Pyhämaatar 1891

Rauman alusrekisteri:

Rakennettu tasasaumaan hongasta puupanttureille, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Rakennusmestari J. F. Urnberg.
Omistaja: Nurminen John, pääisäntä.
Laiva myyty Hankoon.

Niilo Nieminen:

Kuunarilaiva PYHÄMAATAR

Vuoden 1900 syyskuussa liitettiin Rauman laivarekisteriin jälleen uusi alus. Eräät raumalaiset kauppiaat ja laivanvarustajat olivat lyöttäytyneet liikekumppaneiksi ja ostivat Uudestakaupungista 315 rekisteritonnin vetoisen kuunarilaiva PYHÄMAATTAREN. Aluksen päälliköksi tuli raumalainen merikapteeni Joel Emil Engblom, josta sittemmin tuli diplomimerikapteeni.

Kuunarilaiva PYHÄMAATAR oli erittäin hyvä purjehtija. Eräällä matkallaan v. 1901 se purjehti Chathamista Midlesbroughiin neljässä vuorokaudessa. Viimeksimainitusta satamasta alus otti lastikseen 500 000 kiloa apulantaa ja pystyi tuomaan sen Raumalle kymmenessä päivässä. Lastin oli rahdannut kauppias John Nurminen.

Viitisen vuotta kuunarilaiva PYHÄMAATTAREN purjehdukset onnistuivat hankaluuksitta, mutta v. 1906 joulukuun 1 päivänä alus kärsi lievän haaksirikon Suomenlahdella Suursaaren luona ollessaan matkalla Kalmarista Viipuriin. Laiva tarttui matalikolle, mistä pelastuslaiva ASSISTANS tarvittiin sitä irrottamaan. Vauriot korjattiin alustavasti Kotkassa. Aluksen päällikkönä tällöin oli merikapteeni K. R. Palander ja laivayhtiön pääosakkaana kauppias John Nurminen.

Kuunarilaiva PYHÄMAATTAREN päällikkö, merikapteeni K. N. Palander oli sikäli kiinnostunut laivaansa, että ryhtyi hankkimaan sen osakkeita. Hän osti siitä kolmanneksen turkulaiselta merikapteeni David Pihlmanilta 19 000 markan hinnasta sekä talollinen Juho Kaerilalta Pyhärannasta tämän omistaman 1/15 kauppahinnan ollessa 1 325 markkaa. Pääosakkaana laivayhtiössä oli edelleen kauppias John Nurminen.

Kuunarilaiva PYHÄMAATAR koki vastoinkäymisen vuoden 1909 syksyllä ollessaan matkalla puutavaralastissa Vaasasta Paimpolin satamaan Ranskassa. Sataman edustalla laiva tarttui matalikolle, vaikka sitä ohjasi paikallinen luotsi. Aluksen köli vahingoittui ja muutamia pohjalankkuja katkesi. Lasti saatiin purettua vahingoittumattomana ja alus korjattiin Paimpolissa. Korjaus oli kuitenkin väliaikainen ja lopullisesti laiva saatettiin kuntoon Raumalla. Tällöin oli jo syksy ja kuunari PYHÄMAATAR jäi kotisatamaansa talvehtimaan.

Seuraavana keväänä merikapteeni K. N. Palander luopui kuunarilaiva PYHÄMAATTAREN päällikön toimesta siirtyen porilaisen höyrylaiva NORRMARKIN päälliköksi ja hänen tilalleen tuli merikapteeni Juho A. Hellström Raumalta.

Tyyppi Kuunarilaiva
Telakka Pyhämaa (Hirslahti)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 331.07
Nettovetoisuus315.6
Pituus 38.12
Leveys 9.14
Rekisterinumero
Rakennettu: 27.05.2021
Poistettu 27.05.2021

Lehtiartikkelit

RL. 27.9.1900.

Lisäys Rauman laivastoon. Näinä päivinä tulee kolmimastoinen kuunarilaiva PYHÄMAATAR siirrettäväksi Uudenkaupungin laivojen joukosta Rauman laivoihin. PYHÄMAATAR on 315,6 tonnin laiva, sen omistaa osakeyhtiö ja kuljettaa laivaa nykyisin kapteeni Joel E. Engblom.

RL. 10.8.1901.

Rauman laivat. Nopeita matkoja on raumalainen kuunarilaiva PYHÄMAATAR, kapt. J. E. Engblom, viime viikkoina tehnyt. Viime heinäkuun 18 päivänä se läksi Chathamista painolastilla Midlesbrouhun purjehtien tämän matkan vienojen eri suunnilta puhaltaneiden tuulien vallitessa neljässä vuorokaudessa. Viimeksimainitussa kaupungissa purki laiva painolastinsa sekä otti lastina 500,000 kiloa tuomaskuonaa neljän päivän sisällä lähtien sitten Raumalle v.k. 26 p:nä. Kolmisen vuorokautta viivyttyäänEnglannin rannikolla vienojen  vastatuulien vuoksi sai alus jotensakin kestävätä ja hyvää tuulta sekä purjehti viikon sisällä suurimman osan Pohjanmerestä ynnä muun matkan Raumalle saakka, jonne alus saapui, kuten aikanaan mainitsimme, t.k. 6 p:nä PYHÄMAATAR purkaa nyt lastiaan Rauman satamassa. Lasti kuuluu kauppias Nurmiselle. Suurin osa siitä on eri maalaisseurojen tilaamata pitkin Rauman ja Porin – Tampereen ratojen varsia.

