Lotus 1894

Rauman alusrekisteri:

Rakennettu tasasaumaan hongasta puupanttureille, pyöreäperäinen, kolme mastoa.
Rakennusmestari Johan Soel ja Andrus Öisru.

Omistaja
    * Johan Tork. (1921)
    * John Söderlund. (1922)

Jäänyt sotasaaliina Saksaan ja siellä myyty.

Niilo Nieminen:

Kuunarilaiva LOTUS

Luvialaisen laivanvarustaja Matti Nyroos-Hurusen myydessä yhtaikaa osuuksia neljästä eri laivastaan, joutui myös kuunarilaiva LOTUS osittain raumalaiseksi, kuten oli ollut edellämainitun kuunarilaiva FANNYNKIN laita. Kuunarilaiva LOTUKSESTA osti kauppias Oskar W. Ekroos vain 1/20 maksaen siitä 2 500 markkaa. LOTUS oli suhteellisen kookas laiva, vetoisuudeltaan 380 rekisteritonnia. Sen redarina Hurusen ohella oli myös rouva Ida Lagerdahl Luvialta. Parin vuoden kuluttua laivan raumalainen osuus siirtyi kauppias Wladimir Sofronoffin hallintaan, jossa vaiheessa aluksen päälliköksi tuli raumalainen merikapteeni K. Mela.

Uusi päällikkö oli erittäin taloudellisesti ajatteleva mies. Kun hän oli tulossa suolalastissa Caditzista Suomeen, sai laiva Portugalin rannikolla vuodon, jonka selvittäminen edellytti lastin keventämistä. Hän ei heittänyt lastia yli laidan, kuten tämänkaltaisessa tapauksessa yleensä oli asianlaita, vaan myi siitä 500 tonnia vastaantulleelle höyrylaivalle. Lastin siirto laivasta toiseen tapahtui ulkomerellä kaukana rannikosta. Tilanne oli näin pelastettu ja kuunarilaiva LOTUS saapui onnellisesti perille Helsinkiin. Sen purjehdukset menestyivät hankaluuksitta aina I maailmansodan vuosiin saakka lukuunottamatta vähäistä karilleajoa Kööpenhaminan edustalla v. 1909.

Sodan alkamisen aattopäivinä kuunarilaiva LOTUS merikapteeni J. Grålundin johdolla oli saapunut Kieliin, missä saksalaiset takavarikoivat sen monen muun raumalaisaluksen lailla. Laivan päällikkö ja eräät sen merimiehet pääsivät palaamaan kotimaahan vuoden 1915 alkupäivinä. Sensijaan eräät laivan miehistä joutuivat vankileirille Saksaan, mistä ainakin yhden miehen tiedetään karanneen ja saapuneen Suomeen. – Kuunarilaiva LOTUS jäi sille tielleen. Se oli rakennettu Laisbergin veistämöllä v. 1894.

Tyyppi Kuunarilaiva
Telakka Saarenmaa, Laisbergin telakka (Viro)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 400
Nettovetoisuus380
Pituus 44,5
Leveys 9,6
Rekisterinumero 155
Rakennettu: 27.05.2021
Poistettu

Lehtiartikkelit

RL. 28.2.1903.

Laivan kauppa. T.k. 27 p:nä on eräs raumalainen yhtiö ostanut LOTUS–nimisen kuunarilaivan, joka nykyään talvehtii Libaussa. Laiva, joka on 368 rek.tonnia ja lastaa noin 240 stand. on rakennettu v. 1894 sekä luokitettu Ranskan Veritas’issa viime elokuussa 5 vuodeksi. Kauppahinta 5,000 mk. Laivan päällikkönä tulee olemaan kapteeni E. K. Wiglund.

RL. 26.4.1904.

Laivankauppoja. Eilen tehdyllä kauppakirjalla myi maanviljelijä M. Nyroos-Hurunen kauppias Oskar W. Ekroosille ¼ osan priki NAIMASTA, 240 rek.tonnin kantoinen. Kauppahinta 3,000 mk. 1/7 osan parkkilaiva AKSELISTA, 352 rek.t. Hinta 3,000 mk. 3/10 osan kuunarilaiva FANNYSTA, 258 rek.ton. Hinta 1,200 mk. 1/20 osan LOTUS–nimisestä kuunarilaivasta, 380 rek.t. Kauppahinta 2,500 mk. Vastaanotto tapahtui heti.

