Imperator Alexander II 1885
Aluksen tilasi liverpoolilainen R.W.Leyland & Co ja se rakennettiin korvaamaan edellinen, huono-onninen Grassendale ( I ), joka oli valmistunut samalta telakalta kolme vuotta aikaisemmin. Ensimmäinen Grassendale lähti 17. toukokuuta 1884 New Yorkista kohti määräsatamaa Shanghaita, saapumatta kuitenkaan koskaan perille. Kun aluksen katoamisesta oli kulunut niin kauan aikaa, että sen voitiin katsoa tuhoutuneen merellä, varustamon pääosakas Ralph Watts Leyland tilasi samalta R.Williamson & Son–telakalta uuden aluksen, joka rakennettiin samojen piirustusten avulla. Alukset nimettiin erään kylän mukaan, jossa Leylandin suku omisti useita kiinteistöjä. Nykyään Grassendale on Liverpoolin lähiö. Uuden laivan rakentaminen alkoi lokakuussa 1884 ja se laskettiin vesille 1885.
Whitehaven News 21.5.1885
Viime torstaina aamupäivällä herrojen R. Williamson & Son telakalla ja sen ympäristössä oli meneillään iloinen tapahtuma. Telakalla, satamassa ja laiturin nokalla oli läsnä suuri joukko iloisia ja jännittyneitä ihmisiä, jotka olivat tulleet todistamaan, kun edellä mainitun telakan rakentama fregatti Gassendale lasketaan veteen. Etukäteen oli kerrottu, että mielenkiintoinen asia tapahtuu kello puoli yksitoista, mutta huolimatta valmistelevista töistä laiva ei lähtenytkään liikkeelle kun tukipuut poistettiin. Tämän jälkeen höyryhinaaja Confidence kiinnitti hinausköyden alukseen ja yritti vetää sitä liikkeelle, mutta ei onnistunut yrityksessään. Kun uusi höyryhinaaja Grace teki samanlaisen yrityksen, päättyi se köyden katkeamiseen. Tämän jälkeen Gracen kapteeni Lister kiinnitytti vielä vahvemman köyden, mutta laiva pysyi paikoillaan. Williamson & Son telakan miehet jatkoivat ponnistelujaan ja toivat paikalle hydraulisen sylinterin, jonka avulla alusta ryhdyttiin kiilaamaan liikkeelle. Tällöin se vihdoin nytkähti ja liikuttuaan hyvin hitaasti ensin yhden jalan matkan, se alkoi kiihdyttää vauhtiaan ja lipui veteen yleisön hurratessa iloisena. Aluksen oli aikaisemmin kastanut Manchesterista kotoisin oleva rouva Linn, joka on aluksen päällikkö Linnin puoliso. Hänen seurassaan kastajaiskorokkeella olivat neiti Yates, herra J.Yates (Clarendon House, Clifton), neiti Todd, neiti Williamson, herra T. Williamson, herra R. Williamson, herra H. Williamson ja herra J. Taylor. Tämän jälkeen Grace ja Confidence hinasivat aluksen turvallisesti varustelulaituriin.
Grassendale on seuraavien hienojen laivojen sisaralus; Aigburth, Crown of England and Garston, jotka kaikki on rakentanut herrat Williamson & Son. Se on nimetty huono-onnisen aluksen mukaan, joka katosi jokin aika sitten Kiinan vesillä. Grassendalen omistaa liverpoolilainen R.W. Leyland & Co. ja se on suunniteltu liikennöimään alusmaihimme. Aluksen mitat ovat seuraavat: pituus 267 jalkaa, leveys 39 jalkaa ja ruuman korkeus 23 jalkaa ja 7 tuumaa. Sen nettovetoisuus on noin 1800 tonnia ja lastikapasiteetti noin 2800 tonnia ja sen luokitus on Lloyds A1. Laiva on rakennettu raudasta ja rakennuslevyt on toimittanut Consett Ironworks.
Leylandien liiketoimien alku
Varakkaasta perheestä kotoisin oleva Ralph Watts Leyland (1842–1921) oli 1860-luvulla lähtenyt hoitamaan terveyttään Istanbuliin ja palattuaan Etelä-Amerikan kautta takaisin kotimaahansa, hän hankkiutui osakkaaksi merivakuutusten parissa toimivaan yritykseen. Muutaman vuoden kuluttua hän perusti yhdessä veljensä George Richardson Leylandin kanssa oman yrityksen, joka alkoi myydä merivakuutuksia.
Liiketoimet menestyivät hyvin ja 1870-luvun lopulla Leylandit olivat vuosittain vakuuttamassa yli sataa purjelaivaa. Vakuutukset olivat matkakohtaisia ja näin ollen moniin aluksiin myytiin vakuutuksia useita kertoja vuodessa. Tästä oli enää lyhyt askel varustamotoimintaan, sillä veljekset alkoivat myös ostaa osuuksia purjealuksista, joiden kannattavuudesta ja riskeistä heillä oli ehkä tavallista enemmän tietoa.
R.W.Leyland & Company
Leylandin veljekset ostivat ensimmäiset aluksensa käytettyinä. Oma varustamotoiminta alkoi, kun Pride of Wales ostettiin vuonna 1874. Alusten lukumäärä kasvoi vuosikymmenen loppua kohti ja kun päätös ensimmäisen uudisrakennuksen tilaamisesta kesällä 1881 tehtiin, oli varustamolla ennestään kuusi alusta. Ensimmäinen uusi alus oli Grassendale ja sitä varten perustettiin oma osakeyhtiö, jossa oli 230 kappaletta 100 punnan suuruisia osakkeita. Leylandin veljekset vakuuttivat laivan 2 000 puntaa suuremmasta summasta kuin he itse olivat siitä maksaneet. Lisäksi alus oli vakuutettu kaappauksen ja meripantin varalle. Ralph omisti 26 osaketta ja George 22 osaketta. Suvun muilla jäsenillä oli lisäksi 22 osaketta.
Ensimmäisen Grassendalen jälkeen tilattiin samalta telakalta sisaralus nimeltään Aigburth, ja kohta sen jälkeen vielä yksi sisar, nimeltään Garston. Tämän jälkeen varustamo siirtyi Oswald, Mordaunt & Company–nimisen telakan asiakkaaksi, joka rakensi vuosien kuluessa Leylandin varustamolle 15 purjealusta. Oswald, Mordaunt & Company rakensi samaan aikaan (1884) toiselle varustamolle (Swyny) County of Clare–nimisen teräsfregatin, joka ostettiin myöhemmin Raumalle ja sai nimen Sylfid.
Merenkulku eli 1880-luvun alkuvuosina korkeasuhdanteen aikaa ja Leylandilla oli hyvä maine sijoittajien keskuudessa. Kiinteä yhteistyö Oswald, Mordaunt & Company:n kanssa koitui myös eduksi, sillä telakka pystyi toimittamaan laivoja hyvinkin edullisella hinnalla, koska niitä tilattiin siltä säännöllisesti ja suuria määriä.
Leylandit ottivat ilmeisen suuria riskejä, jota kuvaa kuuden laivan tilaaminen 12 kuukauden sisällä vuosina 1884 ja 1885. Asiaa selittää myös sijoittajien kiinnostuminen ja laivojen omistuksen rakentaminen osakeyhtiöiksi, joiden osakkeiden myyminen ja ostaminen näyttää olleen vilkasta Liverpoolin pörssissä. Laivoihin haluttiin sijoittaa ja Leyland myi osakkeita. Seurauksena oli luonnollisesti liikaa laivoja, jotka joutuivat kilpailemaan lasteista. Rahtien hinnat laskivat rajusti.
Leyland Line näyttää kuitenkin selvinneen varsin mukavasti, koska se ei ollut luopunut vakuutustoiminnastaan. Varustajat muodostivat pooleja, joissa he maksoivat varoja ”yhteiseen kassaan”, josta niitä voitiin jakaa onnettomuustapauksissa. Leylandit hoitivat pooleja ja muodostamiaan laivanvarustusosakeyhtiöitä. Palkkiona työstään he saivat prosenttiosuudet laivojen tuotoista.
