Kong Oscar 1874

Rakennettu tasasaumaan hongasta ja kovasta puusta, tasaperäinen, yksi kansi ja kolme mastoa.
Omistaja: Ringbom Oskar, Lindberg Viktor, Ylikarro Kustaa, Gustafsson J. E., Ringbom J. E.
Rekisteröity ennen Uudessakaupungissa numerolla 121.
Tehnyt haaksirikon 11.9.1911 sekä sittemmin myyty Windaun kaupungissa pelastuspalkkion ulossaamiseksi.

Tyyppi Parkki
Telakka Sandefjord
Vuosi /
Bruttovetoisuus 352,15
Nettovetoisuus335,7
Pituus 39,6
Leveys 9,06
Rekisterinumero 174
Rakennettu: 01.04.1908
Poistettu 03.12.1911

Lehtiartikkelit

L-S. 1.2.1908.

Lisä Rauman kauppalaivastoon. Kapteeni R. O. Ringbom ym. Raumalta ovat viime tiistaina tk. 28 p:nä tehdyn kauppakirjan mukaan ostaneet kapteeni J. A. Lindholmilta Naantalista parkkilaiva KUNG OSKAR, 11,000 markan kauppahinnasta. Laiva on 336 rek.tonnin kantoinen. Talvehtii Kielissä.

L-S. 1.6.1911.

KONG OSKAR ollut karilla. Parkkilaiva KONG OSKAR Raumalta, kapt. Ringbom, on v.k. 26 p:nä ajanut karille Holniksen luona Flensburgin edustalla. Flensburgilaiset höyrylaivat eivät saaneet alusta karilta, jonka vuoksi kapteeni pyysi eräältä sikäläiseltä yhtiöltä apua. Kun yhtiön hinaaja ZABOC saapui, oli KONG OSKAR päässyt omin voimin irti. Kun se oli matkalla Kieliin, hinasi ZABOC sen sinne.

L-S. 14.9.1911.

Äskeisen myrskyn uhriksi joutunut raumalainen laiva.

KONG OSKAR saanut Itämerellä vuodon ja vajonnut. Miehistö pelastunut.

Viime lauantaina (9.11) yllätti ankara luoteismyrsky Itämerellä lähellä Degerötä Raumalta kotoisin olevan parkkilaivan KONG OSKAR, jonka päällikkönä on merikapt. O. Ringbom.

Lauantai-iltana klo 8 aikaan tuulen yhä kiihtyessä olimme juuri korjaamassa märssipurjetta, kun yhtäkkiä kuului ankara sysäys laivan pohjasta. Vähän ajan kuluttua alkoi laiva kallistua enemmän, jolloin miehistö komennettiin pumppuihin. Laiva oli nimittäin saanut ankaran vuodon. Koetettiin voimien takaa pumputa, mutta vesi vaan lisääntyi, joten miesten väsymyksestä uupuneina täytyi lakata pumppuamasta ja oli lastiruuma silloin miltei täyttynyt vedellä. Hetken kuluttua vajosi laiva veden pinnan alapuolelle niin, että ainoastaan kajuutan katolla voitiin pysytellä, jossa kuitenkin aallot kävivät ylitse.

Näin epätoivoisessa asemassa ollessamme lähestyi sunnuntaiaamuna meitä Suomen Höyrylaiva Oy:n laiva PALLAS, joka ei edes yrittänytkään antaa meille apua. Tässä asemassa aivan likomärkinä saimme olla sunnuntaihin klo 10 a.p. jolloin paikalle saapui Kronstadtiin menevä englantilainen höyrylaiva BRITANNIA. Sen onnistui suurella vaivalla pelastaa meidät kaikki, 9 henkilöä. BRITANNIASTA tuli miehistö eilen Suursaareen, josta edelleen Kotkaan.

Laivan perämies kertoi lisäksi merellä ajelehtineen suuret lautat tukkeja ja kaikenlaista puutavaraa, joten on luultavaa, että joku tukki puhkaisi laivan kyljen sillä seurauksella, että laiva sai vuodon.

KONG OSKAR lähti tk. 5 p:nä Uuraasta parrulastissa Flensburgiin. Laiva joka on 365 rek.tonnin vetoinen ja vakuuttamaton, sekä omistaa eräs raumalainen laivanvarustajayhtiö, ajautui Viron rannikolle. Perämies kertoi vielä, ettei hän ole Itämerellä moista aallokkoa nähnyt, vaikka on purjehtinut 12-vuotiaasta.

L-S. 16.9.1911.

Parkkilaiva KONG OSKARIN haaksirikko.

Höyrylaiva PALLAKSEN päällikkö, joka nykyään on laivoineen Viipurissa, on kertonut raumalaisen parkkilaiva KONG OSKARIN haaksirikosta seuraavaa.

PALLAS kulki sunnuntaina klo 10 ja 11 aikaan aamupäivällä purjelaivan ohi, jonka märssipurjeet olivat reivatut. Tämä purjelaiva näytti lyhyen ajan venäläistä kauppalippua, joka kuitenkin pian poistettiin, Siitä sai PALLAKSEN kapteeni sen käsityksen, että laiva oli suomalainen. Neljännesmeripeninkulman päässä viitattiin mainitusta laivasta tavalla, joka saattoi PALLAKSEN, sekä  kapteenin että perämiesten, otaksumaan, ettei laivassa ollut mitään vaaraa. Mitään hätä- tai pelastusmerkkiä ei näkynyt. Kun lisäksi samaan aikaan vallitsi hirmumyrskyn tapainen myrsky, katsoivat PALLAKSEN perämiehet ja kapteeni, ettei heidän puoleltaan voitu ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, kun säädettyjä hätämerkkejä ei nähty.

