Lainetar (ex Storfursten)1879

Rakennettu tasasaumaan hongasta puupanttureille, pyöreä perä, yksi kansi, kolme mastoa.
Rakennusmestari Källström.
Omistaja: Laivaosakeyhtiö Albion.
Rekisteröity aikaisemmin Turussa numerolla 196.
Jäänyt sodan aikana Saksaan ja siellä myyty.

Tyyppi Parkki
Telakka Kemiö (Strömma)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 615.3
Nettovetoisuus586.15
Pituus 45.3
Leveys 10.34
Rekisterinumero 148
Rakennettu: 02.04.1903
Poistettu 22.02.1923

Lehtiartikkelit

RL. 22.11.1902.

Laiva STORFURSTEN 586 rek.tonnia, rakennettu v. 1879, nykyisin asetettu talvikorjuun Helsingissä, myydään allekirjoittaneen kautta. Laiva, joka kuparoitiin viimeksi heinäkuussa 1900, lastaa n. 270 standerttia puutavaroita ja n. 900 tonnia kuollutta painoa. Lähemmin ilmoittaa   C. & A. Wahlström, Turku

RL. 25.11.1902.

Laivankauppa. Kauppahuone C. & A. Wahlströmiltä Turusta on täkäläinen laivayhtiö ALBION ostanut parkkilaiva STORFURSTEN 32,000 mk. kauppahinnasta. Laiva on rakennettu 1879 Kemiössä ja kantaa se 615 rek.tonnia.

RL. 26.5.1904.

Haaksirikko. Parkki STORFURSTEN, kapt. J. Himanka, saapui toukok. 21 p:nä Corujasta Caditziin törmättyään satamaan tullessaan karille. Lähempiä tietoja puuttuu.

RL. 18.1.1906.

Meriliikettä. Meriselitys parkkilaiva STORFURSTENIN merivahingosta matkalla Ghentistä Raumalle loka-, marras- ja joulukuulla 1905.

Lokakuun 13 päivänä 1905 saatiin laiva puretuksi Ghentin satamassa ja seuraavana päivänä puhdistettiin ruuma sekä tehtiin laivan pohjalle asianmukainen peti sisälleotettavan lastin suojaamiseksi, sekä peitettiin peti matoilla ja vanhoilla purjeilla. Seuraavana 18 päivänä saapui sikurinjuurilastia laivan sivulle ja alettiin sitä heti ottamaan laivaan. Seuraavana 24 päivänä saatiin lasti sisälle, lastaajan ilmoituksen mukaan kaikkiaan 300,620 kgr. sikurinjuuria. Sulettiin luukut ja peiteltiin vedenpitävästi tervavaatteilla sekä valmistettiin laiva muuten täyteen merikuntoon. 27 päivänä tultiin hinaajan ja luotsin avustamana Terneuzeniin, josta myrskysään vuoksi voitiin samoin apuneuvoin lähteä vasta 30 päivänä ja saavuttiin saman päivän illalla kello 7 Blissingenin redille, johon myrskyssä ja kovassa virrassa ankkuroidessa hinausköysi ja ankkurikettingit katkaisivat laivasta water- ja bogstagit sekä vahingoittivat keulavantaan vesirajan yläpuolella. Nämä vammat korjattuamme lähdettiin marraskuun 1 päivänä luotsin johdolla hinaajan vetämänä Bitssingenistä merelle, tuulen ollessa L. E. & E. voimaltaan 3. Seuraavana 3 päivänä oli ankara itäinen myrsky, jossa laiva työskenteli raskaasti ylimurtavassa merenkäynnissä. 5 päivänä taas 10 & 11 voimainen  I. I. E. myrsky, jossa menetettiin sisäliivari, keula- ja iso-alamärssypurjeet ja laiva työskenteli raskaasti rajussa merenkäynnissä. 12, 13 ja 14 päivinä taas rajuja idänpuolisia myrskyjä, voimaltaan 9 & 11, jotka ajoivat laivaa Englannin maita kohden. 22 päivänä saavuttiin Helsingörin redille, johon sakean ilman ja vastatuulen vuoksi oli pakko ankkuroida. Ankkuri nostettiin, purjeet levitettiin ja yritettiin luovimalla päästä Juutinrauman läpi marraskuun 29 päivänä, joulukuun 6 sekä 9 päivinä, mutta ei onnistuttu, vaan täytyi kullakin kerralla ankkuroida. Jälleen joulukuun 10 päivänä ilma selveni ja tuuli vetäysi  P. L. P., jolloin heti jatkettiin matkaa. Seuraavana 13 päivänä kello 2,30 a.p. suunnattiin Svenska Högarne loistoa L. P. P. näköpiirissä, jolloin tuuli alkoi vetäytyä pohjoiseen ja kiihtyi kiivaaksi myrskyksi, joka nosti ankaran merenkäynnin, saaden laivan raskaasti liikkumaan ja ottamaan vettä kannelle. Vastaisen tuulen johdosta ja epävarmoina jääsuhteista Raumalla näin myöhäisenä vuodenaikana, mentiin 15 päivänä Maarianhaminan ulkosatamaan jossa saatiin tieto yleisestä sähkösanomatoimistojen lakosta. Postin ja telefoonin avulla saimme isännistöltä tiedon Rauman suotuisista jääsuhteista ja lähdettiin yhä vastatuulella 23 päivänä hinaajan vetämänä Maarianhaminasta matkaan. Seuraavan päivän iltapuolella alkoi tuuli muuttua vetäväksi, jonka avulla saatiin 25 päivänä kello 8,30 a.p. Santakarin loisto näkyviin ja kun luotsia ei ollut saatavissa, niin purjehdittiin omin neuvoin Hanhisten vedelle, niin pitkälle kuin purjevoiman avulla turvallisesti voitiin jääsohjon läpi kulkea, sekä, laivan pysähdyttyä, ankkuroitiin kello 2,15 i.p. noin 2,5 Englannin penikulman matkalla L. E. Järviluodon länsiniemestä. Seuraavana 27 päivänä rohkenin jo jäätä myöten tulla laivasta maalle ja ilmoitin saman päivän iltapuolella täkäläisen pormestarin edessä protestin tukalan matkani mahdollisista seurauksista. Seuraavan päivän aamulla alettiin jään murtaminen ja hinaus sekä saatiin laiva purkauspaikalle Laitasaaren laiturin sivuun seuraavan 30 päivän iltapuolella.