Vuonna 1888 R.W.Leyland & Companyllä oli 21 purjealusta, joita he operoivat. Merimiehet kutsuivat varustamoa nimellä ”Hungry Goose Line”. Nimi juontui varustamon lipusta, jossa heraldinen hanhi pitää nokassaan kolmea meriheinää. Tultaessa 1890-luvulle varustamo alkoi suunnitella siirtymistä höyrylaivoihin ja Leylandit alkoivat ostaa osakkeita näistä laivoista. Ensimmäinen oman varustamoon nimiin rakennettu höyrylaiva oli ajan mittapuun mukaan suuri, 3 250 tonnin Planet Mercury, joka valmistui 1894.
Grassendale myyntiin
Myös varustamotoiminnassa tapahtui muutos ja kaikista aluksista muodostettiin vuoden 1895 lopulla yksi yhtiö, nimeltään Leyland Shipping Company. Taustalla oli veljesten erilaiset näkemykset, jonka johdosta nuorempi veli George Leyland myi omat osakkeensa perheen ulkopuolisille sijoittajille. Uusi yritys ei menestynyt ja sen osakkeiden arvo alkoi laskea Liverpoolin pörssissä. Varustamon laivoista suurin osa oli edelleen purjelaivoja, joille oli yhä vaikeampi saada rahteja molempiin suuntiin (round voyages) ja osa matkoista jouduttiin tekemään painolastissa. Vuonna 1897 vain kuusi purjealusta viidestätoista onnistui tekemään matkan, jossa se kuljetti lastia koko matkan ajan. Vanhempi Leyland pyrki parantamaan kannattavuutta laskemalla alusten vakuutusarvoja siten, että ne olivat vakuutettu ainoastaan oikeasta hinnastaan ja ylivakuuttamisesta luovuttiin. Näissä olosuhteissa Leyland yhtiökumppaneineen päätti myös myydä Grassendalen.
Imperator Alexander II
Kauppa solmittiin 15.7.1899 Clarkson & Companyn kautta ostajan ollessa Gabriel Granlund Junior Raumalta. Alus rekisteröitiin 8.8.1899 Rauman alusrekisteriin nimellä Imperator Alexander II Venäjän keisarin ja Suomen suurruhtinaana 1855–1881toimineen Aleksanteri II mukaan. Aluksen 24-henkisen miehistön päälliköksi tuli kapteeni Viktor Albert Henriksson.
Rauman Lehti 5.8.1899
Fregatti IMPERATOR ALEKSANDER II, jonka kaupp. Gabr. Granlund nuorempi on äskettäin ostanut toiminimi R. W. Leyland & kumpp:ilta Liverpoolista, on tämän viikon ollut satamassamme valmistaakseen lähtöään Hudiksvalliin ja sieltä Melbourneen Austraaliassa. Tämä on Rauman suurimpia laivoja – ja ehken suurin purjelaiva mikä Rauman satamassa koskaan on käynyt. Sentähden onkin kaupunkilaisia joukko joukon perästä käynyt satamassa tätä uutta tulokasta katsomassa ja katsomista se ansaitseekin. Laiva on 270 jalkaa (82,35 m.) pitkä, n. 40 jalkaa (12,2 m.) leveä ja 24 j. (7,32 m.) korkea, vetää 1.768 rek.tonnia ja on rakennettu raudasta Workingtonissa v. 1885. Miehistöön kuuluu 24 henkilöä. Laiva on myös nopeakulkuinen, päätellen siitä, että se tuli kahdessa vuorokaudessa Kööpenhaminasta tänne. Päällikkönä laivassa on kapteeni W. A. Henriksson.
Rauman Laivanvarustaja-yhtiö
Granlundien varustamotoimelle kävi lopulta huonosti, jonka vuoksi Imperator Alexander II, Finland sekä Sylfid myytiin samassa pakkohuutokaupassa 28.2.1907. Huutokaupassa Imperator Alexander II siirtyi Kansallis-Osake-Pankin omistukseen, jolle suurin osa laivasta oli pantattuna lainojen vakuutena. Rauman Seurahuoneella pidettiin 1.3.1907 kokous, jossa läsnä olevat herrat päättivät ostaa pakkohuutokaupassa myydyt laivat kullekin laivalle perustettavan laivanisännistöyhtiön nimiin (Rauman Laivanvarustaja-yhtiö). Uuden yhtiön pääisäntä oli kauppalaivuri Johan Tork. Kokouksessa olivat edustettuina seuraavat henkilöt tai yritykset ja laivan omistusosuudet jakautuivat seuraavasti:
| Kauppias Alfred Kordelin | 100/430 |
| T:mi Lehtinen & Sofronoff | 80/430 |
| Tehtailija Karl Fr. Sjöblom | 80/430 |
| Maisteri Wilhelm Panelius | 25/430 |
| Kauppalaivuri Johan Tork | 40/430 |
| Merikapteeni Frans Tork | 10/430 |
| Kauppias Fredrik Lehtinen | 30/430 |
| Kauppias Antti Alanko | 20/430 |
| Tehtailija Isak Östman-Kallio | 10/430 |
| Kauppakonttoristi Wilhelm Wainio | 10/430 |
| Merikapteeni Oskar W. Lundén | 25/430 |
KOP myi Imperator Aleksander II:n uudelle yhtiölle 5.3.1907. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin maisteri Panelius. Saman vuoden marraskuussa Imperator Alexander II kävi lyhyesti karilla Australian edustalla. Päällikkönä oli tuolloin kapteeni Frans Wilhelm Tork.
Länsi-Suomi 30.11.1907
Merivahinko. St Johnista Canadasta saapuneen sähkösanoman mukaan on raumalainen fregattilaiva IMPERATOR ALEXANDER II , kapteeni F. W. Tork, matkallaan Campbelltownista Melbourneen, joutunut karille Restingouchessa lähellä Campbelltownia. Laiva on sittemmin päässyt karilta ja hinattu varmaan ankkuroimispaikkaan Dalhousessa, Campbelltownin ulkosatamassa.
Imperator Alexander II kulki pääasiassa Australian liikenteessä ja vuonna 1907 fregatti purjehti Englannin kanaalista (Lizard) 74 päivässä Australian Wallaroon. Matka oli ennätysmäisen nopea, koska yleensä tähän matkaan kului noin 90 päivää.
Aluksen suomalaiset päälliköt:
| Viktor Albert Henriksson | 29.06.1899 - 13.07.1904 |
| K.F. Lindeman | 13.07.1904 - 09.09.1905 |
| Viktor Albert Henriksson | 09.09.1905 - 13.08.1907 |
| Frans Wilhelm Tork | 13.08.1907 - 1911 |
| Emil Julius Rosvall | 1912 - 1918 syyskuu |
Kordelin ja Oy Tonnage Ab
Tammikuussa 1917 Alfred Kordelin osti loputkin Rauman Laivanvarustaja-yhtiön (kutsuttiin myös Wilhelm Paneliuksen varustamoksi) osakkeista. Hän sai osuudet haltuunsa heti, samoin kuin ne rahdit ja muut tulot, joita ei vielä oltu tilitetty. Myyjinä olivat seuraavin osuuksin kauppaneuvos Wladimir Sofronoff 80/430, kauppalaivuri Johan Tork 40/430, kauppias Fredrik Lehtinen 30/430, maisteri Wilhelm Panelius 25/430, toimitusjohtaja Antti Alanko 20/430, merikapteeni Frans W. Tork 10/430, tehtailija Isak Kallio 10/430 ja kauppias Wilho Wainio 10/430. Ennestään Kordelin omistus laivoissa oli 180/430. Sanomalehti Länsi-Suomi oletti edellä mainittujen lisäksi myös merikapteeni O. W. Lundénin myyvän osuutensa 25/430 laivoista Kordelinille.
Kordelinin omistukseen tulleet Imperator Alexander II, Finland ja Sylfid purjehtivat Atlantilla ympärysvaltojen rahtiliikenteen palveluksessa ja antoivat omistajalleen hyvät rahtitulot. Kordelin katsoi tarkoituksenmukaiseksi perustaa uuden laivanvarustusyhtiön ja näin sai 2.4.1917 alkunsa Oy Tonnage Ab, jonka osake-enemmistö oli Kordelinin. Johtokunnan jäseninä olivat Kordelinin lisäksi merikapteeni, varakonsuli ja merikoulun johtaja Frans Wilhelm Laine ja merikapteeni Gustaf Wilhelm Wass sekä varatuomari Risto Ryti, joka toimi Kordelinin lainopillisena neuvonantajana. Kordelin oli johtokunnan puheenjohtaja ja varsinainen keskushenkilö, merikapteenit muodollisesti toimitusjohtajina. Yhtiön kotipaikka oli Rauma ja osakepääoman suuruus 3 milj. mk.
