Mathilda 1873
Rauman alusrekisteri:
Rakennettu tasasaumaan hongasta puupanttureille, pyöreä perä, yksi kansi, kolme mastoa.
Omistaja: Ekroth Bernhard, Lundborg Hjalmar, Randen Emanuel, Hokkanen Moses, Wainio W., Sofronoff Waldemar.
Niilo Nieminen:
Parkkilaiva MATHILDA
Rauman purjelaivastoon parkkilaiva MATHILDA oli liitetty vuonna 1902, jolloin keväällä merikapteeni B. Ekroth ja kauppias A. F. Eklund ja eräät muut osakkaat olivat ostaneet sen Ruotsin Skellingistä 15 500 markalla. Näitä ”muita osakkaita” olivat mm. raumalainen ylioppilas B. Thuring, joka nyt (v. 1905) myi 1/16 käsittävän laivaosuutensa konttoristi J. Lindgrenille 780 markan hinnasta. Puolisen vuotta myöhemmin parkkilaiva MATHILDASTA oli jälleen 1/16 myytävänä, tällä kertaa osuus huutokaupattiin. Korkeimman huudon teki tehtailija K. Fr. Sjöblom. Hinta oli 20 markkaa korkeampi kuin ensimmäisellä kerralla tuota 1/16 myytäessä. Vuoden 1907 keväällä liittyi parkkilaiva MATHILDAN isännistöön jälleen konttoristi. Hän oli Väinö Groundstroem, joka huusi kauppias Bernhard Ekrothin konkurssihuutokaupasta laivasta 1/8 maksaen siitä 1 300 markkaa. Vielä samana vuonna osakkaaksi tuli myös kauppias Fredrik Groundstroem 1/8:lla, hinta oli kohonnut 1 500 markkaan. Parkkilaiva MATHILDAN kohtalo oli vaakalaudalla v. 1909 keväällä, kun alus vuoden ensimmäisellä matkallaan Saksaan runneltui pahasti jäissä. Se sai voimakkaan vuodon ja täyttyi kokonaan vedellä, mutta saatiin kuitenkin hinattua Tukholmaan, missä laivan päällikkö, merikapteeni Taavetti Albert Kallio jätti meriselityksensä toukokuun 25 päivänä v. 1909. Tarkastuksessa alus tuomittiin hylyksi, mutta päätös ei tyydyttänyt raumalaisia isäntiä, vaan kaikesta huolimatta he kunnostivat MATHILDAN jälleen merikelpoiseksi. Se purjehti vielä kolmisen vuotta, kunnes sen raumalainen tarina päättyi ja laivasta tuli pyhämaalainen. Alus myytiin Raumalla pidetyssä huutokaupassa. Korkeimman tarjouksen 4 210 markkaa teki kaupanhoitaja Emmanuel Ranne, mutta hän oli laivan omistajana vain hetken, sillä huutokaupan päätyttyä hän myi aluksen kauppias Albin Impulle, kauppias Vilho Rannikolle ja talonomistaja Viktor Pussilalle, jotka kaikki olivat pyhämaalaisia. Kaupanhoitaja Ranne kärsi kaupanteossa 10 markan tappion.
Tyyppi Parkki
Telakka Sundsvall
Vuosi /
Bruttovetoisuus 513.15
Nettovetoisuus489.03
Pituus 49.1
Leveys 9.06
Rekisterinumero
Rakennettu: 27.05.2021
Poistettu 27.05.2021
Lehtiartikkelit
RL. 7.5.1902.
Laivankauppa. Kapteeni B. Ekroth, kauppias A. F. Eklund ym. ovat ostaneet parkkilaiva MATHILDAN Skellingistä Ruotsista 15,500 mk. kauppahinnasta.
RL. 3.1.1905.
Laivanosan kauppa. Viime lauantaina toimitetussa huutokaupassa myytiin ylioppilas B. Thuringin omistama 1/16 osa Rauman satamassa makaavasta parkkilaivasta MATHILDA ja teki siitä korkeimman tarjouksen 780 mk. konttoristi J. Lindgren.