Lastinantajan antamien ohjeiden mukaan on sään sallitessa matkan aikana pidetty lastiruuman luukkuja auki, paitsi Maarianhaminaan saapumisen jälkeen, kun luukut sittemmin ovat olleet tulliviraston sinetillä suljettuina. Ylläoleva on tosi kertomus matkamme vaiheista ja olen minä väestöineni parhaan kykyni mukaan täyttänyt kaikki velvollisuuteni asianomaisten etujen valvomisessa, jonka valallamme olemme valmiit vakuuttamaan.

Raumalla tammikuun 4 p:nä 1906.

Johan Himanko.

Ylläolevan oikeaksi todistavat:

Isak Nordlund, konstaapeli.

Emil Keskinen,                      W. W. Andsten,

merimies.                               merimies

RL. 15.2.1906.

Laivan huutokauppa. Vapaaehtoisella huutokaupalla, joka perjantaina ensitulevan maaliskuun 2 p:nä klo 12 pp. toimitetaan Rauman satamassa nyt talvehtivalla parkkilaivalla STORFURSTEN, myydään mainittu 586 rek.tonnin alus, josta halullisille ostajille täten ilmoitetaan.

Rauma, helmik. 12 p:nä 1906.

Toimeksi saanut F. W. Laine.

RL. 3.3.1906.

Laivan kauppa. Eilen toimitetussa julkisessa vapaaehtoisessa huutokaupassa myytiin Rauman satamassa talvehtiva raumalainen 586 rek.tonnin kantoinen parkkilaiva STORFURSTEN ja teki siitä korkeimman tarjouksen 8,100 mk. kauppias J. L. Enlund täältä.

RL. 3.4.1906.

Laivanmittaus. Merikapteeni J. K. Nordlund täältä pyysi eilisessä maistraatin istunnossa uutta mittausta parkkilaiva STORFURSTENILLE, syystä että sen tonniluku on katsottu kovin korkeaksi sen kantavuuteen nähden. Mittauksen tulevat toimittamaan merikapteenit Fr. Groundstroem ja J. H, Ståhlberg.

8.3.1906.              