Oy Tonnage Ab:n toiminnan alkaessa Imperator Alexander II, päällikkönään nyt kapteeni Emil Julius Rosvall, oli saapunut Buenos Airesista viljalastissa Bristoliin ja lähti 15.4.1917 takaisin Buenos Airesiin hiililastissa ja sieltä edelleen pellavansiemenlastissa New Yorkiin, jonne se saapui 21.11.1917.Myöhemmin Oy Tonnage Ab:n omistukseen kuuluivat myös parkkilaiva Ira sekä kuunari Nimrod, jotka kuitenkin olivat toimettomina kotisatamassa Suomessa tuottamatta mitään.
Alfred Kordelin kuoli 49-vuotiaana venäläisen matruusin ampumana Suomen itsenäistymistä edeltäneessä kuohuntavaiheessa ns. Mommilan kahakassa 7.11.1917. Vajaan puolentoista vuoden kuluttua tästä hänen perustamansa ja johtamansa laivayhtiön toiminta päättyi siten, että yhtiö oli myynyt kaikki laivansa.
Länsi-Suomi 23.11.1918
Yhdysvallat sekaantuvat suomalaisten laivakauppoihin.Kieltäytyvät hyväksymästä Suomesta Ruotsiin myytyjen laivojen lipunvaihtoa.
Viime elokuussa myytiin Suomen hallituksen antamalla lisenssillä eräälle ruotsalaiselle laivanvarustajayhtiölle Alfred Kordelin-vainajan kuolinpesän omistamat fregattilaivat IMPERATOR ALEKSANDER II ja SYLFID. Myynnin tapahtuessa IMPERATOR oli matkalla Sydneystä New Orleansiin Yhdysvalloissa ja SYLFID matkalla Buenos Airesista Pohjois-Amerikan itärannikolle.Näinä päivinä ovat molemmat laivat saapuneet määräpaikkoihinsa, joissa niiden oli määrä vaihtaa omistajaa ja samalla lippua.
Laivan ent. omistajille saapuneen sähkösanoman mukaan on kuitenkin Yhdysvaltain hallitus kieltäytynyt toistaiseksi hyväksymästä ainakin IMPERATOR ALEKSANDER II lipunvaihtoa New Orleansissa ja siten sekaantunut kauppaan estäen laivan siirtymisen uudelle omistajalle. Samoin lienee tapahtunut SYLFIDIN suhteen, vaikkakaan siitä ei ole tullut virallista tietoa.Huomautettakoon vielä, että laivoja ei kuitenkaan ole takavarikoitu. Tapahtuman johdosta on ryhdytty pikaisiin neuvotteluihin.
Ruotsin aika ja tuho
Epäselvyyksistä huolimatta Imperator Alexander II kirjattiin Tukholman alusrekisteriin 5.4.1919 omistajanaan Ab Svenska Handels- & Sjöfartskompaniet (Sven Låftman). Aluksen uudeksi nimeksi tuli Ernst. Omistussuhteesta ei kuitenkaan tullut pitkää ja jo 13. marraskuuta 1919 Ab Harald Schüssler osti laivan. Seuraavat kaupat tehtiin 8.1.1920 ja nyt fregatti siirtyi tunnetun Ab Svenska Lloyd–varustamon laivastoon, kotipaikkana Göteborg. Luovutus tapahtui Brasilian Santoksessa ja päälliköksi siirtyi Karl Mattson.
Ernst lähti merikelpoisessa kunnossa Santoksesta torstaina 15. tammikuuta 1920 lastinaan 2 800 tonnia puristettuja rehukakkuja, joiden määränpää oli Tanskan Århus. Matka Atlantilla ja Pohjanmeren yli sujui onnellisesti ja 24. helmikuuta fregatti saapui Tanskan pohjoiskärjessä sijaitsevan Skagenin niemen luo. Luotsi nousi laivaan tehtävänään luotsata Ernst Herthas Flak–nimisen miinakentän poikki Ruotsin aluevesille. Päällikkö Mattson yritti saada hinaajaa, mutta tämä ei onnistunut, koska laivojen lämmittäjät olivat aloittaneet lakon ja menneet maihin. Myrsky alkoi nousta lännestä ja päällikkö päätti jatkaa matkaa. Tämän Ernstistä ei enää kuultu mitään ja kahden vuorokauden kuluttua ensimmäiset hylynkappaleet ajautuivat maihin. Laiva voitiin tunnistaa pelastusliiveistä ja myöhemmin rantaan ajautui myös kolme ruumista, jotka haudattiin Gullholmenin hautausmaalle.
Kului vuosikymmeniä, kunnes vuonna 1998 tanskalainen sukeltaja Allan Jensen löysi aluksen hylyn 47 metrin syvyydestä ja se pystyttiin tunnistamaan laivakellosta, jossa luki:
”Grassendale - 1885 - Liverpool”
Varustaja Leylandin karu kohtalo
Vuosisadan vaihtuessa Leyland Shipping Company tilasi edelleen höyrylaivoja mahdollisuuksien mukaan ja alkoi myydä pois vanhimpia purjealuksiaan. Höyrylaivoilla pyrittiin operoimaan säännöllisessä linjaliikenteessä Yhdysvaltoihin. Tässä liikenteessä Leylandilla oli useita suuria ja voimakkaita kilpailijoita, minkä vuoksi varustamon kannattavuus ei ollut enää entisellään. Purjelaivavarustajat olivat aikaisemmin perustaneet yhteistyöelimen nimeltään International Sailing Shipowners Union, jolla pyrittiin vähentämään kannattamattomia rahteja. Unioni määritteli hintatason, jonka alle yksikään jäsen ei suostuisi menemään.
Vuoden 1908 lopulla R.W. Leyland jäi eläkkeelle heikentyneen terveytensä vuoksi ja tässä vaiheessa vanhojen purjelaivojen arvo oli laskenut merkittävästi. Niitä ei enää haluttu ja niinpä purjelaivoista sai myynnin yhteydessä niiden todellista arvoa huomattavasti vähemmän. Purjelaivakausi oli tulossa tiensä päähän Brittein saarilla. Leyland Shipping Companyn purjelaivakauden päättäminen tapahtui vuosina 1910–1912, jolloin alukset Allerton, Ditton, Fulwood, Halewood, Leyland Brothers, Riversdale, ja Wavertree myytiin pois. Näiden yhteinen myyntihinta oli ainoastaan 27.300 puntaa.
Varustamon osake-enemmistö myytiin ja höyrylaivat siirtyivät J. H. Welsford & Companyn hoitoon. Ne kuljettivat Gulf Transport Linen nimissä pääasiassa puuvillaa Meksikon lahdelta Liverpooliin. Viimeinen Leylandin höyrylaiva Planet Neptune selvisi ensimmäisestä maailmansodasta ja se myytiin Italiaan vuonna 1922 . Näin Leylandin varustamo katosi maailman valtameriltä.
Ralph Watts Leyland oli näin menettänyt lähes kaiken omaisuutensa. Pakkohuutokauppojen jälkeen entinen varustaja Leyland asui elämänsä viimeiset vuodet vaatimattomissa olosuhteissa yhdessä vaimonsa kanssa. Vuonna 1921 tämä yksi 1800-luvun lopun merkittävimmistä englantilaisista purjelaivavarustajista kuoli 79-vuotiaana. Perinnönjaossa hänen omaisuutensa arvoksi saatiin 600 puntaa, mutta kun kaikki velat ja laskut oli maksettu – jäi jäljelle yksi (1) punta.
