Norden

Rakennettu tasasaumaan hongasta puupentturilla, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Omistaja: Kordelin Frans.
Jäänyt sodan aikana Saksaan, joten poistettu rekisteristä.

Tyyppi Kuunari
Telakka Ruotsi
Vuosi /
Bruttovetoisuus 270.24
Nettovetoisuus257.37
Pituus 35.93
Leveys 8.41
Rekisterinumero 204
Rakennettu: 31.03.1913
Poistettu

Rauman alusrekisteri

Lehtiartikkelit

L-S. 16.3.1912.

 

Laivan kauppa. Joku päivä sitten tehdyllä kauppakirjalla ovat Frans V. Kordelin y.m. Raumalta ostaneet Ruotsista kotoisin olevan NORDEN–nimisen kuunarilaivan 6,000 kr. (n. 8,400 k.) kauppahinnasta. Laiva, joka nykyään talvehtii Kielissä, on suuruudeltaan 242 rek.tonnia, lastaava n. 20,000 kuut. parruja, sekä rahdattu ent. omistajien toimesta kahdelle Itämeren matkalle, nimittäin Härnösand – Lyypek ja Piteå – Rostock. Kaupan välitti hra Charles Hwilsonin toimisto Kööpenhaminassa.


L-S. 20.9.1913.

 

Suuri tullikavallusyritys.

Uudenkaupungin – Rauman alainen tullivartiohöyrypurren päällikkö E. S. Lind on lähettänyt Rauman tullikamariin seuraavan raportin.

Rauman tullikamariin saan täten esiintuoda, että tämän kuun 18 päivänä tapasin Rauman etelänpuoleisella väylällä saman tulikamarin piirissä kuunarilaiva NORDENIN, kantavuus 157 rek.tonnia, omistaa laivalla konstaapelina oleva Frans Viktor Kordelin ym. Rauman kaupungista, kuljettaa kapt. Frans Filip Malen. Laivasta, jonka asiakirjoista kävi selville, että se oli tuleva Odensesta Tanskassa määrättynä painolastissa Raumalle, havaitsimme tarkastuksessa kaksi salapaikkaa, jonne oli piilotettu tullaamattomia ja maahan tuotavaksi kiellettyjä tavaroita, nimittäin 106 pulloa konjakkia, 12 pulloa viskiä, 3 pulloa likööriä, 3 pulloa paloviinaa, bruttopaino 24 kg, 2 laatikkoa palasokeria, bruttopaino 61 kiloa ja 1 säkki hienoa sokeria, bruttopaino 21 kiloa. Sanottujen tavaroitten omistajaksi ilmoittautui laivalla jungmannina oleva Johan Emil Tuomi, kotoisin Ulvilan pitäjästä Toejoen kylästä.

Paitsi mainituita tavaroita olen vielä laivan päälliköltä hänen hytistään lastikirjaan merkitsemättömiä takavarikkoon ottanut, nimittäin 6 pulloa viskiä ja 2 pulloa likööriä sekä vielä konstaapeli Kordelinilta hänen hytistään laatikon, sisältäen palasokuria, bruttopaino 10 kg, ollen myös lastikirjaan merkitsemätön. Tämän johdosta ja kun edellämainitut salapaikat näyttivät olleen vartavasten tehdyt, yksi laivan purje- ja varahytin välissä peräkajuuttarakennuksen yhteydessä ja toinen laivan lastiruumassa perävannaan (stewin) luona olevassa perunalaarissa (perunalaarin pohjan alla) on paitsi mainittu Tuomi tullinkavaltamisesta ja salakuljetuksesta myöskin päällikkö Malen lastikirjaan merkitsemättömistä likööristä, viskistä ja mainituista salapaikoista, sekä myöskin vielä konstaapelin Kordelin salaamastaan sokurilaatikosta syytettäväksi saatettava, minkä täten nöyrimmästi saan Tullikamarin toimenpiteeksi saattaa, mikäli se antaa aihetta syytöksiin.

 

Vartiohöyrypurrella 19 p:nä syyskuuta 1913.

S. E. Lind.

 

Asia tulee esille Rauman raastuvanoikeudessa t.k. 19 p:nä.

L-S. 25.8.1914.

 

Raumalaiset laivat Saksan satamissa.

