Laine 1891
Rakennettu tasasaumaan puupanttureilla, tasaperäinen, yksi kansi, kaksi mastoa.
Rakennusmestari Paul Sandström.
Kotipaikka: Luvia.
Omistaja: Esko Isak, Marttila Gustaf, Junnila Karl, Puosi Viktor, Sookari Mats.
Tyyppi Kuunari
Telakka Luvia (Laitakari)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 271,8
Nettovetoisuus239,54
Pituus 33,85
Leveys 9,33
Rekisterinumero 66
Rakennettu: 30.07.1891
Poistettu 22.02.1923
Lehtiartikkelit
RL. 6.4.1901.
Laivankauppa. T.k. 4 p:nä tehdyllä kauppakirjalla osti eräs kymmenhenkinen raumalainen yhtiö talokas M. Eskolta Luvialta tämän omistaman kuunarilaivan nimeltä LAINE, 21,000 mk. kauppahinnasta. LAINE on 240 rek.tonnin alus ja on se rakennettu Luvialla v. 1891. Se makaa tätä nykyä Kööpenhaminan satamassa, savella lastattuna, jonka lastin määräpaikka on Turku. T.k. 5 p:nä läksi laivan tuleva päällikkö Nordvall tarpeellisen miehistön kanssa noutamaan laivaa. LAINEEN isännöitsijänä toimii kaupp. John Nurminen.
RL. 8.1.1903.
Laivanosuuden kauppa. Näinä päivinä tehdyn kauppakirjan mukaan on talonomistaja Viktor Nissilä myynyt omistamansa 1/10 osaa kuunarista LAINE kaupp. John Nurmiselle 2,200 markan kauppahinnasta.
L-S. 20.6.1911.
Raumalaisen laivan päälle purjehdittu.
Tukholmasta kesäkuun 19 p:nä. Göteborgilainen hl. NYLAND törmäsi eilen aamulla Ölannin edustalla sumun vallitessa yhteen raumalaisen LAINE–nimisen kuunarin kanssa, joka oli matkalla Raumalta Kieliin lastinaan parruja. LAINEEN kokkapuu ja keulavanne murtuivat. Laivan, joka ei saanut vuotoa, hinasi NYLAND Oskarshamniin.
Laivan isännistölle tänne saapui eilen kapt. N. Sundqvistilta sähköteitse ilmoitus yhteentörmäyksestä. Hän ilmoittaa, että sunnuntaina oli göteborgilainen laiva ajanut LAINEEN päälle, joka ei kuitenkaan saanut vuotoa ja tuli hinatuksi Oskarshamniin. LAINE on Rauman parhaita laivoja. Sen omistaa yhtiö, jonka muodostavat kaupp. John Nurminen y.m.
L-S. 4.1.1913.
Laivanosan kauppa.. Talonomistaja D. Laaksonen on ostanut talonom. Juho Kailan 1/9 osan kuunarilaiva LAINEESTA. Alus talvehtii Lyypekissä.
L-S. 23.10.1913.
Laivanosan kauppoja. Rakennusmestarin vaimon Loviisa Urnbergin perillisten huutokaupassa eilen myytiin 1/10 osa parkkilaivasta HELMI, 467 rek.tonnin vetoinen. Korkeimman tarjouksen 2,000 mk. teki rakennusmest. Urnberg. 1/9 osa LAINE–nimisestä kuunarista 239 rek.tonnia. Korkeimman tarjouksen 1,675 markkaa teki myöskin Urnberg. 1/20 osa kuunarilaivasta GUDRUN, 393 rek.tonnia, josta teki korkeimman tarjouksen 1,400 mk. rakennusmestari Urnberg ja 1/20 osa kuunarilaivasta LOTUS 380 rek.tonnia teki korkeimman tarjouksen 1,375 markkaa, rak.mest. Urnberg. Laivanosat sai ostaja heti haltuunsa.
L-S. 11.8.1914.
Sota ja purjelaivamme.
F. Sjöfartstidningenille on laivanvarustajaliike Johan Nurminen Raumalta ilmoittanut, että seuraavien purjelaivojen kohtalosta ei ole tullut tarkempia tietoja ja että niiden pelätään joutuneen saksalaisten käsiin.
Kuunari EROS, kapt. P. A. Ikä, läksi heinäk. 7 p:nä Raumalta Friedrichstadiin.
Parkki EUNONIA, kapt. Sjöblom, läksi heinäk. 27 p:nä Flensburgista Raumalle.
Kuunari FRAMNÄS, kapt. Snäll, läksi heinäk. 2 p:nä Raahesta Stadeen.