RL. 3.4.1906.

Laivanosan kauppa. Rouva Ida Lagerdahl on viime kuun 31 p:nä tehdyllä kauppakirjalla myynyt omistamansa 1/20 osan LOTUS–nimisestä 380 rek.tonnin kantoisesta kuunarilaivasta maanvilj. Matti Nyroos-Huruselle Kuivalahdelta 1,500 mk:n hinnasta.

L-S.  5.1.1907

Laivanosan kauppa. Eilen tehdyllä kauppakirjalla on kauppias Wlad. Sofronoff ostanut 1/20 osan kuunarilaiva LOTUKSESTA kapteeni E. K. Wiglundilta. Kauppahinta tuntematon.

L-S. 27.6.1907.

Merivahinko. Kolmimastoinen kuunari LOTUS Raumalta, kapt. Mela, joka viime viikon keskiviikkona saapui Helsinkiin Caditzista suolalastissa, oli joku päivä lähtönsä jälkeen saanut vuodon, jonka vuoksi täytyi poiketa Lissaboniin vuotoa tutkimaan. Lastia keventääkseen möi päällikkö 500 tonnia suoloja erääseen norjalaiseen höyrylaivaan. Myynti tapahtui meren ulapalla syystä, että suolan tulli Espanjassa on monta kertaa kalliimpi kuin itse tavara. Heti kun sukeltaja oli tutkinut vuodon, lähti LOTUS Lissabonista, mutta on vastatuulten vuoksi viipynyt matkalla n. 50 vuorokautta. Kun lasti saadaan puretuksi purjehtii alus Raumalle korjattavaksi.

L-S. 10.8.1909.

Raumalainen laiva käynyt karilla. Raumalainen parkkilaiva LOTUS, kapt. Laaksonen, ajoi matkallaan Kotkasta Englantiin tk. 3 p:nä karille Saltholman luona Juutinraumassa. kun kansilasti oli purettu, saatiin laiva karilta tk. 5 p.

LOTUS on rakennettu 1894, hyvässä kunnossa ja 380 rek.tonnin kantoinen. Sen omistaa raumalainen yhtiö.

----

LOTUS saatiin karilta perjantaina (6.8.). Laivan isännistön sunnuntaina saama sähkösanoma kertoo, että alus on vahingoittumaton ja voi jatkaa matkaa Englantiin. Pelastuspalkkio y.m. kulut tekevät 2,900 kruunua, joka summa täältä eilen Kööpenhaminaan lähetettiin.

L-S. 12.8.1909.

LOTUS. Kööpenhaminan luona karilleajaneen kuunarilaivan LOTUKSEN kansilasti, joka purettiin, että laiva pääsisi karilta, lastattiin jälleen laivaan ja saattoi se jatkaa matkaa Englantiin.

L-S. 23.10.1913.

Laivanosan kauppoja. Rakennusmestarin vaimon Loviisa Urnbergin perillisten huutokaupassa eilen myytiin 1/10 osa parkkilaivasta HELMI, 467 rek.tonnin vetoinen. Korkeimman tarjouksen 2,000 mk. teki rakennusmest. Urnberg. 1/9 osa LAINE–nimisestä kuunarista 239 rek.tonnia. Korkeimman tarjouksen 1,675 markkaa teki myöskin Urnberg. 1/20 osa kuunarilaivasta GUDRUN, 393 rek.tonnia, josta teki korkeimman tarjouksen 1,400 mk. rakennusmestari Urnberg ja 1/20 osa kuunarilaivasta LOTUS 380 rek.tonnia teki korkeimman tarjouksen 1,375 markkaa, rak.mest. Urnberg. Laivanosat sai ostaja heti haltuunsa.

L-S. 6.11.1913.

LOTUS törmännyt laituria vastaan.

LOTUS, kapteeni Grålund, saapui eilen Lyypekistä Raumalle, lastina n. 200 tonnia parkkia täkäläiselle nahkatehtaalle. Saavuttaessa satamaan laski LOTUS ankkurinsa, mutta se ei pitänyt, sitten toisenkin, mutta sekään ei pitänyt laivan vauhtia, vaan törmäsi laiva vauhdilla päin laituria, joka osalta murtui. laiva enempää kuin laiturikaan ei kärsinyt suurempia vaurioita. Vahingot on arvattu muutamiksi sadoiksi markoiksi.