Laivankauppa. Raumalaisen yhtiön omistaman ja Rauman satamassa talvehtivan 586 rek. tonnin kantoisen parkkilaiva STORFURSTENIN ovat yhteisesti ostaneet kauppias J. L. Enlund, merikapteeni J. K. Nordlund ja talonomistaja J. Roos 11,000 markan kauppahinnasta.

L-S. 30.8.1909.

Raumalaisen laivan päälle purjehdittu. Laivan päällystölle tänne saapui eilen parkkilaiva LAINETTAREN kapteenilta Sonderburgista sähkösanoma, jossa, sen ohella että laivan kapteeni ilmoittaa saapuneensa perille, ilmoittaa: FRAMÅT Söderhamnista (Ruotsissa) purjehtinut päälle. Lähemmin kirjeessä.

Niin kuin lukijat muistavat, mainittiin viime numerossamme, että ruotsal. parkkilaiva FRAMÅTIN, joka viime torstaina saapui Furusundiin, kapteeni on ilmoittanut, että laivan päälle oli tk 19 p:nä ajanut tuntematon suomalainen kuunari Raumalta. LAINETAR lähti täältä puutavaralastissa Sonderburgiin tk. 18 p:nä.

L-S. 9.10.1909.

LAINETTAREN ja ruotsalaisen kuunarin yhteentörmäys. Raumalaisen parkkilaiva LAINETTAREN ja erään ruotsalaisen kuunarin yhteentörmäyksestä olemme aikaisemmin maininneet. LAINETAR menetti yhteentörmäyksessä halkaisijapuominsa ja sai muita vahinkoja. Toinen alus lienee saanut pahempia vaurioita.

LAINETTAREN puolesta jätettiin meriselitys viime maanantaina Sonderburgin tuomioistuimelle.

Molempien yhteentörmäykseen osallisten laivojen omistajat ovat tehneet korvausvaatimuksen. LAINETTAREN isännistö on vaatinut konsulaatin kautta määräystä ruotsalaisen laivan takavarikkoon panemisesta.

L-S. 19.10.1909.

Merimiehet mellastaneet Sonderburgissa. Raumalaisen parkkilaiva LAINETTAREN äskettäin saavuttua Raumalta Sonderburgiin Saksassa, lähti viisi laivan miestä maihin. Siellä joivat he itsensä humalaan ja ryhtyivät tappeluun merisotilaitten kanssa. Eräs miehistä, Akander Raumalta, sai puukoniskun selkäänsä ja joutui sairaalaan. Sieltä päästyään vietiin hänet putkaan, jonne toisetkin pukarit haettiin. Sitä ennen oli kuitenkin miehistä eräs porilainen ja toinen turkulainen karannut matkoihinsa, joten putka sai saaliikseen A:n lisäksi vain kaksi suomalaista.

L-S. 5.4.1910.

Meripalveluksesta karkaamisesta tuomittiin 3 kk. vankeuteen Rauman raastuvanoikeudessa eilen illalla merimiehenpoika E. A. Andrell, Porin kaupungista. A. oli ollessaan palveluksessa raumalaisessa parkkilaivassa LAINETTARESSA karannut siitä laivan ollessa syyskuun 30 p:nä Sonderburgin satamassa Saksassa.

L-S. 12.1.1911.

LAINETTAREN ja FRAMÅTIN yhteentörmäys.

Tukholman raastuvanoikeuden toinen osasto julisti lauantaina päätöksensä raumalaisen parkkilaiva LAINETTAREN ja ruotsalaisen parkkilaiva FRAMÅTIN yhteentörmäys jutussa. Syyskuulla 1909 oli LAINETAR matkallaan Raumalta Sonderburgiin Ahvenanmerellä törmännyt yhteen Söderhamnista kotoisin olevan FRAMÅTIN kanssa. Molemmat laivat kärsivät melkoisia vahingoita ja meriselityksen annettua aloitti LAINETTAREN isännistö oikeudenkäynnin FRAMÅTIA vastaan, koska katsoi sen aiheuttaneen yhteentörmäyksen rikkomalla kansainvälisiä purjehdussääntöjä, sekä vaati vahingonkorvausta 4,767 Saksan markkaa.

Oikeus katsoi kuitenkin, ettei FRAMÅT ollut menetellyt virheellisesti yhteentörmäyksessä ja hylkäsi vaatimuksen. Asian laatuun nähden kuitattiin kulut. Kantajan puolesta ilmoitettiin tyytymättömyyttä päätökseen.

