Osmo 1869

Rakennettu tasasaumaan hongasta puupanttureilla, pyöreäperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.

Tyyppi Parkki
Telakka Rauma
Vuosi /
Bruttovetoisuus 851,81
Nettovetoisuus751,25
Pituus 57,18
Leveys 10,67
Rekisterinumero 68
Rakennettu: 08.08.1891
Poistettu 21.09.1918

Lehtiartikkelit

RL. 5.10.1889.

Yhteentörmäys. Muuan englantilainen höyrylaiva laski raumalaiseen OSMO –nimiseen parkkilaivaan, joka oli ankkurissa Themsjoella lähellä Lontoota sillä seurauksella että OSMO laivasta, muita vammoja mainitsematta, särkyi 7 lankkua kyljestä. Vahinko on arvioitu 350 punnaksi.

RL. 6.10.1897.

Parkkilaiva OSMO, kapt. Panelius, saapui muutama aika sitten jälleen Rauman satamaan, mistä se on ollut yhtä mittaa poissa viisi vuotta. Heinäkuussa 1892 se lähti täältä vieden puutavaraa Carthagenaan, josta se meni painolastilla Pensacolaan, mistä se toi Amerikan honkapuita West Hartlepoliin. Sieltä purjehdittuaan Nowa Scotiaan otti se tästä paikasta lankkulastin Cardiffiin kaksi kertaa, sitten Pensacolasta puulastin New Castleen, josta se toi kivihiililastin Helsinkiin, vieden sieltä puutavaraa Barcelonaan. Sieltä se meni painolastilla Mobileen, josta se otti puutavaraa Manschesteriin ja sieltä Sapeloon ja puutavaralastissa New Castleen, josta tultiin painolastilla Turkuun, mistä vietiin puutavaralasti Motriliin. Tämän jälkeen kävi OSMO useampia kertoja Sapelossa, josta se toi puutavaraa ensin Barcelonaan ja Ostendeen ja Hawreen. Ostendesta tuli OSMO kotia Raumalle.

Matkan ovat näitten viiden vuoden aikana yleensä olleet onnelliset. Ankaria myrskyjä ja vaaranpaikkoja tietysti on ollut, vaan niistä on ilman mainittavia vaurioita selviksi päästy. Mutta kotimatkalla Ostendesta Raumalle oli OSMOLLA suuri vaara tarjolla, kun Itämerellä syyskuun 15 päivänä vallinneessa sakeassa sumussa vastaantuleva laiva oli vaarassa ihan tulla päälle. Suurin vaara saatiin viime hetkessä torjutuksi, mutta sivutörmäys silti tapahtui sillä seurauksella että OSMON isoriki vahingoittui, useita raakoja katkesi, purjeita repeytyi j.n.e. Pääsyynä törmäykseen oli, meriselityksen mukaan, vaillinainen ja liian heikko sumumerkin anto vastaantulevasta laivasta.

Täällä on vauriot korjattu ja lastaa OSMO parhaillaan puutavaraa kunnallisneuvos J. W. Söderlundilta Carthagenaan.

RL. 15.12.1903.

Kuolonsanomia mereltä. Raumalaisen laivan OSMON kapteeni J. D. Friberg kirjoittaa Tarragonasta  tänne yksityisessä kirjeessään: ”Lokak. 24 p:nä Dowerin salmella isoa märssypurjetta reivatessa tapahtui semmoinen onnettomuus, että puosu Frans Viktor Willman, Raumalta, putosi märssyraalta kansilastin päälle sillä seurauksella että hän seuraavana yönä kuoli.”

Sitä paitsi on laivalla tapahtunut tapaturma, josta jungmanni W. Y. Eskola on loukkaantunut. Tapauksesta kertoo laivan kapteeni mainitussa kirjeessään seuraavaa: ”Sitten taas marrask. 3 p:nä Beachby Head’in läheisyydessä putosi jungmanni Eskola isolta rammiraalta kansilastin päälle, josta oli seurauksena, että E:n päähän tuli useampia suuria kuhmuja, oikea kylki vyötäisten kohdalta jollakin tavalla pahoin venahti ja oikea käsi alapuolelta kyynärpään katkesi. Käsi ja pää jo kyllä ovat terveet, mutta kylki ei vaan ole ottanut parantuakseen. Tuskin hänestä enää tulee merellä purjehtijaa. Laivan väestö on siis vähentynyt kahdella miehellä.

L-S 13.2.1906.                     