Lähteet:
Hallila, Aimo: Alfred Kordelin (1974), Soinila, Hannu: Rauman kauppalaivasto 1890-1910. Brassip Piukka 3 (1995), Walker, David: Champion of Sail. R.W. Leyland and his Shipping Line (1986)
Tyyppi 3-mastoinen rautafregatti
Telakka R. Williamson & Son, Workington, 1885
Vuosi /
Bruttovetoisuus 1860
Nettovetoisuus1819
Pituus 81.4
Leveys 11.9
Rekisterinumero
Rakennettu: 27.05.2021
Poistettu 27.05.2021
Lehtiartikkelit
RL. 22.6.1899.
Laivankauppa. Gabr. Granlund nuorempi on näinä päivinä toiminimi R. W. Leyland & kumpp:lta Liwerpoolista ostanut rautaisen fregattilaivan nimeltä GRASSENDALE. Laiva vetää 1.765 rek.tonnia ja on rakennettu v. 1885 Workingtownissa, nyt se purkaa parhaillaan Antverpenissa. Laivan päälliköksi tulee kapteeni W. A. Henriksson ja kuuluu laiva saavan uuden ostajan haltuun jouduttuaan nimekseen IMPERATOR ALEKSANDERII.
RL. 5.8.1899.
Fregatti IMPERATOR ALEKSANDER II, jonka kaupp. Gabr. Granlund nuorempi on äskettäin ostanut toiminimi R. W. Leyland & kumpp:ilta Liverpoolista, on tämän viikon ollut satamassamme valmistaakseen lähtöään Hudiksvalliin ja sieltä Melbourneen Austraaliassa. Tämä on Rauman suurimpia laivoja – ja ehken suurin purjelaiva mikä Rauman satamassa koskaan on käynyt. Sentähden onkin kaupunkilaisia joukko joukon perästä käynyt satamassa tätä uutta tulokasta katsomassa ja katsomista se ansaitseekin. Laiva on 270 jalkaa (82,35 m.) pitkä, n. 40 jalkaa (12,2 m.) leveä ja 24 j. (7,32 m.) korkea, vetää 1.768 rek.tonnia ja on rakennettu raudasta Workingtonissa v. 1885. Miehistöön kuuluu 24 henkilöä. Laiva on myös nopeakulkuinen, päätellen siitä, että se tuli kahdessa vuorokaudessa Kööpenhaminasta tänne. Päällikkönä laivassa on kapteeni W. A. Henriksson.
RL. 13.2.1906.
Kuolonsanoma mereltä. Tänne tulleen sähkösanoman mukaan on t.k. päivältä on IMPERATOR ALEKSANDER II:ssa palvellut merimies J. O. Ringbom Rauman maaseurakunnasta kuollut. Vainaja oli perheellinen.
L-S. 26.1.1907.
Laivahuutokauppa. Toiminimi Gabr. Granlund & Co:nkonkurssipesän velkojain asiasta tekemän päätöksen mukaan myydään mainitun konkurssipesän omistamat alempana luetellut rautaiset fregattilaivat julkisella vapaaehtoisella huutokaupalla, joka pidetään tämän Rauman kaupungin seuratalolla torstaina ensi helmikuun 28 p:nä klo 11 edellä puolenpäivän huutokauppatilaisuudessa tarkemmin määrättävillä ehdoilla.
IMPERATOR ALEKSANDER II, joka on 1,798 rek.tonnin kantoinen ja rakennettu raudasta R. Williamson & Son’in telakassa Workingtonissa Englannissa v. 1885, on luokassa 100. A. 1. E. L. ja läpikäynyt S.S. N:o 2 Sunderlandissa syyskuussa 1906 sekä lastaa 2,800 tonnia kuollutta painoa: noin 850 standarttia.
FINLAND, joka on 1,562 rek.tonnin kantoinen ja rakennettu raudasta W. B. Thomson & Co:n Ltd telakassa Dundeessa Skotlannista v. 1887, on luokassa 100 A. 1. E. L. ja läpikäynyt S.S. N:o 1 Glasgovissa v. 1904 sekä lastaa 2,450 tonn kuollutta painoa: noin 775 standerttia.
SYLFID, joka on 1,467 rek.tonnin kantoinen ja rakennettu raudasta Osvald Mordaunt & Co:n telakassa Southamptonissa Englannissa v. 1884, on luokassa 100 A. 1. W. L. ja läpikäynyt S. S. N:o 2 Hampurissa v. 1905 sekä lastaa 2,300 tonnia kuollutta painoa: noin 725 standarttia.
ja ilmoitetaan ostoon halukkaille, että FINLANDILLAja SYLFIDILLÄon korottomat valtion kuoletuslainat: FINLANDILLA 125,000 mk. ja SYLFIDILLÄ83,333 mk. 33 penniä.
Kaikilla joilla on etuoikeuksia mainittuihin aluksiin, kehoitetaan huutokauppatilaisuudessa esittämään vaatimuksensa.
Raumalla 25 p:nä tammikuuta 1907.
Gabr. Granlund J. Teljo K. R. Bremer
Uskotut miehet.
L-S. 2.3.1907.
Suuria laivankauppoja. Täällä seuratalossa pidetyssä vapaaehtoisessa huutokaupassa myytiin toiminimi GABR. GRANLUND & CO:N omistamat rautaiset fregattilaivat SYLFID 110,000 markasta tehtailija K. Fr. Sjöblomille, FINLAND 140,000 markasta maisteri W. Paneliukselle sekä IMPERATOR ALEKSANDER II Kansallis-pankille 126,000 markasta, jolta sen perjantaina osti kapteeni J. Tork tuntemattomasta kauppahinnasta.
Paikkakuntalaiset kaikki ovat tyytyväisiä siitä, että mainitut laivat jäivät kotikaupunkiin. Viimemainittu niistä oli kyllä vähällä joutua Uuteenkaupunkiin, sillä siellä oli aikomus ostaa se Kansallis-Osake-Pankilta.
L-S. 30.11.1907.
Merivahinko. St Johnista Canadasta saapuneen sähkösanoman mukaan on raumalainen fregattilaiva IMPERATOR ALEXANDER II , kapteeni F. W. Tork, matkallaan Campbelltownista Melbourneen, joutunut karille Restingouchessa lähellä Campbelltownia. Laiva on sittemmin päässyt karilta ja hinattu varmaan ankkuroimispaikkaan Dalhousessa, Campbelltownin ulkosatamassa.
Kuten muistetaan, joutui raumalainen 4-mast. parkkilaiva SOVINTO samoilla seuduilla noin vuosi sitten täydellisesti hylyksi, sekä puolet miehistöstä suurimmaksi osaksi raumalaisia jouti meren uhriksi.
L-S. 11.3.1909.
Raumalainen rautafregatti IMPERATOR ALEXANDER II, kapteeni Frans Tork, joka marraskuun 1 p:nä salpietarilastissa lähti Antofagostasta Chilestä Amerikan länsirannalla Falmouthiin Englannissa saapui eilen perille purjehdittuaan 128 vuorokautta.
L-S. 11.4.1911.
Päällikön vaihdos. Raumalaisen rautalaivan ALEXANDER IMPERATOR II päälliköksi on otettu merikapt. E. J. Roswall Raumalta, merik. F. W. Torkin jälkeen, joka ainakinjoksikin aikaa saapuu kotiin lepäämään oltuaan kauemman aikaa kaukaisilla matkoilla. Päällikön vaihdos tapahtuu Hampurissa.
L-S. 8.2.1912.
Rautal. IMPERATOR ALEXANDER II päälle törmätty Port Adelaiden satamassa.
Rautalaiva IMPERATOR ALEXANDER II päälliköltä merikapt. Emil J. Rosvallilta laivan isännistölle saapuneen tiedon mukaan, on mainittua raumalaista laivaa, joka paraikaa on lastauksen alaisena Port Adelaiden satamassa, Australiassa, vahingoittanut yhteentörmäyksellä Glasgovista kotoisin oleva hl. POOLA. Törmäyksen tapahtuessa oli IMPERATOR ALEXANDER II kiinnitettynä laituriin. Vahingon suuruutta ei vielä tunneta.
L-S. 13.7.1912.
