Olga 1888

Rakennettu tasasaumaan hongasta ja kuusesta puupanttureilla, tasaperäinen, yksi kansi, kaksi mastoa.
Rakennusmestari Paul Sandström.
Kotipaikka: Luvia.
Omistaja: Holmberg Carl, pääisäntä.

Tyyppi Kuunari
Telakka Luvia (Laitakari)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 272,03
Nettovetoisuus212,94
Pituus 33,06
Leveys 8,99
Rekisterinumero 30
Rakennettu: 11.03.1891
Poistettu 06.10.1921

Lehtiartikkelit

L-S. 10.11.1908.

Laivankauppa. Tämän kuun alkupäivinä ovat kauppias K. Hattula ym. Raumalta ostaneet laivuri Fr. Hollmberg-Pullilta ja tämän kanssaosakkailta kuunari OLGAN Luvialta 18,600 markan hinnasta. Alus saapui eilen Raumalle.

L-S. 3.3.1910.

Laivanosan kauppa. Esem. merimiehen J. Nurmen kuolinpesän osakkaat möivät eilen tehdyllä kauppakirjalla 18/100 OLGA–nimisestä 212 rek.ton. vetoisesta kuunarista kaupp. Kustaa Hattulalle ym. 4,300 mk. hinnasta.

L-S. 6.2.1912.

Viime lauantaina 3.2. myytiin huutokaupalla 1/10 osa 222 rek.ton. vetoisesta kuunarista LUVIA, josta korkeimman tarjouksen 1,650 mk. teki laivuri J. Tork täältä. Tarjousta ei kuitenkaan hyväksytty, vaan myytiin laivanosa myöhemmin merimies Juho Sandelinille 1,790 mk. hinnasta.

Samoin myytiin 1/10 osa 212 rek.ton. vetoisesta kuunari OLGASTA, mistä korkeimman tarjouksen 2,000 mk perikunnan puolesta teki Amalia Laaksonen. Tarjousta ei hyväksytty, vaan samana päivänä tehdyllä kauppakirjalla osti sen perämies Wilhelm Enok Fagerström 2,500 markalla.

L-S. 6.12.1913.

Laivat merellä, pahoja aavistuksia.

Eilen  nähtiin sisäpuolella Valkeakarin eräs kaljaasi ankkurissa. Kun tuuli eilen kääntyi lännestä luoteeseen, oli kaljaasin asema luonnollisesti varsin vaikea.

Purjelaivoista OLGA ja KARL ollaan levottomia, niitä kun on odotettu Raumalle, OLGAA jo jonkun aikaa. Meille on kerrottu, että Mäntykarista ja Ilavaisista on löydetty laivan kappaleita, viimeksimainitusta viheriäitä, jotka sopivat OLGAN väriin. kun ei asiasta ole vielä mitään varmoja tietoja, ei tällaisten huhujen perusteella ole syytä pahempaa pelätä, joskin laivojen asema, missä ne lienevätkin, on epäilemättä ollut sangen vaarallinen.

-------

Kuunari OLGA turvassa.

Jo useita päiviä on Raumalla liikkunut levottomuutta herättäviä uutisia kuunari OLGASTA, kuten toisessa paikkaa lehteämmekin mainitaan.

Eilen illalla saimme kuitenkin kuulla, että höyrylaiva KIVIMAAN kapteeni on nähnyt OLGAN Palvan saaren luona Velkuan rannikolla ankkurissa. KIVIMAAN kapteeni oli arvellut, että laivan peräpuoli olisi matalikolla, mutta varmaan ei hän sitä tiennyt. Hätämerkkejä ei OLGALLA ollut. Tänään lähtee täältä hinaajalaiva RAUHA katsomaan, jos OLGA on avun tarpeessa.

L-S. 9.12.1913.

Kuunari OLGA saapunut Raumalle vahingoittumattomana. Kuten viime numerossa mainittiin, joutui raumalainen kuunari OLGA, kapteeni Rosvall, myrskyssä karille Velkuan luona. Purettuaan painolastin pääsi laiva omin avuin karilta. Hinaajalaiva RAUHA toi OLGAN viime sunnuntaina Raumalle vahingoittumattomana.

L-S. 11.8.1914.

Sota ja purjelaivamme.

F. Sjöfartstidningenille on laivanvarustajaliike Johan Nurminen Raumalta ilmoittanut, että seuraavien purjelaivojen kohtalosta ei ole tullut tarkempia tietoja ja että niiden pelätään joutuneen saksalaisten käsiin.

Kuunari EROS, kapt. P. A. Ikä, läksi heinäk. 7 p:nä Raumalta Friedrichstadiin.

Parkki EUNONIA, kapt. Sjöblom, läksi heinäk. 27 p:nä Flensburgista Raumalle.

Kuunari FRAMNÄS, kapt. Snäll, läksi heinäk. 2 p:nä Raahesta Stadeen.

Priki FRIDA, kapt. Mikkelsson, läksi heinäk. 18 p:nä Reposaaresta Stadeen.

Kuunari HEBE, kapt. Ramstedt, saapui heinäk. 30 p. Raumalta Burgstakeniin.

Kuunari LAINE, kapt. Ruosniemi, saapui heinäk. 17 p. Raahesta Kieliin.

Parkki LAINETAR, kapt. Urnberg, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Rendsburgiin.

Kuunari LOTUS, kapt. Grålund. lähti heinäk. 12 p. Ykspihlajasta Kieliin.

Kuunari RICHARD, kapt. Malen, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Apenradeen.

Parkki TOIVO, kapt. Farsenius, läksi heinäk. 16 p. Ykspihlajasta Eckensördeen.

Kuunari USKO, kapt. A. Näppi, läksi heinäk. 10 p. Raahesta Apenradeen.