Vaikea merimatka. Raumalainen parkkilaiva OSMO, kapteeni J. O. Friberg, saapui tammikuun 25 p:nä Piraeuksesta Sapeloon. Näinä päivinä on tänne saapunut kapteenilta yksityinen kirje, josta käy selville, että tämä matka on ollut hyvin vaikea. Se kesti ensiksikin lähes kolme kuukautta vastatuulessa ja ennen kuin edes Välimereltä päästiin Atlannille, oli jo toista kuukautta vastatuulessa kulunut. Sitten oli koko ajan taisteltava sairautta vastaan. Yksi toisensa perästä miehistöstä sairastui – kapteenin arvelun mukaan – ilmanalakuumeeseen ja kokonaan taudin uhriksi joutui merimies Nikolai Rintanen, jonka kuolemaan lähinnä oli syynä keuhkokuume. Tämä tapahtui Atlantilla, johon vainaja haudattiin. Amerikan rannikolle päästyä jouduttiin karanteeniin, jossa vielä kirjettä lähetettäessä oltiin.

L-S. 16.1.1909.

Laivan kauppa. Torstaina myytiin täällä erään yhtiön omistama satamassamme talvehtiva parkkilaiva OSMO, joka on rakennettu v. 1869, perinpohjin korjattu v. 1903 sekä kantaa 751 rek.tonnia. Korkeimman tarjouksen 15,000 markkaa teki maist. W. Panelius, joka tähänkin asti on ollut laivan osakkaana.

L-S. 22.7.1909.

Parkkilaiva OSMO on n. kuukauden verran ollut kaupp. John Nurmisen suolamakasiinina ollen ankkurissa reitillä.. Nyt on osa sen lastia lastattu erääseen kaljaasiin Uuteenkaupungiin vietäväksi. Loput lastataan rautatievaunuihin ja viedään sisämaahan. Tätä varten hinattiin laiva eilen laituriin. Suolan purki OSMOON v.k. 19 p:nä höyryl. HEKTOS.

L-S. 29.7.1909.

Merivahinko. Pienempi merivahinko sattui hl. VAASAN viime tiistaina tullessa satamaan. Parkkil. OSMO oli kiinnitettynä laituriin Laitsaaressa. VAASAN tullessa laituriin kävi niin, että kova länsituuli painoi VAASAN perän päin OSMOA niin, että OSMON peräpuolessa oleva touvien kiinnitystanko murskasi VAASAN kannen syrjässä olevaa kaidetta n. 4 m. pituudelta. OSMOSTA rikkoutui mainittu tanko.

L-S. 30.9.1909.

Parkkilaivan  kauppa. Eilen myytiin täällä julkisella huutokaupalla parkkilaiva OSMO, joka on 751 rek. tonnin vetoinen ja makaa nykyään Rauman satamassa, sekä rakennettu v. 1869 Raumalla ja v. 1903 saanut perinpohjaisen korjauksen. Korkeimman tarjouksen 7,501 markkaa teki kauppias J. W. Nurminen täältä, joka sai laivan heti haltuunsa.

L-S. 21.6.1910.

Karilleajo. Sunnuntaina (19.6.) on raumalainen parkkilaiva OSMO, jonka omistaa kauppias John Nurminen, ajanut karille Switresin luona Tanskan eteläsaaristossa, mutta saatu samana päivänä pois karilta ja jokseenkin vahingoittumattomana, koska se voi jatkaa matkaansa Kotkaan, heti kun pelastuspalkkio on suoritettu. Laivan päällikkönä on J. S. Stenroos.

L-S. 2.7.1910.

OSMON haaksirikko. Raumalainen parkkilaiva OSMO, KAPT. Stenroos, joka matkalla Kielistä Kotkaan joku aika sitten ajoi karille Tanskan saaristossa, ja irrotettiin karilta Sitzertin pelastusyhtiön toimesta, on 25 p:nä kesäk. hinattu Kööpenhaminaan. Laiva on saanut vahinkoja pohjaansa ja viedään se telakkaan korjattavaksi. Vasta sen jälkeen se voi jatkaa matkaansa.

L-S. 6.9.1910.

Parkkil. OSMO, kapt. Stenroos, saapui v.k. 27 p:nä Raumalta puutavaralastissa Aarhusiin. OSMO joutui karille, koska kulki liian syvässä. Laiva ei näin ollen voinut lastiaan purkaa varsinaisessa purkauspaikassa.

L-S. 26.8.1911.

Meriliike Rauman satamassa.

Tk. 23 p:nä saapui tänne kuunarilaiva WENI Saksasta. Sanotun laivan ostivat viime talvena Hattula ja Kumpp. täällä. Laiva on ensimmäistä kertaa Rauman satamassa. Se ottaa nyt omistajiltaan puutavaralastin ulkomaille.

Samana päivänä saapui myös parkkilaiva OSMO täydessä suolalastissa St Carlosta Espanjassa. Laiva on matkallaan viipynyt 100 vuorokautta, joka on melkein kolmen yhtä pitkän matkan aika.

L-S. 4.1.1912.

