Luvia 1890
Rakennettu tasasaumaan hongasta ja kuusesta puupanttureilla, tasaperäinen, yksi kansi, kaksi mastoa.
Rakennusmestari Paul Sandström.
Kotipaikka: Luvia
Omistaja: Stenroos Karl, Penttilä Johan, Holmberg Karl, Hokkonen Johan.
Myyty Saksassa takavarikoituna syksyllä 1915.
Tyyppi Kuunari
Telakka Luvia (Werkholm)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 252,5
Nettovetoisuus222,4
Pituus 31,7
Leveys 8,84
Rekisterinumero 5
Rakennettu: 12.08.1890
Poistettu 25.10.1915
Lehtiartikkelit
L-S. 26.1.1907.
Lisä Rauman kauppalaivastoon. Rakennusmestari K. Hattula ym. täältä ovat ostaneet Luvialta J. O. Brander & Kumpp’ilta LUVIA–nimisen 222 rek.tonnin kantoisen kuunarin. Kauppahinta oli 13,000 markkaa. LUVIA on nykyään Degerbyssä.
L-S. 9.4.1907.
Kuunariosan kauppa. Rak.mest. K. Hattula möi kauppakirjalla tk. 6 p:nä 1/10 osan omistamastaan LUVIA–nimisestä 222 rekisteritonnin kantoisesta, nykyään Degerbyn satamassa Ahvenanmaalla talvehtivasta kuunarista merimies Emil Laaksoselle täältä 1,300 markan hinnasta.
L-S. 15.10.1908.
Tullitakavarikkoon otettiin lauantaina tullitarkastuksessa kuunarilaivasta DORES 116 pakettia teetä, ja 56 pakettia tupakkaa sekä 86 kiloa sokeria ja 40 kiloa sikuria, mikä oli laivaan kätketty. – Myöskin otettiin kuunari LUVIASTA takavarikkoon joukko ”saksantuliaisia”.
L-S. 20.7.1909.
Rauman satamasta. Kuunari LUVIA saapui viime lauantaina (17.7.) toiselta Saksan matkaltaan. Laiva ottaa jo taas uutta lastia, palkkeja ja lehtereitä, lähteäkseen kolmannelle matkalleen.
L-S. 22.3.1910.
Mäntyluotoon siirtyivät Reposaarelta tk. 16 p:nä raumalaiset kuunarilaivat LUVIA ja HEBE. Alukset ryhtyvät lastaamaan puutavaraa Saksaan vietäväksi.
L-S. 2.4.1910.
Raumalaisia laivoja lähdössä puutavaralastissa Saksaan. Eilen lähti kuunari HEBE, kapt. Grönroos, Reposaaresta puutavaralastissa Lyypekkiin. Samana päivänä lähti niinikään raumalainen kuunari LUVIA, kapt. Pöylä, matkalle Mäntyluodosta Haderslebeniin. Laivat ovat lähteneet matkaan harvinaisen aikaisin.
L-S. 26.8.1911.
Raumalaisen laivan kapteeni kadonnut Lyypekissä.
Eilen saapui kuunari LUVIAN isännistölle tänne laivan konstaapelilta sähkösanoma, jossa lyhyesti ilmoitettiin, että sanotun laivan kapteeni K. N. Arpanen, kotoisin täältä, on keskiviikkona tk. 23 p:nä tuntemattomalla tavalla kadonnut Lyypekissä, jonne LUVIA tk. 12 p:nä saapui puutavaralastissa Raumalta. Kadotessaan oli kapteenilla sanotusta matkasta saatu rahti yli 3,000 mk. mukanaan. Mahdollista on, että hän on tullut ryövätyksi.
Kuunari LUVIAN väliaikaiseksi päälliköksi ovat asianomainen konsuli ja laivan isännistö täällä hyväksyneet laivuri Lindforsin, joka on ollut luvialaisen WALPPAAN perämiehenä. LUVIA oli eilen valmis lähtemään Lyypekistä Raumalle.
L-S. 31.8.1911.