RL. 22.6.1905.
Laivanosan huutokauppa. T.k. 20 p:nä myytiin julkisella huutokaupalla 1/16 osa parkkilaivasta MATHILDA, 489 rek.tonnia, jolloin korkeimman tarjouksen 800 mk. teki tehtailija K. Fr. Sjöblom.
L-S. 9.2.1907.
Julkisella konkurssihuutokaupalla, joka tiist. nyk. helmik. 26 p:nä klo 10 ep.p. toimitetaan täkäläisessä satamassa, myydään kauppalaivuri Bernhard Ekrothin konkurssipesän laskuun 1/8 parkkilaivastaMATHILDA, 1/10 priki HEINRICHISTÄ, ¾ parkkilaivasta ANTON………
L-S. 28.2.1907.
Laivan ja laivaosien kauppoja. Viime tiistaina myytiin täkäläisessä satamassa julkisella konkurssihuutokaupalla kauppalaivuri Bernhard Ekrothin k.pesän omistamat: 1/8 osa 489 rek.tonnin kantoisesta parkkilaiva MATHILDA, joka nyt makaa Rauman satamassa. korkeimman tarjouksen teki konttoristi Väinö Groundstroem 1,300 mk.
L-S. 28.11.1908.
Hätäsatamaan Reposaareen on Kielistä Raumalle tulossa oleva raumalainen kuunari MATHILDA, kapt. Blomqvist, torstaina (26.12) mennyt. Alus on ollut kovassa myrskyssä ja aallokossa kärsien kaikenmoisia pieniä vahinkoja.
L-S. 27.5.1909.
Parkkilaiva MATHILDA, kapt. A. Kallio, joka matkalla puutavaralastissa Raumalta Kieliin jäissä Itämerellä vahingoittui, sai vuodon ja täyttyi vedellä sekä sitten pääsi luotsimoottorin hinaamana Sandhamniin Ruotsissa, on maanantaina hinattu Tukholmaan Rosenvikin telakkaan, jossa sen vahingot tiistaina tarkastettiin.
L-S. 8.6.1909.
Meriselitys,
jonka parkkilaiva MATHILDAN päällikkö on toukokuun 29 p:nä jättänyt Tukholman raastuvanoikeudelle, on näin kuuluva:
Ote allekirjoittaneen kuljettamasta Raumalta kotoisin olevan parkkilaiva MATHILDAN päiväkirjasta matkalla Raumalta Kieliin toukokuulla 1909.
Sitten kun Rauman satamasta oli, vankkaan ja tiiviin laivaan (satamasta lähdettäessä pumputtiin 28 tuumasta 14 tuumaan aamuin ja illoin) lastattu täysi ja sopiva lasti veistettyjä puutavaroita ja laiva muuten oli hyvin miehitetty ja kaikin puolin merikelpoisessa kunnossa lähdin sieltä toukokuun 10 p:nä.