Rauman satama ja saaristo ovat edelleen jäistä vapaat. Parkkil. OSMO, kapt. J. E. Stenroos, joka on Englannista kotiin tulossa ja jota jo näinä päivinä on tänne odotettu, on ilmasuhteiden takia viipynyt Kööpenhaminassa, josta lie jatkanut matkaansa tänne eilen.

L-S. 2.1.1912.

Purjehduskausi Raumalla voidaan nyt pitää loppuneena. Kaupp. John Nurmisen omistama parkkilaiva OSMO, kapt. J. E. Stenroos, joka on ollut matkalla Englannista tänne kotikaupunkiinsa, jonne sitä vielä tämän purjehduskauden aikana odotettiin tulevaksi, onkin Itä- ja Pohjanmerellä vallinneiden epäsuotuisten säiden takia asetettu talvehtimaan Kööpenhaminaan, josta laivan miehistö jo on saapunut kotiaan.

L-S. 11.6.1912.

Laivan päälliköt. OSMON päälliköksi otettiin viime lauantaina merikapt. Fredrik Lindemannin sijaan, joka sinä päivänä satamassa äkkiä halvautui, merikapt. Fredrik Nyroos. Laiva lähti tk. 9 p:nä Kieliin.

L-S. 3.12.1912.

Hukkunut. Raumalaisen parkkilaiva OSMON päälliköltä eilen Helsingöristä saapuneen sähkösanoman mukaan on mainitun laivan konstaapeli Fredrik Wiik hukkunut Itämerellä laivan ollessa matkalla Raumalta Sevillaan, jonne se oli lähtenyt vk. 20 p:nä. Laivaa kohdanneessa myrskyssä oli hyökylaine vienyt Wiikin mennessään. Näin surullisella tavalla tuonen uhriksi joutunut oli 50 v. ikäinen ja jäi häneltä puoliso ja tytär.

L-S. 21.10.1913.

Hukkunut. Tänne saapuneen tiedon mukaan on parkkilaiva OSMON laivapoika Kalervo Hynninen pudonnut Englannin Kanaalissa mereen ja hukkunut. Vainaja oli 17 vuotias ja Savonrannan kirkkoherran E. W. Hynnisen poika.

L-S. 16.12.1913.

Laivan kauppa. Toiminimi John Nurminen on myynyt omistamansa parkkilaiva OSMON eräälle luvialaiselle yhtiölle 25,000 markan hinnasta. – OSMO on rakennettu Raumalla v. 1869 ja on sen kantavuus 721 rek.tonnia.

L-S. 26.2.1914.

Laivaliike Raumalla ensi purjehduskaudella.

Rauman satamassa näkee jo varustauduttavan ensi purjehduskautta varten. Niinpä on jo kuunari LOTUKSEN ruumalasti täysin parruilla ja lehtereillä lastattuna. Kuunari LUVIAA ja parkkilaiva HELMEÄ lastataan parhaillaan. Samaten on parkkilaiva OSMOA alettu lastata. Kaikki mainitut laivat lastataan puutavaroilla, kolme ensinmainittua Saksaan ja OSMO Englantiin. Muuten näyttää ensi kesäinen purjehduskausi jotenkin synkältä. Puutavaraa ei ole satamassa tuskin puoltakaan tavallisesta määrästä. joku on jo tavallisuuden mukaan aikaisemmin myynyt lasteja, jotka vielä ovat metsässä. Ellei lunta pian tule, näyttää ensi kesäinen puutavara- ja meriliike synkältä. – Toivottavasti ”viel uusi päivä kaikki muuttaa voi”.

L-S. 15.1.1918.

Laivaosuuksien kauppoja. Merikapteeni J. Suominen Luvialta on myynyt omistamansa 1/20 osaa parkkilaivasta OSMO merikapteeni Karl Grönroosille Raumalta 6,600 Smk:n kauppahinnasta.

Laiva on koko sota-ajan ollut lastattuna Raahessa. Rahti ennen sotaa oli päätetty 36 sh stand:lta, kun sitä vastoin nykyään tarjotaan lähes 300 sch. Mainittu rahti koskee matkaa Suomesta Englantiin. Edellämainittu alus, joka kantavuudeltaan n. 760 rek.tonnia, myytiin huutokaupalla Raumalla n. 10 v. sitten 7,500 markan kauppahinnasta.

Samaten on merikapt. J. Suominen myynyt omistamastaan rautaparkki PLEIJONISTA 1/20 osan merikapt. K. Grönroosille 7,500 mk:n hinnasta. Laiva on kantavuudeltaan alun toistatuhatta rek.tonnia.

Maanvilj. Konrad Pohjala Luvialta on niinikään myynyt omistamansa 1/20 osan samoista laivoista merikapt. Grönroosille ja samaten yhtä suuret osuutensa näihin laivoihin merikapteeni A. Westberg maanvilj. Niilo Marttilalle Luvialta.