L-S. 26.2.1914.

Laivaliike Raumalla ensi purjehduskaudella.

Rauman satamassa näkee jo varustauduttavan ensi purjehduskautta varten. Niinpä on jo kuunari LOTUKSEN ruumalasti täysin parruilla ja lehtereillä lastattuna. Kuunari LUVIAA ja parkkilaiva HELMEÄ lastataan parhaillaan. Samaten on parkkilaiva OSMOA alettu lastata. Kaikki mainitut laivat lastataan puutavaroilla, kolme ensinmainittua Saksaan ja OSMO Englantiin. Muuten näyttää ensi kesäinen purjehduskausi jotenkin synkältä. Puutavaraa ei ole satamassa tuskin puoltakaan tavallisesta määrästä. joku on jo tavallisuuden mukaan aikaisemmin myynyt lasteja, jotka vielä ovat metsässä. Ellei lunta pian tule, näyttää ensi kesäinen puutavara- ja meriliike synkältä. – Toivottavasti ”viel uusi päivä kaikki muuttaa voi”.

L-S. 11.8.1914.

Sota ja purjelaivamme.

F. Sjöfartstidningenille on laivanvarustajaliike Johan Nurminen Raumalta ilmoittanut, että seuraavien purjelaivojen kohtalosta ei ole tullut tarkempia tietoja ja että niiden pelätään joutuneen saksalaisten käsiin.

Kuunari EROS, kapt. P. A. Ikä, läksi heinäk. 7 p:nä Raumalta Friedrichstadiin.

Parkki EUNONIA, kapt. Sjöblom, läksi heinäk. 27 p:nä Flensburgista Raumalle.

Kuunari FRAMNÄS, kapt. Snäll, läksi heinäk. 2 p:nä Raahesta Stadeen.

Priki FRIDA, kapt. Mikkelsson, läksi heinäk. 18 p:nä Reposaaresta Stadeen.

Kuunari HEBE, kapt. Ramstedt, saapui heinäk. 30 p. Raumalta Burgstakeniin.

Kuunari LAINE, kapt. Ruosniemi, saapui heinäk. 17 p. Raahesta Kieliin.

Parkki LAINETAR, kapt. Urnberg, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Rendsburgiin.

Kuunari LOTUS, kapt. Grålund. lähti heinäk. 12 p. Ykspihlajasta Kieliin.

Kuunari RICHARD, kapt. Malen, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Apenradeen.

Parkki TOIVO, kapt. Farsenius, läksi heinäk. 16 p. Ykspihlajasta Eckensördeen.

Kuunari USKO, kapt. A. Näppi, läksi heinäk. 10 p. Raahesta Apenradeen.

Näiden 12 purjelaivan lisäksi ovat saatujen tietojen mukaan seuraavatkin purjealukset vihollisvesillä:

Raumalta kotoisin olevat: parkki AALLOTAR, parkki AALTO, priki ALEKSANDER, parkki HELMI, kuunari KANTON, ja kuunari OLGA. – Lisäksi mainitaan ahvenanmaalaiset, uuskaupunkilaiset ja luvialaiset laivat.

Mainittujen laivojen luku, joitten kohtalosta on syytä olla huolissaan, on siis lähes 40. Yksikään näistä laivoista ei ole 400 nettorek.tonnia suurempi, joten laivojen keskimääräinen arvo ei ole 15,000 – 20,000 markkaa suurempi. Mutta onhan sitä jo siinäkin. Lisäksi on vielä otettava huomioon laivojen lasti.

L-S. 25.8.1914.

Raumalaiset laivat Saksan satamissa.