Laivojen päälliköt. Raumalaisen parkkilaiva ALBIONIN päällikkyyden tulee taas vastaanottamaan merikapt. J. O. Friberg, joka on aikaisemmin useamman vuoden hoitanut samaa tointa. Hra Friberg lähti eilen täältä laivan nykyiseen olinpaikkaan Delagoa Bayhin Itä-Afrikassa, johon matkustus täältä kestää vähintään 5 viikkoa.
Rautalaiva IMPERATOR ALEXANDER II ensimmäiseksi perämieheksi valittu merikapt. J. Hj. Arvio matkusti täältä eilen Dubliniin Irlannissa, jossa laiva nykyään on purkauksen alaisena.
L-S. 21.10.1913.
IMPERATOR ALEKSANDER II:n ylipurjehdus.
Raumalaisen purjelaiva IMPERATOR ALEKSANDER II:n päällikkö, kapteeni E. J. Rosvall on lähettämässään kirjeessä laivanvarustajille täällä tehnyt lähemmin selkoa tapahtuneesta ylipurjehduksesta.
IMPERATOR ALEKSANDER II ankkuroitsi maanantaina t.k. 6 p:nä Falsterbon majakkalaivan eteläpuolelle lähelle Drodgenia. Klo 1 aikaan yöllä purjehti laivan päälle oikealta peränpuolelta höyrylaiva, joka tunnettiin Yhdistyneitten Höyrylaivayhtiöitten laivaksi MAJAKSI. Yhteentörmäyksessä syntyi vesilinjan yläpuolelle suurempi aukko, joka ei kuitenkaan ylettynyt lastiruumaan. Syy ylipurjehdukseen oli kokonaan tanskalaisen höyrylaivan, koska kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin oli ryhdytty suomalaisella laivalla.
Keskiviikkona tk. 8 p:nä tapahtui merioikeuskuulustelu meri- ja kauppaoikeudessa Kööpenhaminassa. Kuulustelussa kävi selville, että MAJA, joka tuli etelästä päin, oli purjehtinut ankkurissa olevan IMPERATOR ALEKSANDER II päälle. MAJAN kapteeni oli tosin nähnyt valkean tulen, mutta samalla myöskin väittää nähneensä punaistakin valoa, jonka vuoksi otaksui edessä olevan laivan olevan jonkun pohjoiseen päin menevän höyrylaivan.
Vahingot IMPERATOR ALEKSANDER II:lla on arvioitu 5,000 kruunuksi ja MAJALLA, jonka keulavannas (förstev) oli murtunut, 800 kruunuksi.
Laiva on hinattu Kööpenhaminaan, jossa se on otettu Burmeister & Weinin laivatokkaan korjattavaksi.
L-S. 9.1.1915.
Merenkulku sota-aikana.
Kaksi raumalaista kapteenia lähdössä merimatkalle.
Kun saimme kuulla, että raumalaiset kapteenit Rosvall ja Henriksson epävakaisista ajoista huolimatta ovat aikeissa lähteä kuljettamaan laivojaan, kävi lehtemme edustaja haastattelemassa matkalle aikovia.
Kapteeni Rosvall kertoi marraskuun 7 p:nä jättäneensä laivansa IMPERATOR ALEKSANDER II cardiffiin Englannissa, josta tuli Suomeen Norjan ja Ruotsin kautta. Nyt hänellä on aikomus saatuaan väen kokoon koettaa saada rahti Englannista jonnekin vieraisiin maanosiin. Cardiffista tavallisimmin lastataan kivihiiltä vietäväksi Etelä-Amerikan länsirannikon satamakaupunkeihin. Haastattelijamme kysymykseen, eikä tunnu epävarmalta lähteä merelle, jossa saattaa liikkua vihollisen kaapparilaivoja, vastasi kapteeni Rosvall rauhallisena, että eivätköhän ne ole jo kaikki meren pohjassa. Kapteeni R. on liikkunut valtameriä jo n. 25 vuoden ajan, 15-vuotiaasta alkaen.
Kapteeni Henrikssonin laiva SYLFID on Limerikin satamassa Irlannissa, jonne hän on sen lokakuussa jättänyt. Nyt on laivaan uudelleen mynströtty väestö ja aiotaan matkalle lähteä puolentoista viikon kuluttua. Matka määräpaikkaan tulee tapahtumaan Tornion kautta, jos ei Raumalta päästä laivalla Ruotsiin. Limerikistä on toivo saada puutavaralasti vietäväksi Amerikkaan. Rahdit ovat viime aikoina nousseet, niin että suurillakin vaikeuksilla kannattaa merenkulkua yrittää.
L-S. 30.1.1915.
Rauman laivat. IMPERATOR ALEKSANDER II ja SYLFIDIN väestöt ovat onnellisesti päässeet tk. 28 p:nä Englantiin.
L-S. 11.1.1917.
Raumalta ja ympäristöltä.
Suuria laivanosuuksien kauppoja.
Raumalainen yhtymä, joka omistaa 225/480 Rauman kaupungin laivarekisteriin merkityistä fregattilaivoista FINLAND, IMPERATOR ALEKSANDER II ja SYLFID, myi t.k. 9 p:nä tehdyllä kauppakirjalla osuutensa maanviljelysneuvos Alfred Kordelinille yhteensä 1,462 500 markan kauppahinnasta. Ostaja saa osuudet heti haltuunsa samoin kuin ne rahdit ja muut tulot, joita ei vielä ole tilitetty. Myyjät omistivat sanotuista laivoista osuuksia seuraavasti: kauppaneuvos Wladimir Sofronoff 80/430, kauppalaivuri Johan Tork 490/430, kauppias Fredrik Lehtinen 30/430, maisteri Wilhelm Panelius 25/430, toimitusjohtaja Antti Alanko 20/430, merikapteeni Frans W. Tork 10/430, tehtailija Isak Kallio 10/430 ja kauppias Wilho Wainio 10/430. Ennestään omisti maanviljelysneuvos Alfred Kordelin näissä laivoissa 180/430. Paitsi edellämainittuja, omistaa merikapteeni O. W. Lunden laivoissa 25/430 ja myynee hänkin osuutensa laivoissa maanviljelysneuvos Kordelinille.
Eri laivojen hinnat myydyistä 225/430 oli FINLANDIN 495,000 mk, joten 1/430 osan arvona oli 2,200 markkaa ja siis koko laivan 946,000 markkaa. IMPERATOR ALEKSANDER II:sen 1/430 osa 3,000 mk., jonka mukaan laivan koko hinta on 1,290.000 mk. SYLFIDIN 292,500 mk, joten 1/430 osa tekee 1,300 mk. ja laivan koko arvo 559,000 mk. Mainituissa kolmessa laivassa yhteensä 1/430 osasta maksettiin 6,500 mk, jonka mukaan niiden yhteinen koko hinta on 2,795.000 mk.
Mikäli olemme kuulleet tulee maanviljelysneuvos Kordelin edelleen pitämään mainittujen laivain kotipaikkana Rauman kaupungin.
L-S. 1.3.1917.
Suuri laivaosakeyhtiö muodostettu Raumalle.
Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin on luovuttanut äskettäin ostamansa fregattilaivat IMPERATOR ALEKSANDER II, SYLFID ja FINLAND täällä perustetulle ja kotipaikkaoikeutta nauttivalle osakeyhtiölle, jonka osakepääoma on 3 miljoonaa markkaa jaettuna 250 markan suuruisiin osakkeisiin. Yhtiön johtokuntaan on valittu maanvilj.neuvos Alfred Kordelin, merikoulunjohtaja J. W. Laine ja merikapteeni G. Wass. Yhtiön isännöitsijänä toimii viimemainittu. Mikäli olemme kuulleet on yhtiö aikeissa hankkia uusia laivoja.
L-S. 4.7.1918.
Raumalaisia laivoja aiotaan myydä Norjaan.
Oy. Tonnage on senaatilta pyytänyt lupaa saada myydä norjalaiselle ostajalle rautaparkit IMPERATOR ALEXANDER II ja SYLFIDIN, joista edellinen on nyt Australiassa ja jälkimmäinen Meksikossa. Merenkulkuhallitus on anomusta puoltanut.
L-S. 26.10.1918.
Frans Vilhelm Tork kuollut.