L-S. 28.9.1911.

KONG OSKARIN haaksirikosta tehdyssä meriselityksessä sanotaan seuraavaa

Kun Uuraan satamassa oli otettu täysi puutavaralasti (parruja ja lehtereitä) täysin varustettuun laivaan, lähdettiin tiistaina  syysk. 5 p:nä klo 5 a.p. hinaajan vetämänä ja luotsin johdolla merelle. Klo 9,30 jätti hinaaja ja klo 11,30 luotsi laivan, jolloin oltiin ulkopuolella lähellä Vähä-Fiskaria. Purjeet levitettiin ja matkaa jatkettiin vaihtelevilla tuulilla mitään mainittavampaa kohtaamatta.

Lauantaina saman kuun 9 p:nä klo 8 i.p. suunnattiin Dagerortin loisto E ½ L näköpiirissä. Tuuli alkoi kiihtyä LP:stä yltyen vähitellen myrskyksi. Klo 9,30 tehdessämme ylämärssypurjetta kiinni, tuntui kaksi erityistä jysäystä peräkkäin keulaa vasten, joten varmuudella voimme päättää laivan törmänneen ajelehtivia puita vasten. Klo 10,15 teimme isomärssypurjeen kiinni sekä sen jälkeen käskettiin kaikki miehet pumppuamaan; tuulipumppu oli aina käynnissä. Sunnuntaina saman kuun 10 p:nä klo 2 a.p. mittasi konstaapeli veden ruumassa ja oli se noussut 8 jalkaan. Samalla otettiin wokka pois.

Etsiäksemme hätäsatamaa koetettiin laiva kääntää myötätuuleen E. L. E:ään, jolloin otettiin keulataakipurjeet tykö. Vaikka tuulipumppu ja käsipumput aina nostivat vettä ruumasta, eneni se yhä vaan, ja vaikutti sen, ettei laiva tuntenut ruoriaan, vaan pysyi puolessa meressä. Vähän ajan kuluttua löivät korkeat hyökylaineet mainitut purjeet kappaleiksi. Klo 9,15 a.p. tuli laiva täyteen vesilastiin ottaen myötäänsä suuria laineita sisälle. Keulapäässä rikkoutuivat miesten asunnot sekä kaikki paapuurin puoleiset preekongit. Meri nosteli kansilastia ylös, samalla vieden aina mukanaan osia lastista. Miehistö pysytteli kajuutan katolla kiinnitettynä.

Samana päivänä sivuutti meidät eräs Suomen Höyrylaiva Oy:n höyrylaiva, luultavasti PALLAS, jolta pyysimme apua, vaan tuon laivan taholta ei tehty mitään meidän auttamiseksemme, vaan piti se yhä suuntansa. Klo 3 i.p. tuli lastattu höyrylaiva DAGMAR lähelle, jolta myöskin pyysimme apua, mutta tämä teki samoin kuin edellinenkin.

Suuressa hengenvaarassa meidän täytyi jäädä yöksi kajuutan katolle kiinnitettyinä, ilman vettä, sillä meri oli jo kaikki vesisäiliöt rikkonut. Meri syöksyi edelleen yli laivan sitä edelleen vahingoittaen.

Saman kuun 11 p:n aamulla tyyntyi tuuli ja merenkäynti väheni. Silloin otimme keulamärssypurjeen ja wokkapurjeen tykö, koittaaksemme päästä Riian lahteen. Laiva ei totellut vähääkään ruoriaan, vaan ajelehti meren mukana. Samalla näimme erään höyrylaivan näköpiirissämme, jolloin taas nostimme hätälipun. Laiva muuttikin suuntaansa heti meitä kohden, tullen hyvin lähelle. Se laski pelastusveneensä vesille ja pelasti meidät. Tämä tapahtui klo 9,30 a.p.

Viime mainitun höyrylaivan nimi oli BRITANNIC, kotoisin Hullista, matkalla Kronstadtiin. Paikka, jossa pelastuimme, oli Lat. 58 25 P. ja Long. 21 18 I. Höyrylaivan kapteeni jätti pyynnöstäni meidät Suursaaren luotsiasemalle, josta jatkoimme matkaamme Kotkaan, jonne saavuimme tk. 13 p:nä

Yllä oleva on todellinen kertomus matkamme vaiheista ja rohkenen minä vakuuttaa, että me kaikki kykymme mukaan olemme täyttäneet tehtävämme estääksemme onnettomuutta, sekä että onnettomuuteen varmasti oli syynä törmäys edellä mainittuja puita vasten ja raju ilma ynnä korkea merenkäynti.

Minä ja väestö olemme valmiit valalla vahvistamaan tämän meriselityksen.

Kotka, syyskuun 14 p:nä 1911.

K. O. Ringbom, kapteeni.

W. Udd, konstaapeli                      W. Ylen.                      F. Vainio.                      J. Kovero.

L-S. 3.10.1911.

Purjelaiva KONG OSKARIN haaksirikko. Raumalainen purjelaiva KONG OSKAR teki joku aika sitten haaksirikon Suomenlahdella ja joutui se sitten ajelehtimaan Viron rannikolle. Raumalle saapuneen sähkösanoman mukaan laiva on vesilastissa hinattu Windauhun, missä sen lasti puretaan.