RL. 4.12.1906.

Haaksirikko. Viime lauantaina (1.12) joutui raumalainen kuunarilaiva PYHÄMAATAR, kapt. K. R. Palander, matalalle Suursaaren luona Suomenlahdella sakeassa lumisateessa ja meren kovasti aaltoillessa pyytäessään luotsia.

Laiva pääsi kuitenkin irti pelastuslaiva ASSISTANSIN avulla ja hinattiin Kotkaan, missä sen pohja tarkastetaan, koska siinä kuuluu olevan pieni vuoto. Laiva oli sementtilastissa matkalla Kalmarista Viipuriin. Laivan omistaa yhtiö, jossa kaupp. John Nurminen on suurimpana osakkaana.

L-S. 4.12.1906.                    

Ajoi matalikolle. Tänne saapuneen sähkösanoman mukaan, joka tuli isännistölle viime sunnuntaina (2.12) oli raumalainen  alus PYHÄMAATAR, kapteeni K. R. Palander, marraskuun 28 p:nä lähtenyt sementtilastissa Kalmarista Viipuriin. Lauantaina sakean lumituiskun ja korkean merenkäynnin vallitessa se oli luotsia pyytäessään ajautunut matalikolle Suursaaren luona. Laivan irrotti matalikolta Suomen pelastusyhtiö Neptunin pelastuslaiva ASSISTANS ja hinasi Kotkaan. Tarkastuksessa huomattiin laivan saama vuoto vähäiseksi.

RL. 6.12.1906.

PYHÄMAATTAREN haaksirikko. Toissapäivänä tänne isännistölle saapuneen sähkösanoman mukaan laiva on Kotkassa tarkastettu ja hyväksytty jatkamaan matkaansa Viipuriin. Laivasta on vain neljäsosa vakuutettu. Matalikolle tuottaman vahingon arvioidaan olevan 10,000 mk. josta n. 3,000 mk. tulee laivan osalle.

RL. 20.12.1906.

Meriselitys. PYHÄMAATAR.

Otin osan sementtilastista Dagerhaminan satamassa ja lopun Kalmarin reitillä Ruotsissa. Laiva saatiin lastiin 26 p. marraskuuta ja  seuraavan päivän aamulla lähdettiin ulos. Lasti oli vietävä Viipuriin ja laiva oli kaikin puolin hyvin varustettu matkaa varten.

ilman mitään erityisen suuria vaikeuksia saavuin Helsingin edustalle 1 p. joulukuuta. Kello 8 a.p. suunnittiin. Äransgrundin loistolaiva P. ½ L. matka 2’5. Siitä asetettiin suunta Kalbådingrundin loistolaivaa kohden. Päästyäni loistolaivan paikalle, havaitsin, että se oli jo korjattu talvisatamaan, joten suunnittiin edellä mainitun matalan  etelä reimarit kello 10,45 I. p. P. matka noin 1’5. Navakan Pohja P. L. P. tuulen puhaltaessa  purjehdittiin täysissä purjeissa 8 solmun vauhtia Suursaaren pohjoista päätä kohden. Ilma oli puoli pilvinen, mutta kaunis ja sen tähden päätin purjehtia Vidskärin luotsipaikalle ennenkuin otan luotsin laivaan. Kello 2 i.p. ilma muuttui pilviseksi ja taivaan ranta synkän ja uhkaavan näköiseksi I. P. kulmalla, josta pitkä matala aallokko kävi koko päivän. Kello 2,30 i.p. alkoi hieno lumisade, joka vähitellen muuttui tuiskuksi.

Nyt muutin mielipiteeni ja päätin purjehtia Suursaaren luotsiaseman  kohdalle, koettaakseni sieltä luotsia laivaan. Sen takia käskettiin koko väestö kannelle kello 4 i.p. Otettiin alas kaikki pienemmät purjeet ja tehtiin kiinni. Nostettiin myös vokka ylös ja asetettiin kaikki kuntoon luotsin laivaan ottamista varten. Kello 4,30 i.p. näytettiin ensimmäinen kerta leimutulta, jota jatkettiin säännöllisillä väliajoilla kello 6 asti, jolloin onnettomuus tapahtui. Suursaaren molemmat pohjoiset loistot näkyivät hyvin epäselvästi lumituiskun takia. Kello 5 i.p. suunnittiin Suursaaren pohjoinen loisto I. I. E. matka 2’0. ilma oli jo hiukan selvempi, joten alkoivat Suursaaren korkeat kalliotkin siintää. Leimutulta näytettiin ja väestö tähysti tarkasti sitä, että jos luotsit vastaavat meidän merkin antoomme mutta ei mitään havaittu. Suursaaren pohjoinen loisto siinnittiin etelässä, matka 1’0 ja silloin muutin suunnan I. E. L. Viime mainittua suuntaa pitäen purjehdittiin pitkin rannikkoa merkkitulta näyttäin ja tarkasti tähystäin. Koska olin jo purjehtinut sen paikan ohitse, josta piti luotsin saada niin käänsin ympäri S. t. b. halsille rannikkoa kohden.