Viime torstaina (24.10) kuoli täällä espanjantaudista aiheutuneeseen keuhkokuumeeseen merikapteeni Frans Vilhelm Tork merille ja purjehti ympäri maailman kymmenisen vuotta. Suoritti alaperämiestutkinnon v. 1885 sekä perämies- ja kauppalaivuritutkinnon v. 1887. Sen jälkeen on hän ollut päällikkönä purjelaivoissa MARIA, LEFVE, HOPPET ja IMPERATOR ALEXANDER II. Viimeiset 5-6 vuotta on hän heikontuneen terveytensä vuoksi pysytellyt maissa. F. V. Tork oli laajoissa piireissä leikillisen ja rehellisen luonteensa vuoksi sangen suuresti suosittu mies. Lähinnä kaipaavat häntä puoliso ja 2 tytärtä.
L-S. 23.11.1918.
Yhdysvallat sekaantuvat suomalaisten laivakauppoihin.
Kieltäytyvät hyväksymästä Suomesta Ruotsiin myytyjen laivojen lipunvaihtoa.
Viime elokuussa myytiin Suomen hallituksen antamalla lisenssillä eräälle ruotsalaiselle laivanvarustajayhtiölle Alfred Kordelin-vainajan kuolinpesän omistamat fregattilaivat IMPERATOR ALEKSANDER II ja SYLFID. Myynnin tapahtuessa IMPERATOR oli matkalla Sydneystä New Orleansiin Yhdysvalloissa ja SYLFID matkalla Buenos Airesista Pohjois-Amerikan itärannikolle.
Näinä päivinä ovat molemmat laivat saapuneet määräpaikkoihinsa, joissa niiden oli määrä vaihtaa omistajaa ja samalla lippua.
Laivan ent. omistajille saapuneen sähkösanoman mukaan on kuitenkin Yhdysvaltain hallitus kieltäytynyt toistaiseksi hyväksymästä ainakin IMPERATOR ALEKSANDER II lipunvaihtoa New Orleansissa ja siten sekaantunut kauppaan estäen laivan siirtymisen uudelle omistajalle. Samoin lienee tapahtunut SYLFIDIN suhteen, vaikkakaan siitä ei ole tullut virallista tietoa.
Huomautettakoon vielä, että laivoja ei kuitenkaan ole takavarikoitu. Tapahtuman johdosta on ryhdytty pikaisiin neuvotteluihin.
L-S. 12.12.1918.
Frans Filip Malen kuollut.
Raumalle saapuneen sähkösanoman mukaan on merikapteeni Frans Filip Malen kuollut lyhyen sairauden jälkeen Svendsborgin kaupungissa Tanskassa ollessaan matkalla hakemassa Saksasta purjelaiva RICHARDIA, jonka hän oli jo Svendsbugiin asti tuonutkin.
Frans Filip Malen oli syntynyt lokakuun 28 p:nä 1878, läksi merille keväänä 1894 ja purjehti merimiehenä vuoteen 1899. Suoritti Rauman Merikoulussa alaperämiestutkinnon 1899, perämiestutkinnon 1901 ja kapteenitutkinnon v. 1906, jonka jälkeen oli perämiehenä laivoissa FENNIA, HOPPET, KOSACK ja IMPERATOR ALEKSANDER II, viimeksimainitussa 6 vuotta. Vuoden 1912 jälkeen on merikapt. Malen ollut päällikkönä NORDEN-laivassa. – Frans Filip Malen oli tunnettu kaikin puolin kelpo merimieheksi. Yhteiskunnallisiin rientoihin otti hän osaa, mikäli maissa oleskeli, toimien viime keväänä innokkaasti mm. Rauman Suojeluskunnassa. Vainajaa surevat lähinnä vaimo ja 3 lasta.
Ottokatselmus 23.06.1899
Päällikkö Viktor Albert Henriksson
InfoGrassendalen osti keväällä 1899 tunnettu raumalainen laivanvarustaja Gabriel Granlund (1819 ? 1901). Varustamotoiminta oli jo tässä vaiheessa siirtynyt hänen pojilleen Gabriel (junior) ja Julius. Omistajavaihdon yhteydessä alus sai uuden nimen: Imperator Alexander II.
Granlundit nimittivät aluksen päälliköksi merikapteeni Viktor Albert Henrikssonin ja ensimmäinen miehistö pestattiin Rauman Merimieshuoneella 23. 6. 1899 ?för resor kring jordklotet?
Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Perämies | Klaus | Henriksson | 1874 | Pori | 100 mk |
| Konstaapeli | Gustaf | Sandelin | 1865 | Rauma | 90 mk |
| Stuertti | Edward | Andrell | 1870 | Rauma | 90 mk |
| Kirvesmies | J. E. | Salo | 1874 | Rauma | 70 mk |
| Pursimies | Fr. | Ek | 1854 | Rauman mlk/Rauma | 70 mk |
| Matruusi | J. T. | Karlsfan | 1870 | Rauma | 70 mk |
| Matruusi | T. | Holmros | 1867 | Pyhämaa | 60 mk |
| Matruusi | J. G. | Grönroos | 1862 | Mynämäki | 60 mk |
| Matruusi | I. V. | Salminen | 1869 | Pyhämaa | 60 mk |
| Puolimatruusi | G. A. | Grönholm | 1875 | Eurajoki | 45 mk |
| Puolimatruusi | P. A. | Blomqvist | 1874 | Rauma | 45 mk |
| Puolimatruusi | J. K. | Palmroos | 1881 | Kalanti | 40 mk |
| Puolimatruusi | Anton M. | Grönroos | 1880 | Mynämäki | 40 mk |
| Puolimatruusi | E. | Sandelin | 1880 | Rauman mlk | 40 mk |
| Jungmanni | K. | Sjöblad | 1882 | Rauma | 35 mk |
| Jungmanni | W. | Grönström | 1879 | Rauma | 30 mk |
| Jungmanni | W. A. | Antonen | 1880 | Pyhämaa | 23 mk |
| Jungmanni | P. W. | Rosnel | 1881 | Rauma | 20 mk |
| Jungmanni | A. Hj. | Nystedt | 1882 | Eurajoki/Rauma | 20 mk |
| Jungmanni | J. N. | Wahlros | 1884 | Rauman mlk/Rauma | 20 mk |
| Jungmanni | Hj. | Vahander | 1882 | Rauma | 20 mk |
Ottokatselmus 26.06.1899
Päällikkö Viktor Albert Henriksson
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Matruusi | Gust. Walfr. | Törnqvist | 1878 | Rauman mlk | 45 mk |
Ottokatselmus 05.07.1899
Päällikkö Viktor Albert Henriksson
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Perämies | F. W. | Nylund | 1867 | Pyhämaa/ Rauma | 140 mk |
| Kirvesmies | Oskar | Heinonen | 1865 | Rauma | 80 mk |
| Matruusi | J. E. | Ringbom | 1867 | Rauma | 65 mk |
| Matruusi | Gust. | Lindgren | 1855 | Kalanti/Rauma | 65 mk |
| Puolimatruusi | J- V. | Gustafsson | 1880 | Rauma | 40 mk |
| Puolimatruusi | J. V. | Aaltonen | 1879 | Rauman mlk/ Rauma | 35 mk |
| Puolimatruusi | G. W. | Gran | 1879 | Rauma | 35 mk |
| Puolimatruusi | Fr. N. | Salonen | 1877 | Pyhämaa | 35 mk |
| Puolimatruusi | Fr. E. | Roos | 1881 | Rauma | 35 mk |
| Jungmanni | G. W. | Fors | 1880 | Rauma | 35 mk |
| Jungmanni | Joh. | Wuotila | 1879 | Pyhäjoki | 35 mk |
| Jungmanni | G. E. | Sjövall | 1865 | Pyhämaa | 30 mk |
| Jungmanni | J. R. | Haapanen | 1865 | Rauman mlk | 50 mk (!!) |
Ottokatselmus 10.10.1900
Päällikkö Viktor Albert Henriksson