Kapteeni Arpasen katoaminen.
Laivan konstaapeli E. Laaksonen on kirjeessä antanut tapahtumasta seuraavat tiedot.
Kuunari LUVIA saatiin puretuksi Lyypekissä elokuun 22 p:nä aamupäivällä. Sen jälkeen kävi kapteeni meklarin luona. Palattuaan hän ilmoitti saavansa rahtirahat seuraavana päivänä. Keskiviikkona tk. 23 p:nä klo 9 a.p. lähti hän rahtia noutamaan. Tälle matkalle hän sitten katosikin. Torst. tk. 24 p:nä meni laivan konstaapeli E. Laaksonen meklarin luokse tiedustelemaan kapteenia. Hänestä ei kuitenkaan mitään tiedetty. Rahdin oli kapteeni nostanut ja suorittanut siitä, mitä suoritettavaa oli. Laivakauppiaalle oli kuitenkin suorittamatta 350 mk.
Muualta saatujen tietojen mukaan oli Arpanen tk. 24 päivän vastaisena yönä oli Arpanen ollut eräitten toisten laivanpäällikköjen kanssa juopottelemassa. Viimeksi oli A. nähty erään ahvenanmaalaisen kapteenin seurassa. Tämä oli sitten yön nukkunut metsässä eikä muistanut tapahtumasta mitään. Myöskin oli eräs vahtimestari nähnyt A:n rantakadulla laskemassa rahojaan ja silloin oli hänen seuraansa liittynyt kaksi hienoa herraa, joiden mukana hän lähti. Kadonneen etsiminen jatkuu.
Yleisin arvelu Lyypekissä on, että kauppalaivuri Kristian Nestor Arpanen, joka on syntynyt Pyhämaan luodolla marrask. 22 p:nä 1871, on ryöstetty ja murhattu. A. on naimisissa ja on neljän alaikäisen lapsen isä.
------
Kapteeni Arpanen elossa.
Eilen illalla myöhään saapui kuunari LUVIAN isännistölle tänne Lyypekistä tieto, että kapteeni Arpanen oleskelee Hampurissa.
L-S. 2.9.1911.
Kapteeni Arpasen juttu. Saatuaan tiedon siitä, että kapteeni K. N. Arpanen oli tavattu Hampurissa, antoi kuunari LUVIAN isännöitsijä sähköteitse syytetyn vangitsemismääräyksen. Seuraavana aamuna kuitenkin tämä määräys peruutettiin ja määrättiin, että kapt. Arpaselta on otettava pois laivan rahat, jos hänellä vielä niitä on. Eilisiltaan mennessä ei ollut saapunut tietoa siitä, mitä kapt. Arpaselle on tehty.
L-S. 5.9.1911.
Tk. 1 p:nä saapui satamaamme kuunari LUVIA kolmannelta Saksan-matkaltaan. Nykyään lastaa se neljättä matkaa varten veistettyä puutavaraa.
L-S. 12.9.1911.
Tk. 9:nä lähti satamastamme neljännelle Saksan-matkalleen kuunari LUVIA täydessä puutavaralastissa.
L-S. 12.9.1911.
Kapteeni Arpasen juttu.
Kuunari LUVIAN isännistölle on näinä päivinä saapunut heidän meklariltaan Hampurista kirje, että joku aika sitten LUVIAN kadonnut kapteeni Arpanen tk. 7 p:ään mennessä oli saatu vangituksi. Kadotessaan mukaansa ottaneista laivan rahoista, yli 2.,500 mk:sta, on osa saatu takaisin, mutta suurimman osan lienee A. jo hävittänyt. Arpanen ei ole katoamisensa jälkeen ilmoittanut isännistölleen mitään.
14.10.1911.
LUVIAN konstaapeli kadonnut.