L-S. 30.11.1911.

LAINETTAREN ja FRAMÅTIN yhteentörmäyksestä, joka tapahtui syysk. 20 p. 1909 Ahvenanmerellä, on nyttemmin aiheutunut uusi jälkinäytös, joka käsitellään piakkoin Tukholman raastuvanoikeudessa. Siellä suoritettiin aikanaan pitempi oikeudenkäynti yhteentörmäyksen syystä, jonka parkkilaiva LAINETTAREN, kotoisin Raumalta, isännistö sälytti toisen laivan niskoille. Korvausvaatimus kuitenkin hylättiin viime tammikuun 7 p:nä. Haaksirikon tapahduttua pantiin parkkilaiva FRAMÅT heti takavarikkoon, josta pääsi vapaaksi vasta tammik. 7 p:nä. Siitä vahingosta, joka saattoi takavarikosta koitua FRAMÅTIN omistajille, meni SKANDINAVIAN LUOTTOLAITOS omavaraiseen takaukseen 4,500 kr. asti nousevasta summasta. Kun mainittu luottolaitos nyt on kieltäytynyt mitään korvausta suorittamasta, on FRAMÅTIN isännistö haastanut sen oikeuteen vaatien kohtuullista korvausta.

L-S. 11.8.1914.

Sota ja purjelaivamme.

F. Sjöfartstidningenille on laivanvarustajaliike Johan Nurminen Raumalta ilmoittanut, että seuraavien purjelaivojen kohtalosta ei ole tullut tarkempia tietoja ja että niiden pelätään joutuneen saksalaisten käsiin.

Kuunari EROS, kapt. P. A. Ikä, läksi heinäk. 7 p:nä Raumalta Friedrichstadiin.

Parkki EUNONIA, kapt. Sjöblom, läksi heinäk. 27 p:nä Flensburgista Raumalle.

Kuunari FRAMNÄS, kapt. Snäll, läksi heinäk. 2 p:nä Raahesta Stadeen.

Priki FRIDA, kapt. Mikkelsson, läksi heinäk. 18 p:nä Reposaaresta Stadeen.

Kuunari HEBE, kapt. Ramstedt, saapui heinäk. 30 p. Raumalta Burgstakeniin.

Kuunari LAINE, kapt. Ruosniemi, saapui heinäk. 17 p. Raahesta Kieliin.

Parkki LAINETAR, kapt. Urnberg, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Rendsburgiin.

Kuunari LOTUS, kapt. Grålund. lähti heinäk. 12 p. Ykspihlajasta Kieliin.

Kuunari RICHARD, kapt. Malen, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Apenradeen.

Parkki TOIVO, kapt. Farsenius, läksi heinäk. 16 p. Ykspihlajasta Eckensördeen.

Kuunari USKO, kapt. A. Näppi, läksi heinäk. 10 p. Raahesta Apenradeen.

Näiden 12 purjelaivan lisäksi ovat saatujen tietojen mukaan seuraavatkin purjealukset vihollisvesillä:

Raumalta kotoisin olevat: parkki AALLOTAR, parkki AALTO, priki ALEKSANDER, parkki HELMI, kuunari KANTON, ja kuunari OLGA. – Lisäksi mainitaan ahvenanmaalaiset, uuskaupunkilaiset ja luvialaiset laivat.

Mainittujen laivojen luku, joitten kohtalosta on syytä olla huolissaan, on siis lähes 40. Yksikään näistä laivoista ei ole 400 nettorek.tonnia suurempi, joten laivojen keskimääräinen arvo ei ole 15,000 – 20,000 markkaa suurempi. Mutta onhan sitä jo siinäkin. Lisäksi on vielä otettava huomioon laivojen lasti.

L-S. 25.8.1914.

Raumalaiset laivat Saksan satamissa.