Kuten ennen olemme maininneet, on suuri joukko Rauman laivoja nykyään Saksan satamissa. Ainakin seuraavat laivat ovat nyt seuraavissa satamissa:

AALLOTAR, kapt. J. G. Karlsson; LAINE, kapt. F. V. Ruosniemi; LOTUS, kapt. J. Grålund; sekä NORDEN, kapt. G. A. Wahlman, kaikki Kielissä. HELMI, kapt. F. M. Laaksonen; TOIVO, kapt. K. G. Forsenius; molemmat Eckerfördessä. RICHARD, kapt. F. F. Malen ja USKO , kapt. A. Näppi Apenradessa. EROS, kapt. P. A. Ikä Friedrichstadissa. EUNONIA, kapt. K. E. Sjöblom Flensburgissa. FRAMNÄS, kapt. F. A. Snäll ja FRIDA, kapt. A. Mickelsson Stadessa. HEBE, kapt. F. F. Ramstedt Burgstagenissa. KANTON, kapt. F. Fagerström Travemyndessä. LAINETAR, kapt. E. G. Urnberg Rensburgissa sekä OLGA, kapt. I. G. Silvan Lyypekissä.

Näistä laivoista sekä niiden miehistön kohtalosta on täkäläinen Espanjan varakonsuli kauppaneuvos W. Sofronoff tiedustellut Pietarissa olevan Espanjan pääkonsulin välityksellä ja on toiveita, että yhteys pian saadaan toimeen mainittujen alusten kapteenien kanssa.

Laivoissa on keskimäärin n. 10 miestä miehistöä. Muutamilla kapteeneilla on perhe mukana.

L-S. 27.8.1914.

Suomalaisia laivoja Saksassa.

Purjelaiva AALLOTTAREN kapteeni I. G. Karlsson on pyytänyt Venäjän konsulin Adolf Lundbergin Oskarshamnista ilmoittamaan suomalaisten merimiesten omaisille että Kielissä ovat seuraavat purjelaivat. LUVIA, LOTUS, LAINE, FRAMNÅS, FRIDA, NORDEN ja AALLOTAR sekä Eckenfördenissä DORES ja HELMI. Ilmoituksen sai Raumalle laivanvarustaja Yrjänen.

L-S. 10.7.1915.

Sotavankeudesta karanneita suomalaisia.

Keskiviikkona (15.7) haastatteli kertojamme Porissa kahta suomalaista merimiestä, Kustaa Vilhelm Lukkarista ja Kaarle Jalmari Lindrankaraa. Syys- ja kevätkauden he olivat tavallisissa maatöissä Schlesvig-Holsteinissa eri kartanoissa sekä Kielin kanavan rakennuksilla. Pakoa he olivat monesti ajatelleet ja viimein 3 helluntai päivänä se onnistui heille. Kolmantena miehenä oli eräs Venäjän puolalainen, joka osasi hyvin saksaa, mikä seikka pelastikin tilanteen pakoyrityksessä. Sotavankipaikkaan heidän jälkeensä jäivät vielä LOTUKSESSA palvelevat merimiehet Tuonanen Jaakkimasta, Sillanpää Alavudelta, Lahti Kokkolasta ja Sipola Vaasasta. Päästyään rautatieasemalle osti saksankielen taitoinen puolalainen heille kaikille matkaliput. Kielissä puolalainen erosi heistä yrittäen jatkaa omin neuvoin omalle taholleen. Suomalaiset pääsivät Kielin satamassa ruotsalaiseen laivaan, joka viipyi siellä vielä 2 viikkoa, joten miesten oli oltava piilossa niin kauan. Laiva tuli Gävleen, mistä miehet jatkoivat Mäntyluotoon.

L-S. 23.9.1915.

Sotavankeudesta karanneita.

Eilen illalla saapui Raumalle parkki AKSELIN merimiehistöstä merimies Frans Ström, joka oli karannut sotavankeudesta Flensburgista, missä hän oli ollut laivanrakennustöissä. Ruotsalaisella laivalla hän pääsi Öresundiin Ruotsissa ja sieltä Karungin kautta Raumalle. Kielissä hän oli vähällä joutua kiinni, mutta pelastui kuitenkin onnellisesti laivaan.

Strömin mukana karkasi Kielistä kuunari LOTUKSEN miehistä merimies J. Kopsa.

L-S. 14.12.1916.

Laivanosien kauppoja. Eilen pidetyssä merimiehenvaimo Forstenin kuolinpesän huutokaupassa myytiin 0,025 parkkilaiva CESARISTA 1,150 mk. hinnasta kapteeni F. F. Fagerströmille; 0,025 kuunari LOTUKSESTA laivuri J. Torkille 410 mk. hinnasta; 0,056 kuunari AINOSTA kapteeni K. Grönroosille 3,000 markan hinnasta sekä 0,0416 kuunari HEBESTÄ kauppias J. W. Waltoselle Raumalta 390 mk. hinnasta.