Kuunari LUVIAN isännistölle tänne saapui eilen laivan päälliköltä kapt. Lindforsilta kirje, jossa hän ilmoittaa, että laivan ollessa Rönnen satamassa katosi lauantaina tk. 7 p:nä tuntemattomalla tavalla tietämättömiin laivan konstaapeli Emil Laaksonen. Häntä on joko kohdannut joku onnettomuus tai on hän tullut murhatuksi, sillä mitään muuta syytä katoamiseen ei ole. Laaksonen on kotoisin Raumalta, n. 38 vuoden vanha, naimisissa ja 6 pienen lapsen isä.
LUVIA lähti eilen Rönnestä Raumalle. Mitään ilmoitusta Laaksosen löytämisestä ei ole saapunut, joten hän on yhä kateissa. – Laivan edellisellä kerralla ollessa Saksassa karkasi sen edell. kapteeni Arpanen vieden laivan rahoja muassaan. Kova onni näkyy laivaa seuraavan.
L-S. 30.11.1911.
Konst. Laaksonen löydetty hukkuneena Rönnen satamassa.
Kuten muistettaneen, katosi raumalaisesta kuunari LUVIASTA sen ollessa lokakuun alussa Rönnen satamassa Bornholmassa tuntemattomalla tavalla laivan konstaapeli Emil Laaksonen. Lauantaina lokak. 7 p:nä lähti hän maihin ja jäi sille tielle. Sittemmin ei hänestä mitään kuultu, ennen kuin tk. 28 p:nä, jolloin viranomaisille tänne saapui tieto, jossa kerrottiin, että Laaksosen ruumis oli löydetty vedestä Rönnen satamassa lokak. 24 p:nä ja haudattu siellä 4 päivää se jälkeen, lokak. 28 p:nä. Laaksonen oli syntynyt Rauman maalaiskunnan Anttilan kylässä ja muutti n. 10 v. sitten kaupunkiin, jossa omisti talon.
L-S. 21.12.1911.
Laivanosan kauppa. Kaupp. K. Hattula on toissapäivänä myynyt 1/10 osan LUVIA–nimisestä 222 rek.ton. kantoisesta kuunarista talonom. Evert Närvälle 1,500 mk. hinnasta.
L-S. 6.2.1912.
Viime lauantaina 3.2. myytiin huutokaupalla 1/10 osa 222 rek.ton. vetoisesta kuunarista LUVIA, josta korkeimman tarjouksen 1,650 mk. teki laivuri J. Tork täältä. Tarjousta ei kuitenkaan hyväksytty, vaan myytiin laivanosa myöhemmin merimies Juho Sandelinille 1,790 mk. hinnasta.
L-S. 22.6.1912.
Raumalaisen laivan yli ajettu.
Eilen saapui tälle kuunari LUVIAN päälliköltä, kapt. Korhoselta Orkarshamnista seuraava sähkösanoma:
Eräs espanjalainen höyrylaiva COBELAS Bilbaosta on ajanut LUVIAN yli. Keulalaita pahoin vaurioitunut, kansi vähemmän. Korhonen.
Laiva on jäänyt Oskarshamnin satamaan korjattavaksi.
L-S. 27.6.1912.
LUVIAN yhteentörmäys. Kuunari LUVIAN yhteentörmäyksestä on saapunut seuraavia lisätietoja: Yhteentörmäys tapahtui tk. 20 p:nä klo 4 i.p. sakeassa sumussa Wisbyn kohdalla. COPELAS hinasi LUVIAN pyynnöstä laivan Oskarshamnin sataman suulle jättäen sen siihen tuulen ajattavaksi. Eräs toinen hinaaja vei LUVIAN satamaan. COBELAS jatkoi matkaansa Tukholmaan.
LUVIAN keula on pahoin vahingoittunut. Myöskin vuodon on laiva saanut, joka vuoto ei kuitenkaan ole vaikea.
L-S. 30.7.1912.
Kuunari LUVIA, kapt. Väinö Korhonen, purjehti eilen Oskarshamnista Koldingiin korjautettuaan ensinmainitussa satamassa ne vauriot, jotka se sai Itämerellä, jossa eräs höyrylaiva törmäsi LUVIAN päälle sen ollessa puutavaralastissa matkalla Raumalta Koldingiin.