Kuten ennen olemme maininneet, on suuri joukko Rauman laivoja nykyään Saksan satamissa. Ainakin seuraavat laivat ovat nyt seuraavissa satamissa:

AALLOTAR, kapt. J. G. Karlsson; LAINE, kapt. F. V. Ruosniemi; LOTUS, kapt. J. Grålund; sekä NORDEN, kapt. G. A. Wahlman, kaikki Kielissä. HELMI, kapt. F. M. Laaksonen; TOIVO, kapt. K. G. Forsenius; molemmat Eckerfördessä. RICHARD, kapt. F. F. Malen ja USKO , kapt. A. Näppi Apenradessa. EROS, kapt. P. A. Ikä Friedrichstadissa. EUNONIA, kapt. K. E. Sjöblom Flensburgissa. FRAMNÄS, kapt. F. A. Snäll ja FRIDA, kapt. A. Mickelsson Stadessa. HEBE, kapt. F. F. Ramstedt Burgstagenissa. KANTON, kapt. F. Fagerström Travemyndessä. LAINETAR, kapt. E. G. Urnberg Rensburgissa sekä OLGA, kapt. I. G. Silvan Lyypekissä.

Näistä laivoista sekä niiden miehistön kohtalosta on täkäläinen Espanjan varakonsuli kauppaneuvos W. Sofronoff tiedustellut Pietarissa olevan Espanjan pääkonsulin välityksellä ja on toiveita, että yhteys pian saadaan toimeen mainittujen alusten kapteenien kanssa.

Laivoissa on keskimäärin n. 10 miestä miehistöä. Muutamilla kapteeneilla on perhe mukana.

L-S. 29.8.1914.

Suomalaiset Saksassa. Parkkilaiva LAINETAR.

Eräässä Rensburgista 24 p. elokuuta lähetetystä kirjeestä lainattakoon tähän seuraavaa kuvaamaan parkkilaiva LAINETTAREN miehistön vaiheita.

Saavuimme Holtenauhun 31 p. heinäkuuta. Oltuamme siellä muutaman päivän, vietiin meidät Kielin rantaan, jossa olimme n. viikon päivät, ja nyt olemme täällä Rensburgissa. Vasta tänään ruvetaan purkamaan lastia. Olemme kaikki terveitä ja voimme hyvin.

Kielissä saimme passin, että saimme mennä maihin. Kielissä oli paljon raumalaisia sekä suomalaisia laivoja. LAINETTARESTA vietiin 8 miestä maihin ja pidettiin siellä viikon päivät.

Täällä Rensburgissa emme saa mennä maihin. Vahtina on meillä laivassa kuusi sotamiestä. Mitään hätää ei meillä täällä ole. Kotiin pääsemme sitten kun sota loppuu. Ihmiset ovat olleet ystävällisiä ja sanovat, että olemme täällä paremmassa turvassa kuin Suomessa.

L-S. 3.10.1914.

Rauman laivat.

Parkkilaiva LAINETAR, kapt. Urnberg, joka sodan alussa pidätettiin Rensburgiin, on Raumalle saapuneiden tietojen mukaan nyttemmin siirretty Kieliin. Laivan miehistä kapteenia, kokkia ja yhtä miestä lukuunottamatta, on viety maihin töihin.

L-S. 19.1.1915.

Kielistä Raumalle. – Muuan haastattelu.

Länsi-Suomen edustaja sai tilaisuuden puhutella kapteeni Urnbergia, joka kuten olemme kertoneet, tk. 15 p:nä saapui kotiin sotavankeudesta Kielistä.

Selostamme seuraavassa lyhyesti hänen kotimatkaansa ja maamiestemme oloista Saksassa.

Lähtölupa oli monen mutkan takana. Kielin kuvernöörillä näytti olleen erinomainen halu estellä suomalaisten kotiinlähtöä. Sen sijaan satamakapteeni, kapt. U:n vanha tuttava, teki parhaansa suomalaisten hyväksi. Kokouspaikkana suomalaisilla oli kapt. U:n laiva LAINETAR, jota siitä syystä ruvettiinkin kutsumaan amiraalilaivaksi. Joka päivä piti laivoissa asuvien suomalaisten käydä poliisikamarilla kirjoittamassa nimensä tarkastuskirjaan. Pieninkin laiminlyönti tuotti kotiarestia rangaistukseksi. Suomalaiset olivat yhteisesti vastuussa toistensa käytöksestä. Siksi jonkun karkaaminen saattoi tuottaa parikin viikkoa kotiarestia jäljelle jääneille. Vartijat olivat yleensä kohteliaita vangeille, varsinkin vanhoille liiketuttavilleen, suomalaisille. Suurin osa miehistöstä oli valtion töissä, mm. Kielin kanavan korjaustöissä, jossa olevat saivat työskennellä hyvinkin vaikeissa oloissa. Ruoskaa käytettiin pakotuskeinona suuremman joutuisuuden aikaansaamiseksi.