Kuten ennen olemme maininneet, on suuri joukko Rauman laivoja nykyään Saksan satamissa. Ainakin seuraavat laivat ovat nyt seuraavissa satamissa:

 

AALLOTAR, kapt. J. G. Karlsson; LAINE, kapt. F. V. Ruosniemi; LOTUS, kapt. J. Grålund; sekä NORDEN, kapt. G. A. Wahlman, kaikki Kielissä. HELMI, kapt. F. M. Laaksonen; TOIVO, kapt. K. G. Forsenius; molemmat Eckerfördessä. RICHARD, kapt. F. F. Malen ja USKO , kapt. A. Näppi Apenradessa. EROS, kapt. P. A. Ikä Friedrichstadissa. EUNONIA, kapt. K. E. Sjöblom Flensburgissa. FRAMNÄS, kapt. F. A. Snäll ja FRIDA, kapt. A. Mickelsson Stadessa. HEBE, kapt. F. F. Ramstedt Burgstagenissa. KANTON, kapt. F. Fagerström Travemyndessä. LAINETAR, kapt. E. G. Urnberg Rensburgissa sekä OLGA, kapt. I. G. Silvan Lyypekissä.

 

Näistä laivoista sekä niiden miehistön kohtalosta on täkäläinen Espanjan varakonsuli kauppaneuvos W. Sofronoff tiedustellut Pietarissa olevan Espanjan pääkonsulin välityksellä ja on toiveita, että yhteys pian saadaan toimeen mainittujen alusten kapteenien kanssa.

Laivoissa on keskimäärin n. 10 miestä miehistöä. Muutamilla kapteeneilla on perhe mukana.


L-S. 27.8.1914.

 

Suomalaisia laivoja Saksassa.

Purjelaiva AALLOTTAREN kapteeni I. G. Karlsson on pyytänyt Venäjän konsulin Adolf Lundbergin Oskarshamnista ilmoittamaan suomalaisten merimiesten omaisille että Kielissä ovat seuraavat purjelaivat. LUVIA, LOTUS, LAINE, FRAMNÅS, FRIDA, NORDEN ja AALLOTAR sekä Eckenfördenissä DORES ja HELMI. Ilmoituksen sai Raumalle laivanvarustaja Yrjänen.


L-S. 11.9.1915.

 

Suomalaiset laivat Saksassa.

Syynä suomalaisten merimiesten poispääsemiseen, josta viime kerralla kerroimme, oli nähtävästi se, ettei laivojen miehistöjä haluttu elättää Saksassa sen jälkeen kun ne laivat, joissa 15 poispäässeet olivat olleet, päätettiin myydä Saksan valtion laskuun. Menetetyt laivat olivat seuraavat: Uuskaupunkilaiset BRAWO ja TÄHTI, kustavilainen SUOMI, raumalaiset NORDEN, LAINETAR, DORES, LUVIA ja FRIDA sekä ahvenanmaalaiset FELIX ja VEDA. Uuskaupunkilaisen SENJAN, raumalaisen LOTUKSEN ja LAINEEN sekä ahvenanmaalaisen JONSTORPIN kohtalosta ei liene vielä ratkaistu.


L-S. 15.7.1915.

 

Suomalaiset laivat Saksassa.

Tiistaina (13.7) sai täkäläinen toiminimi John Nurminen vastaanottaa toiminimi Julius F. Schierbeck Efrd. Kööpenhaminasta sähkösanoman, missä ilmoitettiin, että seuraavat suomalaiset laivat huutokaupataan tk. 26 p:nä, nimitt. raumalaiset LAINETAR, DORES, NORDEN, EROS, FRIDA, EUNONIA, FRAMNÄS, LUVIA ja TOIVO. Toiminimi S. on suomalaisten puolesta halukas huutamaan nämä laivat ja pyytää isännistöjä neuvottelemaan asiasta.


L-S. 12.8.1915.

 

Raumalaisia ja uuskaupunkilaisia laivoja myyty Saksassa.

Toiminimi Linden & Wallinille Uuteenkaupunkiin Tanskasta saapuneen tiedon mukaan on Kielissä ja Eckenfördessä olleet uuskaupunkilaiset ja raumalaiset purjelaivat, jotka sodan vuoksi ovat pidätetyt, myydyt seuraavista hinnoista:

DORES 6,300 Rmkn hinnasta, LAINETAR 5,150 Rmk. NORDEN 2,350 Rmk. LUVIA 3,500 Rmk. ja TOIVO 5,000 Rmk. Ostajina olivat saksalaiset. SUOMI ostettiin Tanskaan 14,000 R:nskan markasta.