Näiden 12 purjelaivan lisäksi ovat saatujen tietojen mukaan seuraavatkin purjealukset vihollisvesillä:

Raumalta kotoisin olevat: parkki AALLOTAR, parkki AALTO, priki ALEKSANDER, parkki HELMI, kuunari KANTON, ja kuunari OLGA. – Lisäksi mainitaan ahvenanmaalaiset, uuskaupunkilaiset ja luvialaiset laivat.

Mainittujen laivojen luku, joitten kohtalosta on syytä olla huolissaan, on siis lähes 40. Yksikään näistä laivoista ei ole 400 nettorek.tonnia suurempi, joten laivojen keskimääräinen arvo ei ole 15,000 – 20,000 markkaa suurempi. Mutta onhan sitä jo siinäkin. Lisäksi on vielä otettava huomioon laivojen lasti.

L-S. 25.8.1914.

Raumalaiset laivat Saksan satamissa.

Kuten ennen olemme maininneet, on suuri joukko Rauman laivoja nykyään Saksan satamissa. Ainakin seuraavat laivat ovat nyt seuraavissa satamissa:

AALLOTAR, kapt. J. G. Karlsson; LAINE, kapt. F. V. Ruosniemi; LOTUS, kapt. J. Grålund; sekä NORDEN, kapt. G. A. Wahlman, kaikki Kielissä. HELMI, kapt. F. M. Laaksonen; TOIVO, kapt. K. G. Forsenius; molemmat Eckerfördessä. RICHARD, kapt. F. F. Malen ja USKO , kapt. A. Näppi Apenradessa. EROS, kapt. P. A. Ikä Friedrichstadissa. EUNONIA, kapt. K. E. Sjöblom Flensburgissa. FRAMNÄS, kapt. F. A. Snäll ja FRIDA, kapt. A. Mickelsson Stadessa. HEBE, kapt. F. F. Ramstedt Burgstagenissa. KANTON, kapt. F. Fagerström Travemyndessä. LAINETAR, kapt. E. G. Urnberg Rensburgissa sekä OLGA, kapt. I. G. Silvan Lyypekissä.

Näistä laivoista sekä niiden miehistön kohtalosta on täkäläinen Espanjan varakonsuli kauppaneuvos W. Sofronoff tiedustellut Pietarissa olevan Espanjan pääkonsulin välityksellä ja on toiveita, että yhteys pian saadaan toimeen mainittujen alusten kapteenien kanssa.

Laivoissa on keskimäärin n. 10 miestä miehistöä. Muutamilla kapteeneilla on perhe mukana.

L-S. 25.8.1914.

Kauppalaivastomme ja sota.

-------

Mitä purjelaivoihin tulee, on ainoa purjelaiva, joka nykyään on Saksassa, ja josta on jotain tietoja saatu, kuunari OLGA, kapt. Silvan Raumalta. Kapt. Silvan on suljettu miehistöineen laivaan Lyypekissä. Ruokaa on heillä vielä vähäksi aikaa, mutta kun se loppuu, tulee heidän olonsa siellä vielä tukalammaksi, sillä siellä olevilta suomalaisilta puuttuu myöskin rahaa. Satamassa siellä on myös monta muuta suomalaista purjelaivaa. Kapt. Silvanilla on mukanaan laivalla lapsensa ja sisarensa.

L-S. 9.9.1914.

Kotiutuvaa meriväkeä.

Eilen palasi Raumalle kuunarilaiva KANTONIN päällikkö, kapteeni F. Fagerström ja miehistö, yhteensä 8 miestä. Kuunarilaiva KANTON oli lähtenyt Kuivalahdelta viime heinäk. 12 p:nä lastattuna parruilla ja lehtereillä, jotka omisti liikemies Hurunen Eurajoelta. Laiva saapui onnellisesti Travemyndeen heinäk. 30 p:nä – siis juuri ennen sodan julistamista. Lastia ryhdyttiin heti purkamaan toiminimi Calliesin laskuun. Elok. 3 p:nä ilmoitettiin laivan kapteenille, että miehistö ei saanut nousta maihin, muuten kuin kapteenin mukana, joka lupalippunsa nojalla sai vapaasti käydä kaupungilla.

Vaikka laiva näin tuli takavarikoiduksi, jatkettiin purkausta loppuun asti. 12 p. elok. siirrettiin laiva miehistöineen Lyypekkiin. Kohtelu oli täällä kapt. Fagerströmin kertomuksen muukaan hyvä. Kiellon miehistön maille nousemisesta uskoi kapt. Fagerström johtuvan siitä, että pelättiin miehistön kallistettuaan ehkä lasin liikaa helposti joutuvan ikäviin rettelöihin. Lyypekissä eli kapt. F:n mielenkiinto kohdistunut erikoisesti suuriin parakkeihin, joita käytettiin sotaväen asunnoiksi. 4 p. syyskuuta sai KANTONIN väestö luvan lähteä kotimaahan. Lyypekistä lähdettiin ruotsalaisella höyrylaivalla Kööpenhaminaan ja sieltä edelleen Malmön ja Tukholman kautta Suomeen.

Samana päivänä, kun KANTON saapui Travemyndeen, raumalainen kuunarilaiva OLGA, kapt. Silvan, saapui sinne. OLGA oli lähtenyt Viipurista heinäk. 12 p:nä lehteri- ja parrulastissa. OLGAN kohtalo oli aivan sama kuin KANTONINKIN, paitsi että se vietiin pari päivää ennen Lyypekkiin, ja pääsi sen miehistö lähtemään kotiin pari päivää ennemmin. OLGAN päällikkö ja miehistö palasivat Raumalle viime lauantaina (7.9.)