Laura 1892

Rakennettu tasasaumaan hongasta ja kuusesta puupanttureille, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Rakennusmestari Paul Sandström.
Kotipaikka: Luvia.
Omistaja: Holmberg Fredrik, pääisäntä.
Haaksirikkoutunut 190?.

Tyyppi Kuunarilaiva
Telakka Luvia (Laitakari)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 326,34
Nettovetoisuus310,8
Pituus 37,6
Leveys 9,2
Rekisterinumero 82
Rakennettu: 10.05.1893
Poistettu 19.02.1908

Lehtiartikkelit

RL. 17.3.1906.

Laivain kauppa. Raumalainen laivanvarustajayhtiö Yrjälä, Tork ym. yhteensä 26 osakasta on ostanut Luvialta 222 rek.tonnin kantoisen kuunarin HEBE ja 315 rek.tonnin kantoisen kuunarilaiva LAURAN yhteensä 43,000 mk:n kauppahinnasta. Laivat talvehtivat nykyisin Luvian satamassa ja lastataan niitä parhaillaan. Laivoja tulevat kuljettamaan alkavana purjehduskautena Snäll ja Laaksonen.

L-S. 20.6.1907.

Merivahinko. Raumalainen kuunarilaiva LAURA, kapteeni F. A. Snäll, joka oli matkalla Kielistä Neder Kaaliksiin painolastissa, päälle purjehti tämän kuun 14 p:n vastaisena yönä Itämeressä Gjedsörin majakkalaivan läheisyydessä eräs tanskalainen höyrylaiva. LAURA saapui eilen aamulla tänne korjauttamaan saamiaan vammoja. Laivan keulavannas on vahingoittunut ja halkaisijan puomi katkennut.

L-S. 29.6.1907.

LAURAN yhteentörmäys. Ote Raumalta kotoisin olevan kuunarilaiva LAURAN päiväkirjasta sen ollessa matkalla Kielistä Nedercrakixiin kesäkuussa 1907.

Lopetettuamme purkauksen Kielin satamassa ja tehtyämme ennestään hyvin varustetun sekä miehitetyn laivamme kaikin puolin täydellisesti purjehdusvalmiiksi, lähdimme kesäk. 12 p:nä noin ½ 7 e.p.p. hinaajan vetämänä ulos tuulen ollessa idässä. Matkaa jatkettiin vaihtelevalla tuulella ja ilmalla, kunnes 14 p:nä noin klo 12,10 yöllä laivan ollessa hankavastaisella st:b halsilla lähellä Gjedsorin loistolaivaa ja tuulen ollessa I. p. P. sekä 4 voimaisena ja laivan vauhti oli 5 solmua, ilma hyvin pilvinen ja pimeä, hienon sateen vallitessa ja tulten hyvästi loistaessa, huomattiin erään höyrylaivan valkea ja punainen tuli tuulen puolella noin 4 piirua keulasta perään päin. Kun huomasimme sen pitävän suuntansa meitä päin, tarkastimme heti omat lamppumme, joissa huomattiin olevan selvät ja hyvästi näyttävät tulet. Höyrylaivan yhä lähetessä meitä ja ollessamme siitä n. 10 m. päässä, sen yhä pitäessä suuntansa, aloimme soittaa ensi keulassa olevaa kelloa ja sitten puhaltaa sumutorvea herättääksemme sen huomiota. Käskin myöskin ruorimiehen pitää likelle tuulta, vaan hän ei näyttänyt siitä välittävän, vaan laiva yritti yhä vaan mennä meidän keulastamme ohi. Ja lähellä kun oli, ei se ehtinyt kuin noin puoleen mittaansa keulamme ohi, kun jo tapahtui yhteentörmäys. Huusimme laivan väelle, etteivät jättäisi meitä itseään ilmaisematta, mutta mitään kuulumatta laiva meistä irtauduttuaan poistui. Pimeän takia emme voineet saada mitään selkoa laivan nimestä tai kansallisuudesta. Muuta ääntä emme laivasta kuulleet kuin vihellyksen, jonka se pillistään puhalsi jatkaessaan matkaansa. Vielä kappaleen aikaa näimme sen valot ja näytimme sille alkeitamme, mutta tuloksetta.