Kotimatkansa saivat palaavat itse maksaa Kööpenhaminaan asti. Matkan piti kapt. U. erittäin hupaisena. Tukholmassa oli Venäjän konsuli itse asemalla vastassa. Kaupungissa olevassa venäläisessä pelastusarmeijassa pantiin toimeen pakolaisten kunniaksi juhla, jossa tanssittiinkin. Karungin asemalla oli taas konsuliviraston virkamies asemalla. Kukin matkustaja sai ylleen vahvat poronnahkaturkit, joissa oli lämpöinen istua Tornion asemalle ajettaessa. Viimeinen vapaa-ateria syötiin Tampereella pumpulitehtaan keittiössä. Tampereella ei muuten tiedetty mitään ennakolta raumalaisten paluusta. Mutta poliisilaitos, etupäässä raumalainen poliisikomisario Lindegren teki kaikkensa pakolaisten avustamiseksi.

Kieliin jäi vielä 110 suomalaista merimiestä, jotka ovat 17 ja 45 ikävuosien välillä ja joilla ei ole toivoakaan päästä pois ennen sodan loppumista. Muutamilta lääkäritodistuksen nojalla matkaluvan saaneilta peruutettiin se aivan viime hetkessä. Jäljelle jääneet saavat 1 mk. päivärahaa.

L-S. 11.9.1915.

Suomalaiset laivat Saksassa.

Syynä suomalaisten merimiesten poispääsemiseen, josta viime kerralla kerroimme, oli nähtävästi se, ettei laivojen miehistöjä haluttu elättää Saksassa sen jälkeen kun ne laivat, joissa 15 poispäässeet olivat olleet, päätettiin myydä Saksan valtion laskuun. Menetetyt laivat olivat seuraavat: Uuskaupunkilaiset BRAWO ja TÄHTI, kustavilainen SUOMI, raumalaiset NORDEN, LAINETAR, DORES, LUVIA ja FRIDA sekä ahvenanmaalaiset FELIX ja VEDA. Uuskaupunkilaisen SENJAN, raumalaisen LOTUKSEN ja LAINEEN sekä ahvenanmaalaisen JONSTORPIN kohtalosta ei liene vielä ratkaistu.

L-S. 19.6.1915.

Sotavankeudesta palanneita.

Torstaina (17.6) saapui Raumalle Kielistä purjelaiva LAINETTAREN miehistöön kuuluneet merimiehet Mikko Stenvall Sorkasta, Rosvall Kodisjoelta ja Karsten Nihattulasta. Samalla kertaa heidän kanssaan oli päästetty vapaiksi 15 suomalaista, mutta olivat toiset jääneet vielä Lyypekkiin myöhästyttyään junasta. Oleskelun sotavankeudessa sanoivat palanneet olleen vaikeaa.

L-S. 15.7.1915.

Suomalaiset laivat Saksassa.

Tiistaina (13.7) sai täkäläinen toiminimi John Nurminen vastaanottaa toiminimi Julius F. Schierbeck Efrd. Kööpenhaminasta sähkösanoman, missä ilmoitettiin, että seuraavat suomalaiset laivat huutokaupataan tk. 26 p:nä, nimitt. raumalaiset LAINETAR, DORES, NORDEN, EROS, FRIDA, EUNONIA, FRAMNÄS, LUVIA ja TOIVO. Toiminimi S. on suomalaisten puolesta halukas huutamaan nämä laivat ja pyytää isännistöjä neuvottelemaan asiasta.

L-S. 12.8.1915.

Raumalaisia ja uuskaupunkilaisia laivoja myyty Saksassa.

Toiminimi Linden & Wallinille Uuteenkaupunkiin Tanskasta saapuneen tiedon mukaan on Kielissä ja Eckenfördessä olleet uuskaupunkilaiset ja raumalaiset purjelaivat, jotka sodan vuoksi ovat pidätetyt, myydyt seuraavista hinnoista:

DORES 6,300 Rmkn hinnasta, LAINETAR 5,150 Rmk. NORDEN 2,350 Rmk. LUVIA 3,500 Rmk. ja TOIVO 5,000 Rmk. Ostajina olivat saksalaiset. SUOMI ostettiin Tanskaan 14,000 R:nskan markasta.