Matkaa jatkettiin ilman mitään erityistä muistutusta ansaitsevaa tapahtumaa. Pumputtiin länsi kahdesti vahdin aikana keskimäärin 18:sta 14 tuumaan. Seuraavan päivän illalla klo 10, kun oltiin n. 14,5 engl. meripeninkulman päässä Skälskärin loistotornista, huomasimme ajojäitä edessämme, käänsimme laivan heti pilivinniin paapurin halssille, sillä emme katsoneet turvalliseksi pimeän lähestyessä laskea jäitä kohden. Klo 2 seuraavan päivän aamulla käännettiin taas Ahvenanmerta kohden, jota suuntaa pidettiin klo 8 e.pp. asti, jolloin taas tultiin jäitä vastaan. Laiva käännettiin uudestaan paapurin halseille; tuuli oli melkein tyyni, joten ei laiva tehnyt mitään vauhtia. Klo 12 alkoi tuuli IE, jolloin jäät lähtivät kulkemaan LP kohden. Aloimme luovimalla purjehtia päin Ahvenanmerta. Klo 2 i.p alkoi taas jäitä tulla vastaan, koetimme väistää niitä ja purjehtia jäänpalasien välistä. joka ensin onnistui hyvin, kun jäitä oli harvemmalta, mutta eteenpäin purjehdittaessa taajenivat jäät niin, ettemme enää voineet palata takaisin, emmekä voineet saada laivaa tarpeeksi äkkiä kääntymään, josta oli seurauksena, että laiva muutaman kerran töytäisi jäitä vastaan pysäyttäen osaksi laivan vauhtia ja antaen kovia tärähdyksiä laivalle. Pian sen jälkeen huomasimme, että laivan vuoto huomattavasti enentyi, joten täytyi kahdesti tunnissa pumputa. Siten jatkoimme eteenpäin, kunnes 13 p:nä klo 11 i.p. tulimme Svenska Björnin loistolaivan luokse tuulen ollessa LP noin 6 –8 voimaista. Heti kun olimme luuvanneet yllämainitusta loistolaivasta LEE ½ L kohden, alkoi kova meri tuulemaan EIE. Vähensimme heti purjeita, molemmat prammipurjeet, keulaylämärssypurjeen, toppipurjeen, ulkoliivarin ja ½ mesaania. Sillä välin tuli kaksi suurta hyökylainetta keulasta sisälle täyttäen koko keulapuolen vedellä ja muuten runnellen laivaa pahasti. Laivan vuoto enentyi entisestään, joten pumputtiin yhtä mittaa klo 2:een seuraavan päivän aamulla. jatkoimme matkaa eteenpäin, vaan vuoto oli nyt enentynyt, joten täytyi yhtämittaa, lukuunottamatta pieniä väliaikoja, pumputa. Saman kuun 16 p:nä laivan ollessa Gotska Sandön läheisyydessä kiintyi tuuli LE myrskyksi, teimme purjeet kiinni, paitsi molemmat alamärssypurjeet, wokka, iso- ja keulataakipurjeet sekä ½ mesaania jätimme eteen. Korkea meri alkoi käymään LE ja laivan vuoto, joka jo ennestään vaati yhtä mittaa pumppuamaan, vieläkin enentyi, eikä kannella oleva vahti voinut pitää laivaa läntenä, vaikka tuulipumppukin oli apuna, Sen tähden klo 1 i.p. kutsuttiin vapaavahti ylös pumppuamaan, pantiin molemmat käsipumput liikkeelle ja tuulen heikentyessä pantiin myös tuulipumppu käsivoimalla käyntiin. Siitä huolimatta nousi vesi nousemistaan ruumassa. Klo 3,30 i.p. oli ruumassa 9 jalkaa vettä ja laivan läntenä pitäminen näytti mahdottomalta, josta syystä katsoimme parhaaksi heittää osan kansilastista mereen. Siten koetimme saada laivaa keventymään ja pysymään pystyssä ruuman tullessa vettä täyteen. Osa miehistöä oli kuitenkin pumppumassa sillä välin, kun toiset heittivät kansilastia mereen. Klo 4 i.p. nostettiin kansainväliset hätämerkit NC ylös. Samalla päätimme mennä lähimpään satamaan mihin sillä tuulella, joka oli LLE, pääsi, mutta hiljaisen tuulen ja kovan merenkäynnin tähden emme saaneet laivaa kääntymään. Klo 6 i.p. onnistui meidän monen turhan yrityksen perästä kääntää laiva Sandhamnia kohden. Klo 8 i.p. lopetettiin kansilastin purkaus, jolloin noin 1/3 kansilastista oli heitetty mereen. Kaikki miehet alkoivat pumppuamaan, vaan vesi nousi nousemistaan, kunnes seuraavan päivän aamulla klo 6 laiva oli kokonaan vedellä täytetty. Samaan aikaan nousi luotsi laivaan, jolloin alettiin luoviminen Sandhamniin sisälle, mutta laiva ei totellut ruoriaan, joten täytyi ottaa luotsin moottori avuksi, joka avustaan vaati 500 kruunua. Klo 8 a.p. saavuimme Sandhamniin turvalliseen satamaan, jonne ankkuroitiin tyyrpuurin ankkurilla, jonka päälle pantiin 30 slt. kettinkiä.