Priki FRIDA, kapt. Mikkelsson, läksi heinäk. 18 p:nä Reposaaresta Stadeen.
Kuunari HEBE, kapt. Ramstedt, saapui heinäk. 30 p. Raumalta Burgstakeniin.
Kuunari LAINE, kapt. Ruosniemi, saapui heinäk. 17 p. Raahesta Kieliin.
Parkki LAINETAR, kapt. Urnberg, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Rendsburgiin.
Kuunari LOTUS, kapt. Grålund. lähti heinäk. 12 p. Ykspihlajasta Kieliin.
Kuunari RICHARD, kapt. Malen, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Apenradeen.
Parkki TOIVO, kapt. Farsenius, läksi heinäk. 16 p. Ykspihlajasta Eckensördeen.
Kuunari USKO, kapt. A. Näppi, läksi heinäk. 10 p. Raahesta Apenradeen.
Näiden 12 purjelaivan lisäksi ovat saatujen tietojen mukaan seuraavatkin purjealukset vihollisvesillä:
Raumalta kotoisin olevat: parkki AALLOTAR, parkki AALTO, priki ALEKSANDER, parkki HELMI, kuunari KANTON, ja kuunari OLGA. – Lisäksi mainitaan ahvenanmaalaiset, uuskaupunkilaiset ja luvialaiset laivat.
Mainittujen laivojen luku, joitten kohtalosta on syytä olla huolissaan, on siis lähes 40. Yksikään näistä laivoista ei ole 400 nettorek.tonnia suurempi, joten laivojen keskimääräinen arvo ei ole 15,000 – 20,000 markkaa suurempi. Mutta onhan sitä jo siinäkin. Lisäksi on vielä otettava huomioon laivojen lasti.
L-S. 25.8.1914.
Raumalaiset laivat Saksan satamissa.
Kuten ennen olemme maininneet, on suuri joukko Rauman laivoja nykyään Saksan satamissa. Ainakin seuraavat laivat ovat nyt seuraavissa satamissa:
AALLOTAR, kapt. J. G. Karlsson; LAINE, kapt. F. V. Ruosniemi; LOTUS, kapt. J. Grålund; sekä NORDEN, kapt. G. A. Wahlman, kaikki Kielissä. HELMI, kapt. F. M. Laaksonen; TOIVO, kapt. K. G. Forsenius; molemmat Eckerfördessä. RICHARD, kapt. F. F. Malen ja USKO , kapt. A. Näppi Apenradessa. EROS, kapt. P. A. Ikä Friedrichstadissa. EUNONIA, kapt. K. E. Sjöblom Flensburgissa. FRAMNÄS, kapt. F. A. Snäll ja FRIDA, kapt. A. Mickelsson Stadessa. HEBE, kapt. F. F. Ramstedt Burgstagenissa. KANTON, kapt. F. Fagerström Travemyndessä. LAINETAR, kapt. E. G. Urnberg Rensburgissa sekä OLGA, kapt. I. G. Silvan Lyypekissä.
Näistä laivoista sekä niiden miehistön kohtalosta on täkäläinen Espanjan varakonsuli kauppaneuvos W. Sofronoff tiedustellut Pietarissa olevan Espanjan pääkonsulin välityksellä ja on toiveita, että yhteys pian saadaan toimeen mainittujen alusten kapteenien kanssa.
Laivoissa on keskimäärin n. 10 miestä miehistöä. Muutamilla kapteeneilla on perhe mukana.
L-S. 27.8.1914.
Suomalaisia laivoja Saksassa.
Purjelaiva AALLOTTAREN kapteeni I. G. Karlsson on pyytänyt Venäjän konsulin Adolf Lundbergin Oskarshamnista ilmoittamaan suomalaisten merimiesten omaisille että Kielissä ovat seuraavat purjelaivat. LUVIA, LOTUS, LAINE, FRAMNÅS, FRIDA, NORDEN ja AALLOTAR sekä Eckenfördenissä DORES ja HELMI. Ilmoituksen sai Raumalle laivanvarustaja Yrjänen.
L-S. 1.5.1919.
Laivankauppoja. Kapt. Joh. Söderlund on ostanut laivanrakennusmestari Em. Urnberg-vainajan perikunnalta 2:nnen osan LOTUS nimisestä 380 rek.tonnin vetoisesta kuunarilaivasta ja samalta perikunnalta on rouva Hilda Snäll ostanut 9:nnen osan kuunari LAINEESTA, kantavuudeltaan 239 nettorek.tonnia.