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Puolimatruusi | F. Nest. | Salminen | 1877 | Rauma | 50 mk |
| Puolimatruusi | J. E. | Kavander | 1879 | Hinnerjoki | 50 mk |
| Puolimatruusi | J. | Jalonen | 1870 | Eurajoki/ Rauma | 50 mk |
| Puolimatruusi | J. Hj. | Karell | 1880 | Rauma | 50 mk |
| Puolimatruusi | K. V. | Roslöf | 1881 | Rauma | 50 mk |
| Jungmanni | G. E. | Jalo | 1881 | Laitila | 35 mk |
| Jungmanni | F. E. | Nordlund | 1884 | Hinnerjoki | 25 mk |
Ottokatselmus 21.04.1903
Päällikkö Viktor Albert Henriksson
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Perämies | Otto | Dufva | 1875 | Idensalmi/ Rauma | 145 mk |
| Perämies | Frans Filip | Malen | 1878 | Rauma | 125 mk |
| Stuertti | Edv. Melch | Andrell | 1870 | Rauma | 100 mk |
| Kirvesmies | Joh. | Isaksson | 1861 | Rauman mlk/Rauma | 85 mk |
| Matruusi | Joh. Wilh. | Lindgren | 1860 | Rauma | 70 mk |
| Matruusi | Joh. | Sandelin | 1877 | Rauman mlk/ Rauma | 85 mk |
| Matruusi | Frans Michael | Grönroos | 1877 | Rauma | 65 mk |
| Matruusi | Alex. | Lund | 1876 | Tampere | 55 mk |
| Puolimatruusi | Gust. | Laihonen | 1880 | Rauman mlk/ Rauma | 45 mk |
| Puolimatruusi | S. W. | Reinwall | 1876 | Laitila/ Rauma | 40 mk |
| Puolimatruusi | Hj. | Lunden | 1881 | Laitila | 40 mk |
| Puolimatruusi | Joh. Vikt. | Warjonen | 1879 | Pyhämaa | 40 mk |
| Puolimatruusi | Alfr. Alex | Nylund | 1884 | Pyhämaa | 35 mk |
| Puolimatruusi | Onni Johannes | Nordlund | 1886 | Rauma | 30 mk |
| Puolimatruusi | Fr. Aug. | Saarlund | 1884 | Eurajoki/ Rauma | 30 mk |
| Puolimatruusi | Frans Wilh. | Rantanen | 1882 | Rauman mlk/ Rauma | 40 mk |
| Jungmanni | Joh. Wald. | Grönroos | 1883 | Rauma | 25 mk |
| Jungmanni | Frans Efr. | Toivonen | 1881 | Laitila | 22 mk |
| Jungmanni | Fred. Edv. | Malen | 1885 | Rauma | 28 mk |
Ottokatselmus 27.06.1904
Päällikkö K. F. Lindeman
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Konstaapeli | Gust. | Sandelin | 1865 | Rauman mlk/ Rauma | 90 mk |
| Stuertti | Joh. Fr. | Nyman | 1857 | Rauma | 90 mk |
| Kirvesmies | Joh. | Långfors | 1857 | Lokalahti/ Rauma | 85 mk |
| Pursimies | R. W. | Engren | 1874 | Rauma | 75 mk |
| Matruusi | E. T. | Salonen | 1877 | Rauman mlk/ Rauma | 60 mk |
| Puolimatruusi | F. W. | Peltomaa | 1881 | Rauman mlk/ Rauma | 60 mk |
| Puolimatruusi | N. | Peltomaa | 1885 | Rauman mlk/ Rauma | 35 mk |
| Puolimatruusi | Sam. | Koskinen | 1883 | Hinnerjoki | 35 mk |
| Puolimatruusi | Joh. Dan. | Helo | 1885 | Rauman mlk/ Rauma | 32 mk |
| Jungmanni | Ivar | Ström | 1888 | Rauma | 30 mk |
| Jungmanni | Frans. Hen. | Andersson | 1888 | Eurajoki/ Rauma | 20 mk |
| Jungmanni | Mauri A. | Wartiainen | 1879 | Vihti/ Sortavala | 20 mk |
| Kokki | Frans W. | Sjöroos | 1882 | Rauma | 45 mk |
Ottokatselmus 09.08.1904
Päällikkö K. F. Lindeman
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Puolimatruusi | J. J. | Söderlund | 1885 | Rauma | 38 mk |
| Puolimatruusi | K. E. | Selin | 1884 | Jämsä | 35 mk |
Ottokatselmus 09.09.1905
Päällikkö Viktor Albert Henriksson
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Perämies | Johan Vilhelm | Grålund | 1869 | Rauma | 150 mk |
| Matruusi | Johan Oskar | Ringbom | 1877 | Rauma | 60 mk |
| Matruusi | Emil | Urho | 1874 | Pyhämaa | 60 mk |
| Matruusi | Paul Robert | Gallén | 1885 | Rauma | 50 mk |
| Puolimatruusi | Emil Johannes | Rosvall | 1883 | Rauma | 35 mk |
| Puolimatruusi | Samuel Alex, | Sjöblom | 1884 | Rauma | 35 mk |
| Puolimatruusi | Väinö Johannes | Stenback | 1885 | Rauma | 35 mk |
| Puolimatruusi | Vilh. Hesekiel | Juslin | 1887 | Uusikaupunki | 35 mk |
| Jungmanni | Karl Petter | Niemi | 1885 | Kalanti | 27 mk |
| Jungmanni | Väinö Fredrik | Lund | 1885 | Rauma | 25 mk |
| Jungmanni | Otto | Rosenlund | 1885 | Rauman mlk/Rauma | 25 mk |
| Jungmanni | Karl Harry | Thureson | 1889 | Pori/ Uusikaupunki | 25 mk |
| Jungmanni | Gunnar Alex. | Nieminen | 1883 | Pori | 25 mk |
| Jungmanni | Niilo Heikki Abel | Helander | 1890 | Heinola | |
| Jungmanni | Gunnar Sigfried Osk. | Dahl | 1884 | Helsinki/Pori | 25 mk |
Ottokatselmus 03.10.1905
Päällikkö Viktor Albert Henriksson
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Aliperämies | Eino | Högström | 1883 | Rauma | 90 mk |
Ottokatselmus 31.07.1907
Päällikkö Frans Wilhelm Tork
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| 2. perämies | Bertel | Östman | 1884 | Rauma | 90 mk |
| Pursimies | Joh. Nest. | Engren | 1869 | Rauma | 80 mk |
| Kirvesmies | Karl Nest. | Lehtonen | Lappi | 75 mk | |
| Kirvesmies | Karl Vikt. | Nordlund | 1871 | Eurajoki | 65 mk |
| Matruusi | Gustaf Mid. | Rantanen | Pyhämaa | 60 mk | |
| Puolimatruusi | Kustaa Vern. | Aalto | 1887 | Pyhämaa | 47 mk |
| Puolimatruusi | Juho Jalmari | Malmberg | 1886 | Rauman mlk | 47 mk |
| Puolimatruusi | Frans Valdemar | Kumlander | 1884 | Rauma | 47 mk |
| Puolimatruusi | Gustaf Arvio | Friberg | 1886 | Pyhämaa | 35 mk |
| Puolimatruusi | M. | Jouttenus | 1884 | Virrat | 35 mk |
| Puolimatruusi | Paul Vikt. | Sjölund | 1884 | Pyhämaa | 35 mk |
| Puolimatruusi | Paul Reinh. | Lindström | 1887 | Rauma | 35 mk |
| Jungmanni | Paul Julius | Österlund | 1888 | Rauman mlk | 28 mk |
| Jungmanni | Jaakko Veikko | Rangell | 1891 | Hämeenlinna | 25 mk |
| Jungmanni | Eman. | Rantanen | 1881 | Pyhämaa | 27 mk |
| Jungmanni | Yrjö Wilh. | Wass | 1891 | Rauma | 20 mk |
| Jungmanni | Frans Ivar | Stark | 1887 | Merikarvia | 30 mk |
| Kokki | Kustaa Väinö | Fagerlund | 1890 | Luvia | 30 mk |
| Stuertti | Wilhelm | Stolt | Viipuri | 60 mk |
Ottokatselmus 22.05.1909
Päällikkö Frans Wilhelm Tork