L-S. 1.5.1919.

Laivankauppoja. Kapt. Joh. Söderlund on ostanut laivanrakennusmestari Em. Urnberg-vainajan perikunnalta 2:nnen osan LOTUS nimisestä 380 rek.tonnin vetoisesta kuunarilaivasta ja samalta perikunnalta on rouva Hilda Snäll ostanut 9:nnen osan kuunari LAINEESTA, kantavuudeltaan 239 nettorek.tonnia.

oosia Raumalta, jotka olivat saapuneet Mäntyluotoon Ruotsin kautta sotavankeudesta Saksasta ja jotka torstaina jatkoivat matkaansa Raumalle.

He palvelivat molemmat merimiehinä raumalaisessa kuunarilaivassa LOTUS, joka purjehti Ykspihlajasta Saksaan Kieliin viime heinäkuun 28 p:nä. Sodan puhjettua täytyi laivan miehistöineen jäädä Kieliin. Miehille luvattiin työtä ja 5 Rmk. päivässä. Laivasta poistuttuaan huomasivat miehet kuitenkin joutuneensa tavalliseen saksalaiseen sotavankilaan. Työ oli kovaa, ruoka huonoa ja kohtelu tavattoman ankaraa. Syys- ja kevätkauden he olivat tavallisissa maatöissä Schlesvig-Holsteinissa eri kartanoissa sekä Kielin kanavan rakennuksilla. Pakoa he olivat monesti ajatelleet ja viimein 3 helluntai päivänä se onnistui heille. Kolmantena miehenä oli eräs Venäjän puolalainen, joka osasi hyvin saksaa, mikä seikka pelastikin tilanteen pakoyrityksessä. Sotavankipaikkaan heidän jälkeensä jäivät vielä LOTUKSESSA palvelevat merimiehet Tuonanen Jaakkimasta, Sillanpää Alavudelta, Lahti Kokkolasta ja Sipola Vaasasta. Päästyään rautatieasemalle osti saksankielen taitoinen puolalainen heille kaikille matkaliput. Kielissä puolalainen erosi heistä yrittäen jatkaa omin neuvoin omalle taholleen. Suomalaiset pääsivät Kielin satamassa ruotsalaiseen laivaan, joka viipyi siellä vielä 2 viikkoa, joten miesten oli oltava piilossa niin kauan. Laiva tuli Gävleen, mistä miehet jatkoivat Mäntyluotoon.

L-S. 23.9.1915.

Sotavankeudesta karanneita.

Eilen illalla saapui Raumalle parkki AKSELIN merimiehistöstä merimies Frans Ström, joka oli karannut sotavankeudesta Flensburgista, missä hän oli ollut laivanrakennustöissä. Ruotsalaisella laivalla hän pääsi Öresundiin Ruotsissa ja sieltä Karungin kautta Raumalle. Kielissä hän oli vähällä joutua kiinni, mutta pelastui kuitenkin onnellisesti laivaan.

Strömin mukana karkasi Kielistä kuunari LOTUKSEN miehistä merimies J. Kopsa.

L-S. 14.12.1916.

Laivanosien kauppoja. Eilen pidetyssä merimiehenvaimo Forstenin kuolinpesän huutokaupassa myytiin 0,025 parkkilaiva CESARISTA 1,150 mk. hinnasta kapteeni F. F. Fagerströmille; 0,025 kuunari LOTUKSESTA laivuri J. Torkille 410 mk. hinnasta; 0,056 kuunari AINOSTA kapteeni K. Grönroosille 3,000 markan hinnasta sekä 0,0416 kuunari HEBESTÄ kauppias J. W. Waltoselle Raumalta 390 mk. hinnasta.

L-S. 1.5.1919.

Laivankauppoja. Kapt. Joh. Söderlund on ostanut laivanrakennusmestari Em. Urnberg-vainajan perikunnalta 2:nnen osan LOTUS nimisestä 380 rek.tonnin vetoisesta kuunarilaivasta ja samalta perikunnalta on rouva Hilda Snäll ostanut 9:nnen osan kuunari LAINEESTA, kantavuudeltaan 239 nettorek.tonnia.