Koska ei muuta järjellä käsitettävää syytä laivan vuotoon ei ole voinut huomata, niin otaksun sen alkuna olevan törmäyksen jäitä vastaan, joka vuoto sitten on veden virtaamisen vuoksi ja myrskyn sekä merenkäynnin vaikutuksesta enentynyt niin suureksi, että laivaa ei voitu pitää läntenä, vaan tuli vettä täyteen.
Että yllä oleva meriselitys on tosi ja ettei meistä kukaan ole ollut syyllinen tähän haaveriin, vaan että me kukin kykymme mukaan olemme koettaneet estää ja torjua sitä, voimme me vaadittaessa valallamme vahvistaa.
Tukholmassa 25 p:nä toukokuuta 1909.
Taavetti Albert Kallio.
(Päällikkö)
L-S. 6.7.1909.
Parkkilaiva MATHILDA, joka keväällä Saksaan mennessä teki pienemmän haaksirikon Ahvenanmerellä, jotta oli pakotettu lastineen vietäväksi Santahaminaan (?) Ruotsissa, josta vakuutusyhtiö määräsi sen kuljetettavaksi Tukholmaan, jossa lasti purettiin ja laiva määrättiin hylyksi, saapui tänne lauantaiaamuna. Tukholmassa laiva on ollut telakalla, jossa sen pohja tilkittiin ja maalattiin. Täällä eilen toimitetussa tarkastuksessa havaittiin sen ajateltu korjaus tulevan siksi kalliiksi, ettei sitä kannata toimittaa, vaan tulee laiva joko myytäväksi toiseen tarkoitukseen tai hajotettavaksi.
L-S. 8.10.1910.
Pikainen Saksan matka. Parkkilaiva MATHILDA, kapteeni Kallio, lähti syyskuun 8 p:nä Raumalta lastina n. 31,500 kuutiota puutavaraa ja saapui 8 päivää kestäneen matkan jälkeen v.k. 15 p:nä Kieliin. Sieltä lähti MATHILDA t.k. 1 p:nä tyhjänä paluumatkalle ja saapui tänne torstaina t.k. 6 p:nä. Koko matka kesti siis vain 28 vuorokautta, joka näin suurelta laivalta on hyvin tehty. Tuulet olivat olleet voimakkaita, mutta ei rajuja.
L-S. 12.3.1912.
Laivanosan kauppa. Eilen tehdyllä kauppakirjalla on kaupanhoitaja E. Ranne ostanut prokuristi K. Sjöblomilta 1/16 osan parkkilaiva MATHILDASTA, joka nykyään talvehtii Rauman satamassa. Kauppahinta tuntematon.
L-S. 25.7.1912.
Raumalainen laiva kärsinyt merivahingon.
Tänne saapuneen tiedon mukaan on raumalainen parkkilaiva MATHILDA kärsinyt merivahingon Keisari Vilhelmin kanavaan tullessaan matkalla Rensburgiin. Laivaa oli ohjaamassa luotsi, joka ohjasi laivan diktaalin päälle sillä seurauksella, että laiva menetti ankkurin ja osan kettinkiä. Myöskin särkyi pakan kohdalta prekonki ja sivuklyssi painui hiukan sisään. Laivan kapteeni H. Hilden on antanut meriselityksen sekä ryhtynyt toimenpiteisiin korvauksen saamiseksi.
Laiva, joka oli matkalla lautalastissa Reposaarelta Rensburgiin, ei ole niin pahoin vioittunut, ettei se voisi jatkaa matkaansa.
L-S. 19.12.1912.
Laivan huutokauppa. Eilen pidetyssä huutokaupassa myytiin parkkilaiva MATHILDA, joka nykyisin talvehtii Rauman satamassa. Korkeimman tarjouksen 4,210 mk. teki kaupanhoitaja Em. Ranne, joka kuitenkin huutokaupan päätyttyä luovutti mainitun laivan 4,200 markasta kauppias Albin Impulle, kauppias Vilho Rannikolle ja talonom. Viktor Pussilalle, kaikki Pyhämaasta. Kauppahinta suoritettiin heti ja saivat omistajat laivan heti haltuunsa.