L-S. 26.2.1914.
Laivaliike Raumalla ensi purjehduskaudella.
Rauman satamassa näkee jo varustauduttavan ensi purjehduskautta varten. Niinpä on jo kuunari LOTUKSEN ruumalasti täysin parruilla ja lehtereillä lastattuna. Kuunari LUVIAA ja parkkilaiva HELMEÄ lastataan parhaillaan. Samaten on parkkilaiva OSMOA alettu lastata. Kaikki mainitut laivat lastataan puutavaroilla, kolme ensinmainittua Saksaan ja OSMO Englantiin. Muuten näyttää ensi kesäinen purjehduskausi jotenkin synkältä. Puutavaraa ei ole satamassa tuskin puoltakaan tavallisesta määrästä. joku on jo tavallisuuden mukaan aikaisemmin myynyt lasteja, jotka vielä ovat metsässä. Ellei lunta pian tule, näyttää ensi kesäinen puutavara- ja meriliike synkältä. – Toivottavasti ”viel uusi päivä kaikki muuttaa voi”.
L-S. 27.8.1914.
Suomalaisia laivoja Saksassa.
Purjelaiva AALLOTTAREN kapteeni I. G. Karlsson on pyytänyt Venäjän konsulin Adolf Lundbergin Oskarshamnista ilmoittamaan suomalaisten merimiesten omaisille että Kielissä ovat seuraavat purjelaivat. LUVIA, LOTUS, LAINE, FRAMNÅS, FRIDA, NORDEN ja AALLOTAR sekä Eckenfördenissä DORES ja HELMI. Ilmoituksen sai Raumalle laivanvarustaja Yrjänen.
L-S. 11.9.1915.
Suomalaiset laivat Saksassa.
Syynä suomalaisten merimiesten poispääsemiseen, josta viime kerralla kerroimme, oli nähtävästi se, ettei laivojen miehistöjä haluttu elättää Saksassa sen jälkeen kun ne laivat, joissa 15 poispäässeet olivat olleet, päätettiin myydä Saksan valtion laskuun. Menetetyt laivat olivat seuraavat: Uuskaupunkilaiset BRAWO ja TÄHTI, kustavilainen SUOMI, raumalaiset NORDEN, LAINETAR, DORES, LUVIA ja FRIDA sekä ahvenanmaalaiset FELIX ja VEDA. Uuskaupunkilaisen SENJAN, raumalaisen LOTUKSEN ja LAINEEN sekä ahvenanmaalaisen JONSTORPIN kohtalosta ei liene vielä ratkaistu.
L-S. 15.7.1915.
Suomalaiset laivat Saksassa.
Tiistaina (13.7) sai täkäläinen toiminimi John Nurminen vastaanottaa toiminimi Julius F. Schierbeck Efrd. Kööpenhaminasta sähkösanoman, missä ilmoitettiin, että seuraavat suomalaiset laivat huutokaupataan tk. 26 p:nä, nimitt. raumalaiset LAINETAR, DORES, NORDEN, EROS, FRIDA, EUNONIA, FRAMNÄS, LUVIA ja TOIVO. Toiminimi S. on suomalaisten puolesta halukas huutamaan nämä laivat ja pyytää isännistöjä neuvottelemaan asiasta.
L-S. 12.8.1915.
Raumalaisia ja uuskaupunkilaisia laivoja myyty Saksassa.
Toiminimi Linden & Wallinille Uuteenkaupunkiin Tanskasta saapuneen tiedon mukaan on Kielissä ja Eckenfördessä olleet uuskaupunkilaiset ja raumalaiset purjelaivat, jotka sodan vuoksi ovat pidätetyt, myydyt seuraavista hinnoista:
DORES 6,300 Rmkn hinnasta, LAINETAR 5,150 Rmk. NORDEN 2,350 Rmk. LUVIA 3,500 Rmk. ja TOIVO 5,000 Rmk. Ostajina olivat saksalaiset. SUOMI ostettiin Tanskaan 14,000 R:nskan markasta.
