Progress 1875

Rakennettu tasasaumaan hongasta ja tammesta, puolipyöreäperäinen, yksi kansi ja kolme mastoa.
Omistaja: Grundström Fredrik, Nurminen Johan, Renfors Anton, Viglund Evert, Sigg Karl.
Rekisteröity ennen Viipurissa numerolla 1167.
Tehnyt haaksirikon v. 1909.

Tyyppi Parkki
Telakka Norja (Sondeled)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 426,28
Nettovetoisuus406,82
Pituus 39,3
Leveys 9,2
Rekisterinumero 178
Rakennettu: 05.04.1909
Poistettu 12.05.1910

Lehtiartikkelit

L-S. 14.1.1909.

Laivan kauppa. Tk. 13 p:nä ovat kauppias A. B. Renfors, kapteeni E. K. Wiglund y.m. Raumalta yhteisesti ostaneet 2/3 osaa 406 rek.tonnin kantoisesta parkkilaivasta PROGRESS herrat A. Mäkelä ja kumpp:lta Viipurista 4.000 markan hinnasta. Laiva tulee siirrettäväksi laivarekisteriin Raumalle.

L-S. 3.8.1909.

Kelvottomia merimiehiä.

Viime perjantainen ”Karjala”-lehti kirjoittaa seuraavaa.

Paljon ei meillä viipurilaisilla ole laivoja; mutta sitä vähemmän meillä kuuluu olevan  merimiehiä, niin ainakin tuumii parkkilaiva PROGRESSIN nykyinen päällikkö, kapteeni E. K. Wiglund. Hän ynnä eräät muut raumalaiset ostivat näet viime talvena 2/3 osaa mainitusta laivasta ja rekisteröitiin se Raumalla. laiva talvehti kuitenkin täällä Viipurissa ja lastasi keväällä parruja Lyypekkiin vietäväksi. Kapteeni Wiglundilla oli aikomus tuoda miehistö muuassaan Raumalta, mutta kun hänelle talven kuluessa oli tehty useita tarjouksia täältä, päättikin hän ottaa miehistön Wiipurista, varsinkin kun matkakustannukset Raumalta tänne  olisivat nousseet koko suuriksi. Kuitenkin ehti hän jo palkata konstaapelin ja puosun Raumalta ja nämä toi hän mukanaan Raumalta tänne. Muut miehet otti hän täältä Wiipurista asiamiehen kautta, joka selitti miesten olevan mitä parhaimpia merimiehiä.

Pestatuksi tulivat: timperi Anton Ratio, matruusi H. J. Halme, puolimatruusi A. Ahonen, pojat Armas Kekkonen ja J. Kymäläinen, sekä kokki Hj. Wihko, kaikki Wiipurista tai Wiipurin läänistä.

PROGRES lähti täältä 26 p:nä toukok. ja kapt. Wiglund oli siinä varmassa uskossa, että oli saanut kunnon merimiehiä laivaan. Pian hän kuitenkin huomasi luulossaan erehtyneeksi. Sallimuksen oikusta tuli kaksi miestä heti sairaaksi, toista vaivasi reumatismi ja toisella oli sormi kipeä. Nämä sairasti aina Lyypekkiin asti ja niiden lisäksi oli tavallisesti joku muukin sairas, niin että aina oli kolme miehistä työhön kykenemättömänä. Matka olisi kuitenkin näilläkin voimin jotakuinkin sujunut, jos toiset miehistä olisi ollut edes  akkojen veroisia, mutta sitä he olivat vaan suun soittamisessa. Ja siinä he vetivät vertoja pahimmillekin huligaaneille.

Ankaran vastatuulen takia saavuttiin Lyypekkiin vasta kesäk. 12 p:nä. Seuraavana päivänä oli miesten määrä pumputa vesi pois laivasta, mutta silloin osa väestöstä lähti vasten kieltoa maihin ja ne jotka jäivät laivaan, katsoivat sellaisen työn armolleen sopimattomaksi ja niin siis jäi laiva pumppuamatta. Seuraavana päivänä oli aikomus alkaa purkamaan lastia, mutta tämänkin työn he kai katsoivat arvolleen sopimattomaksi, koska kieltäytyivät siitäkin, vieläpä toinen niistäkin, jotka koko matkan makasivat sairaina, nim. A. Kekkonen, ilmoitti, ettei hän enää viitsi maatakaan, vaan että hän myös tekee lakon, kuten toisetkin. Ikävää vaan, ettei hän tehnyt lakkoa ennen. Purkaukseen otettiin apuväkeä satamasta ja kehoitti päällikkö useita kertoja laivan omia miehiä rupeemaan työhön, mutta turhaan. Koska he eivät vielä seuraavanakaan päivänä ruvenneet työhön, ilmoitti päällikkö asiasta Venäjän konsulille, joka määräsi miehet pantavaksi arestiin, mikä myös samalla pantiin täytäntöön. Siellä he saivat olla, mikä lyhyemmän mikä pitemmän ajan ja sieltä päästyään jotkut heistä karkasivat, mutta osa jäi laivaan ja teki halulla työtä.

Kun laiva v.k. 14 p:nä pääsi Uuraaseen, oli sillä miehistönä ilman päällikköä ja konstaapelia, pojat Kekkonen ja Kymäläinen ja eräs Hermansson niminen tanskalainen poika sekä kokki Wihko, ja jos vielä ottaa huomioon, että tanskalainen ei koskaan aikaisemmin ole ollut merellä, ja että kokki Wihko on aivan kuuro, voi arvata, ettei matka ole ollut kaikkein hauskimpia. Mutta kuitenkin päättyi se kaikin puolin onnellisesti.

L-S. 26.10.1909.

PROGRES tehnyt haaksirikon. Tukholmasta sähkötettiin eilen: Suomalainen parkkilaiva PROGRES propsilastissa matkalla Riiasta Flensburgiin on saanut vuodon, jonka vuoksi laiva oli pakotettu asettumaan karille Gotska Sandön luona. Pelastuslaiva HELIOS on ottanut laivan irti karilta ja hinannut sen Tukholmaan.

PROGRES on raumalainen laiva, ostettu tänne viime talvena Wiipurista. Sen kuljettajana on kapteeni E. K.  Wiglund. Laiva lähti tk. 16 p:nä Riiasta ja on nähtävästi joutunut viime päivinä myrskyn käsiin.

L-S. 4.11.1909.

Parkkilaiva PROGRES, kapt. Wiglund, joka äskettäin hinattiin Tukholmaan oltuaan karilla Gotska Sandön luona, purkaa parhaillaan lastiaan Wärtanin luona. Sen tapahduttua menee laiva telakkaan tarkastusta ja korjausta varten.

L-S. 20.11.1909.

Parkkilaiva PROGRESSIN kapteeni ja miehistö saapui eilen Raumalle. Sanottu alus teki joku aika sitten haaksirikon Gotska Sandön luona, mistä se hinattiin Tukholmaan, minne se nyt jäi.

L-S. 7.12.1909.

Myyty raumalainen parkkilaiva. Parkkilaiva PROGRES on myyty huutokaupalla Tukholman pörssissä. Laivan ostivat kapteeni C. F. Carlsson, laivanrakentaja K. Johansson ja rak.mestari C. E. Andersson Norrtäljestä. Kuten muistetaan, hinattiin PROGRES joku aika sitten Tukholmaan tehtyään haaksirikon Itämerellä.