L-S. 22.3.1913.
Parkkilaiva MATHILDAN isännistön ja Cauthiod-yhtiön välinen juttu rahtikorvauksesta.
Hovioikeus määrää korvauksen maksettavaksi.
V. 1909 lokak. 12 p:nä törmäsi raumalainen parkkilaiva MATHILDA jäihin Ahvenanmeressä saaden niin vaikean vuodon, että laiva täyttyi vedellä. Laiva hinattiin Tukholman satamaan, jossa sen lasti purettiin. Tarkastuksen jälkeen laiva tuomittiin hylyksi. Kun laivan matka näin keskeytyi ja lasti jäi perille viemättä Kieliin, vaati laivan isännistö vakuutusyhtiö Cauthiodin, jossa laivan rahti oli vakuutettu, korvaamaan rahtitappion 3,805 mk.
Kun yhtiö ei sovinnolla suostunut summaa maksamaan, jätettiin asia Turun raastuvanoikeuden tutkittavaksi, joka vapautti yhtiön korvausvelvollisuudesta. päätöksestä valitettiin hovioikeuteen ja nyt antamalla päätöksellään on kumonnut Raastuvanoikeuden päätöksen ja velvoittanut Cauthiod-yhtiön suorittamaan mainitun korvauksen.
Sitä paitsi on oikeus vapauttanut MATHILDAN isännistön suorittamasta raastuvanoikeuden asiantuntijoille määräämiä palkkioita.
L-S. 15.2.1916.
Huomattava oikeusjuttu päättynyt.
Vuonna 1909 oli kauppias E. Ranne ruotsalaisessa merivakuutusyhtiössä GAUTHIOD vakuuttanut parkkilaiva MATHILDAN varustajana laivan rahdin 4,000, markasta, laivan matkasta puutavaralastissa Rauman kaupungista Kielin kaupunkiin. Kun laiva matkalla saman toukokuun 12 p:nä, oli törmännyt yhteen ajojäitten kanssa, oli se ruvennut vuotamaan ja täyttynyt vedellä. Laivan kapteeni T. A. Kallio oli silloin ohjannut laivansa hätäsatamaan Sandhamnin luotsiasemalle. Sieltä oli laiva hinattu Tukholmaan, missä sittemmin tarkastuksen päätyttyä oli se määrätty hylyksi, eikä sitä enää kannattanut panna kuntoon. Koska mainittu vakuutusyhtiö oli kieltäytynyt Ranteelle maksamasta vakuutusmäärää, oli Ranne sopinut yhtiön kanssa siitä, että asia laillisessa järjestyksessä jätettäisiin ratkaistavaksi Suomen disparöörille, joka sitten v. 1910 antamallaan dispaasilla oli esittänyt, ettei yhtiötä voitu pitää velvollisena korvaamaan MATHILDA –laivan rahtitappioita, koskei ollut käynyt selville, että yhteentörmäys olisi ollut syynä laivan vuotoon. Tyytymättömänä tähän päätökseen haki Ranne muutosta Turun raastuvanoikeudessa, joka kuitenkin hylkäsi kanteen samoilla perusteilla kuin disparöörikin.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi kauppias Ranne oli vetoamalla saattanut jutun, on maaliskuun 19 p:nä 1913 antamassaan tuomiossa katsonut toteen näytetyksi, että syynä laivan vuotoon oli juuri yhteentörmäys ajojäiden kanssa. Koska laivan matka näin oli keskeytynyt ja laiva siten tullut kärsimään rahtitappioita, hovioikeus velvoitti yhtiön kauppias E. Ranteelle suorittamaan 3,805 mk 6 penniä korkoineen. Senaatti, jossa vakuutusyhtiön täkäläinen edustaja tirehtööri Näsman oli hakenut muutosta, kumosi hovioikeuden päätöksen ja jätti asian Turun raastuvanoikeuden päätöksen varaan.