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| 1. Perämies | Frans Filip | Malen | 1878 | Rauma | 120 mk |
| 2. Perämies | Osk. Hjalmar | Grönman | 1885 | Rauma | 90 mk |
| Pursimies | Frans Hj | Syren | 1878 | Pyhämaa | 75 mk |
| Kirvesmies | Otto | Lehtinen | 1888 | Pyhämaa | 75 mk |
| 2. Kirvesmies | Juho | Arvidniemi | 1870 | Rauman mlk | 55 mk |
| Matruusi | Johan | Salo | 1870 | Rauma | 70 mk |
| Matruusi | Emil | Friberg | 1876 | Pyhämaa | 60 mk |
| Matruusi | Al. Har | Fagerström | 1888 | Pyhämaa | 50 mk |
| Stuertti | Elis Joh. | Eriksson | 1891 | Pyhämaa | 65 mk |
| Kokki | Frans Emil | Reinvall | 1878 | Rauman mlk | 40 mk |
| Puolimatruusi | Frans Maur. | Nurmi | 1885 | Pori | 40 mk |
| Puolimatruusi | Wilhelm Michael | Fritok | 1890 | Luvia | 35 mk |
| Puolimatruusi | Nikolai | Walto | 1884 | Luvia | 45 mk |
| Puolimatruusi | August | Walmu | 1885 | Luvia | 40 mk |
| Puolimatruusi | Aug. | Nurmi | 1888 | Hämeenlinna/ Helsinki | 35 mk |
| Jungmanni | Isak Aush. | Smedberg | 1885 | 30 mk | |
| Jungmanni | Joh. | Elonen | 1884 | Lappi | 30 mk |
| Jungmanni | Frans Aug. | Stenlund | 1892 | Rauma | 25 mk |
| Jungmanni | Johan Sam. | Elonen | 1884 | Rauma | 25 mk |
| Jungmanni | Caesar Johan | Brunström | 1892 | Turku | 20 mk |
Ottokatselmus 10.05.1911
Päällikkö Emil Julius Rosvall
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| 1. Perämies | Kaarlo | Blom | Rauma | 120 mk | |
| 2. Perämies | Frans Oscar | Blomberg | 1884 | Rauma | 90 mk |
| Stuertti | Johan Fredrik | Kivimäki | 1882 | Rauma | 80 mk |
| Kirvesmies | Samuel | Suominen | 1881 | Rauma | 80 mk |
| 2. Kirvesmies | Frans Selim | Jalonen | 1886 | Pyhämaa | 55 mk |
| Pursimies | Gust. Rob. | Friberg | 1879 | Rauman mlk/ Rauma | 76 mk |
| Matruusi | Gust. Adolf | Lehtonen | 1876 | Pyhämaa | 55 mk |
| Matruusi | Werner | Rickström | 1881 | Nakkila | 53 mk |
| Matruusi | Selim Sam. | Rauvolin | 1889 | Rauma | 40 mk |
| Matruusi | Aksel A. | Ahtola | 1889 | Rauma | 40 mk |
| Matruusi | Yrjö Rich. | Nyberg | 1891 | Rauma | 40 mk |
| Matruusi | Lauri Mich. | Nordlund | 1893 | Rauma | 40 mk |
| Matruusi | Juho Sam. | Nurmi | 1891 | Rauman mlk/ Rauma | 38 mk |
| Jungmanni | Joh. Fred. | Wahlman | 1894 | Rauman mlk/ Rauma | 35 mk |
| Jungmanni | Kaarlo Vilh. | Julin | 1892 | Rauma | 35 mk |
| Jungmanni | Frans Jalmari | Nurmi | 1891 | Eurajoki | 30 mk |
| Jungmanni | Gust. Wilh. | Brandhill | 1897 | Pori | 25 mk |
| Jungmanni | Kalle | Aro | 1895 | Keuruu | 25 mk |
| Jungmanni | Vihtori | Grönroos | 1888 | Nakkila | 25 mk |
| Keittäjä | Emil Aug. | Santamaa | 1893 | Rauma | 40 mk |
| Matruusi | Viktor | Stenfors | 1892 | Rauma | 38 mk |
Ottokatselmus 01.07.1912
Päällikkö Emil Julius Rosvall
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Matruusi | Kustaa Fred. | Ekblom | 1886 | Oulu | 50 mk |
| Puolimatruusi | Aino Elias | Julin | 1892 | Rauma | 40 mk |
| Jungmanni | Johan Einar | Antonen | 1893 | Rauma | 35 mk |
| Kokki | Frans Juho | Rostedt | 1894 | Rauma | 40 mk |
Ottokatselmus 11.07.1912
Päällikkö Emil Julius Rosvall
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Perämies | Jafet Jalmari | Arvio | 1877 | Pyhämaa/ Rauma | 125 mk |
Ottokatselmus 10.07.1913
Päällikkö Emil Julius Rosvall
InfoPestausluettelossa ei merkintää syntymävuodesta, eikä kotipaikasta.
Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Aliperämies | Niilo Fred. | Karimaa | 110 mk | ||
| Matruusi | Mathias Jalm. | Walli | 70 mk | ||
| Matruusi | Kustaa Jalm. | Aalto | 60 mk | ||
| Matruusi | Frans Verner | Penttilä | 80 mk | ||
| Puolimatruusi | Kustaa A. | Wiinamäki | 55 mk | ||
| Puolimatruusi | Alli Wilh. | Kousten | 45 mk | ||
| Puolimatruusi | Wiljo Johannes | Stenroos | 45 mk | ||
| Jungmanni | Lauri | Jaakkola | 40 mk | ||
| Jungmanni | Frans Wilh. | Salminen | 35 mk | ||
| Jungmanni | Jalmari | Rantanen | 30 mk | ||
| Jungmanni | Elis | Rosvall | 30 mk |
Ottokatselmus 30.08.1913
Päällikkö Emil Julius Rosvall
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| Perämies | Otto | Huttunen | 1874 | Sääminkä/ Sippola | 150 mk |
| Stuertti | Viktor | Wallin | 1889 | Parainen | 150 mk |
| Pursimies | Joh. Nestor | Engren | 1869 | Rauma | 100 mk |
| 2. Kirvesmies | Kustaa Nestor | Waltonen | 1896 | Laitila/ Rauma | 75 mk |
| Jungmanni | Arvi Alex. | Akander | 1891 | Rauma | 40 mk |
| Jungmanni | Uno | Innanen | 1895 | Parikkala | 35 mk |
Ottokatselmus 15.01.1915
Päällikkö Emil Julius Rosvall
Info Miehistö| Titteli | Etunimi | Sukunimi | Pvm | Kotipaikka | Palkka |
|---|---|---|---|---|---|
| 1. Perämies | J. K. | Ahtola | 1872 | Luvia/Rauma | 175 mk |
| Stuertti | Toivo | Wikman | 1888 | Viipuri | 110 mk |
| Matruusi | K. W. | Salminen | 1869 | Pyhämaa | 90 mk |
| Matruusi | Osk. Fr. | Alanen | 1890 | Rauma | 80 mk |
| Matruusi | Nestor Lauri | Happonen | 1891 | Tuusniemi/ Rauman mlk | 60 mk |
| Puolimatruusi | Math. Vikt. | Johansson | 1891 | Pyhämaa/ Pyhäranta | 50 mk |
| Puolimatruusi | Jalm. Mich. | Sjöroos | 1889 | Pyhämaa | 45 mk |
| Puolimatruusi | Joh. Walfr. | Rostedt | 1888 | Rauman mlk | 55 mk |
| Puolimatruusi | Samuel Nest. | Lehtisalo | 1895 | Rauman mlk | 45 mk |
| Puolimatruusi | Kust. Wald. | Wikman | 1890 | Rauman mlk | 48 mk |
| Puolimatruusi | Frans | Aalto | 1895 | Pyhämaa/ Rauman mlk | 45 mk |
| Puolimatruusi | Lauri | Östman | 1895 | Rauman mlk | 45 mk |
| Puolimatruusi | Arvid Emil | Saarinen | 1893 | Lappi | 40 mk |
| Jungmanni | Einar | Salmi | 1891 | Pyhäranra | 40 mk |
| Jungmanni | Joh. Wilh. | Siivonen | 1898 | Eurajoki | 30 mk |
| Jungmanni | Einar | Lagerblom | 1896 | Rauman mlk | 30 mk |
| Kokki | Martti | Ringbom | 1897 | Rauman mlk | 35 mk |