Meiltä meni yhteentörmäyksessä plinraaka ja liivaripuomi poikki sekä koko stääviföljäri pois. Itse emästäävi, tammitaavetti, pukspröötti sekä muutamat kylkilankut vikaantuivat. Puukitaaki, vatustaaki sekä muutamia juoksevia köysiä katkesi. Pimeän takia emme voineet nähdä, mimmoisessa tilassa laivamme oli, jonka vuoksi fallattiin hyvään tuuleen sekä alettiin  vähentää purjeita. Ajateltiin hakea hätäsanomaa, mutta jäätiin sentään odottamaan päivän tuloa. Kun päivä tuli ja näimme tarkemmin laivan tilan ja kun laivamme vuoto sanottavasti ei ollut enentynyt, päätettiin ainakin toistaiseksi jatkaa matkaa.

Noin klo 4 aamulla tuli meitä vastaan eräs höyrylaiva, joka lähelle päästyään nosti lippunsa, joten huomasimme sillä olevan aikomuksen puhutella meitä. Meidän kysymykseemme, oliko laiva se, joka oli purjehtinut meidän päällemme, vastasi se myöntävästi, sekä ilmoitti nimekseen MARSEILLESBORG, kotopaikkana Kööpenhamina, sekä olevansa matkalla Lyypekkiin.

Matkalla arveltiin olevan parasta purjehtia kotisatamaan korjauttamaan laivan saamat vauriot, jossa ne ajateltiin tulevan halvimmin ja nopeammin tehdyiksi, sillä määräsatamassa katsoimme isomman korjuun melkein mahdottomaksi. Matkaa jatkettiin mainittavampaa tapahtumatta, kunnes 19 p:nä saavuttiin Raumalle, jossa allekirjoittanut ilmoitti protestin.

Että edellä oleva on todellinen kertomus matkan tapahtumista ja että me teimme kaikki mitä voimme ja meidän tuli tehdä, estääksemme yhteentörmäystä, sekä että ainoastaan huolimattomuus höyrylaivan puolelta on ollut syynä yhteentörmäykseen sekä siitä syntyneeseen vahinkoon, olen minä ja väestöni valmiit valallamme vahvistamaan tämän meriselityksen.

Rauma, kesäkuun 25 p:nä 1907.

A. Snäll.

L-S 12.10.1907.

Kaksi raumalaista alusta hylkynä.

Eilen saapui tänne sähkösanoma Karlskronasta, joka kertoi, että kuunarilaiva LAURA, kapt. Snäll, Utlängan luona on ajanut karille, jolloin laivan pohja on mennyt rikki ja laiva täyttynyt vedellä. Kun näin on, jää se hylyksi. LAURA oli matkalla Foweystä Englannissa savilastissa Kotkaan. Karilleajoon oli syynä sumu. Raumalaiselle yhtiölle, joka laivan omistaa, koitui täten aika vahinko, sillä laiva oli 310 rek.tonnin kantoinen ja vasta viime vuonna ostettu Luvialta 29,000 markalla. Laiva ja rahti olivat vakuuttamatta.

L-S. 19.10.1907.

Parkkilaiva LAURAN asema. Raumalainen kuunarilaiva LAURA, joka viime viikon lopulla haaksirikkoutui Utlängan loiston itäpuolella Ruotsin puolella, on täyttynyt vedellä. Pelastustoimiin on ryhtynyt ruotsalaisen NEPTUN –yhtiön pelastuslaiva ARGO ja kuuluu olevan toiveita laivan pelastamisesta.