuli kauppaneuvos W. Sofronoff tiedustellut Pietarissa olevan Espanjan pääkonsulin välityksellä ja on toiveita, että yhteys pian saadaan toimeen mainittujen alusten kapteenien kanssa.

Laivoissa on keskimäärin n. 10 miestä miehistöä. Muutamilla kapteeneilla on perhe mukana.

L-S. 27.8.1914.

Suomalaisia laivoja Saksassa.

Purjelaiva AALLOTTAREN kapteeni I. G. Karlsson on pyytänyt Venäjän konsulin Adolf Lundbergin Oskarshamnista ilmoittamaan suomalaisten merimiesten omaisille että Kielissä ovat seuraavat purjelaivat. LUVIA, LOTUS, LAINE, FRAMNÅS, FRIDA, NORDEN ja AALLOTAR sekä Eckenfördenissä DORES ja HELMI. Ilmoituksen sai Raumalle laivanvarustaja Yrjänen.

L-S. 24.9.1914.

Rauman laivat Saksassa. Laivanvarustaja Johan Söderlundille on saapunut parkkilaiva HELMIN päälliköltä, kapteeni Laaksoselta kirje, jossa ilmoitetaan että HELMI on Eckerfördessä ja laivan miehistö vankina laivassa. Lasti on purettu, mutta rahti otettu takavarikkoon. Miehistön elatusta varten annetaan joitakin markkoja päivää kohti.

L-S. 22.12.1914.

Suomalaiset merimiehet Saksassa. Taas yksi karannut.

Merimies Väinö Sjöblom Raumalta on kirjoittanut omaisilleen Trelleborgista kirjeen, jossa hän ilmoittaa karanneensa Flensburgista. Hän kuului raumalaisen purjelaiva EUNONIAN miehistöön, jonka päällikkönä on hänen isänsä kapteeni Sjöblom. Sjöblom karkasi 25.11 laivastaan piilottautuen erääseen Bornholmiin menevään hinaajaan. Pieni laiva joutui olemaan myrskyn käsissä n. 14 vuorokautta ja joutui S. koko sen ajan olemaan piilossa n.s. förpiikissä. Laivan hiilivarasto hupeni niin, ettei voitukaan mennä Bornholmiin, vaan tultiin Trelleborgiin.

Viime lauantaina (19.12) palasi Tornion kautta HELMIN timperi Vuorenpää ja matruusi Kosti Nurmi sotavankeudesta Kielistä. Vuorenpää oli vanhuuden takia laskettu kotiin. Iäkäs timperi kertoi palaavansa ”viimeiseltä Saksan reissultaan”. Nurmi oli nuorena henkilönä laskettu vapaaksi.

L-S. 6.11.1917.

Kapteeni F. M. Laaksonen kuollut.

Raumalle saapuneen tiedon mukaan on kapteeni Frans Mikael Laaksonen kuollut keuhkotautiin Eckenfördessä Saksassa viime lokakuun 1 p:nä 41 vuoden ikäisenä.

Suoritettuaan perämies- ja kapteenintutkintonsa Raumalla oli kapt. L. ensin kuunari HEBEN päällikkönä v. 1907-08. Sitten ohjasi hän 1909-11 kuunarilaiva LOTUSTA ja vuodesta 1912 parkkilaiva HELMIÄ, joka saapui  sodanjulistuspäivänä heinäkuun 30 p:nä 1914 Eckenförden satamaan, missä laiva päällystöineen ja miehistöineen pidätettiin. Vaikka Saksassa samaan aikaan suuri joukko suomalaisia merimiehiä ja laivojen päällystöä aivan pian vapautettiin, ei näin ole tapahtunut Eckenfördessä pidätetyille. Kapt. L. on saanut siis miehistöineen viettää koko aja Eckenfördessä, missä ilmeisesti epäedulliset olosuhteet ovat murtaneet, Suomesta lähtiessään vielä täysin terveen, voimakkaan ja parhaassa iässä olevan kapt. Laaksosen terveyden.

Vainaja, joka oli syntynyt Lokalahdella lokak. 4 p:nä 1876, surevat lähinnä 2 sisarta.
 

L-S. 31.1.1918.

Laivanosien kauppa. Kauppalaivuri J. G. Karlsson on 7 p. tammikuuta 1916 myynyt merikapt. W. Nylundille 1/20 osan parkkilaivasta HELMI ja 1/20 osan parkkilaivasta AALLOTAR. Molemmat laivat ovat Saksassa. Kauppahintaa ei ole ilmoitettu.

L-S. 4.10.1919.

Saksassa takavarikoidut laivat.

Vaikeuksia niiden takaisin saamisessa.

Kuten tunnettua, takavarikoitiin sodan alussa suuri joukko suomalaisia laivoja, joiden joukossa oli monia raumalaisiakin. Useista näistä on sodan jälkeen myönnetty korvaustakin laivojen omistajille, mutta korvaussummista ei ole mitään kuulunut. Käsittämätöntä on, missä korvaussummat viipyvät.

Nyttemmin on pari tällaisista laivoista, tultuaan useampaan kertaan Saksassa myydyiksi, saapunut Suomeen. Muutama päivä sitten saapui raumalainen parkkilaiva HELMI Reposaareen Saksan lipun suojassa, missä se kuitenkin tunnettiin ja annettiin siitä tieto laivan omistajille Raumalla. Nämä ryhtyivät heti toimenpiteisiin laivansa takavarikoimiseksi ja antoivat sitä varten takavarikoimistakuun Rauman maistraattiin. Hallitukselta pyydettiin avustusta takavarikoimisen toimeenpanoon, mutta sillä taholla niin tavallinen saamattomuus tuli taaskin näkyviin. Takavarikoimisyritys tehtiin paikallisten viranomaisten avulla, mutta toissapäivänä lähti laiva kuitenkin pois Reposaaresta nähtävästi piiloon oikeita omistajiaan. Omistajien oikeus laivaan on eittämätön ja koko takavarikoimisyrityksen epäonnistuminen on pantava korkeampien viranomaisten toimettomuuden tiliin. Laivan arvo on ainakin 400,000 mk.

Kotkaan on saapunut lastaamaan puutavaraa myöskin saksalaisten sodan alussa kaappaama raumalainen parkkilaiva AALLOTAR, joka on siellä asetettu takavarikkoon. On kuitenkin epävarmaa, voiko laiva säilyä takavarikossa, sillä HELMIN kohtalo on siinä suhteessa epäilyksiä herättävä esimerkki.