Lumituisku oli lähes tykkänään tauonnut, maa näkyi paremmin ja sen vuoksi päätin ottaa lähemmäksi rannikkoa, jotta luotsit paremmin havaitsisivat merkin antomme. Tuuli kävi sitä hienommaksi, mitä lähemmäksi rannikkoa tulimme. Pohjoinen loisto alkoi lähestyä, eikä mitään merkkiä vielä luotsilta havaittu. Lähelle rantaa päästyäni suunnittiin pohjoisen loiston L. P. L. ¾ matka arvaamalla 1’0 ja samalla hetkellä käänsin bb. halsille ulospäin rannasta. Nyt tuntui siltä, että korkeat kallion rinteet varjosivat tuulen lähes tykkänään ja korkea aallokko I. P. alkoi ajaa laivaa rannikkoa kohden. Määräsin heittämään irti kaikki vokkaan kuuluvat nuorat ja oikomaan sen tykö. Tuuli olikin maan rannalla siksi heikko, ettei laiva voinut kulkea eteenpäin tykönä olevilla purjeilla korkeata merenkäyntiä vastaan. Katsoin parhaaksi turvautua ankkureihin, mutta ne eivät olleet siinä kunnossa, että olisi heti voinut pudottaa. Kaikki paikat olivat liukkaat ja koko keulapää hyvin jäinen ja niinmuodoin niitä oli mahdoton saada siinä tuokiossa ulos. Aallokko ajoi laivaa rannikkoa kohden, kunnes se vihdoin tarttui kiinni. Korkeat aallot heittivät nyt laivaa hyvin julmasti tuon tuostakin pohjaa kosketellen. Ankkuri myös pudotettiin, mutta se oli jo myöhäistä.

Annettiin heti hätämerkkejä ja hetken kuluttua saapui maalta apua. Paikalle saapuivat myöskin sittemmin luotsit, sekä suomalaisen pelastusyhtiö Neptunin asiamies. Kalamiesten veneillä vietiin värppiankkuri ulos ja koetettiin hiivata laivaa irti rannikolta, mutta se ie paikalta liikahtanut. Hiivatessa katkesi kaksi laivaan kuuluvaa 210 metrin pituista manillavärppiä, jotka olivat 14 cm. vahvuiset. Värppiankkuri myös jäi mereen, jota ei silloin ehditty ottaa ylös, mutta siihen jäi poiju päälle. Seuraavana päivänä sain kuitenkin tiedon, että poiju oli tuntemattomalla tavalla kadonnut, joten ankkuri jäi tykkänään sinne. Korkean merenkäynnin takia oli ihan mahdoton saada suuria ankkureita veneillä ulos ja niinmuodoin ei ollut muuta keinoa, kuin odottaa pelastushöyrylaivan saapumista, jolle annettiin heti tieto Kotkaan.

Tein sopimuksen laivan pelastamisesta ja irrottamisesta yllämainitun asiamiehen kanssa. Pelastuspalkkion määrää Suomen merilaki. Kello 1,30 oli vesi noussut ruumassa 30 cm. ja silloin pantiin pumppu käymään. Kello 9,40 saapui paikalle rääveltläisen pelastusyhtiön höyrylaiva KARIN ja heti sen jälkeen ASSISTANS. Ne suostuivat keskenään ja  molemmat ryhtyivät pelastamisen toimeen. Kello 10,45 oli kummankin kaapeli laivaan kiinnitetty ja heti sen jälkeen laiva oli irti matalalta. Samalla hetkellä, kun laiva irtaantui katkesi ASSISTANSIN kaapelin päässä oleva 40 cm. vahvuinen etuköysi. KARIN hinasi laivan Kotkaan, jonne saavuimme 2 p. joulukuuta kello 6 a.p. Samana päivänä kävivät kummankin pelastuslaivan sukeltajat pohjan alla tarkastamassa. Lähdin maalle ilmoittamaan isännistölle tapahtumasta.

Maanantaina 3 p. jätin kirjallisen protestin kaupungin julkiselle notaariolle ja pyysin maistraatilta tarkastuslautakunnan tutkimaan, onko laiva kelvollinen jatkamaan matkaa. Tiistaina 4 p. kello 11 a.p. saapui tarkastuslautakunta laivaan. Pitivät tarkastuksen ja sukeltajien lausunnon jälkeen hyväksyivät laivan jatkamaan matkaa.

Perjantaina 7 p. kello 9,30 a.p. saapui hinaaja Viipurista, jonka avulla lähdettiin matkalle. Kello 8 i.p. ankkuroitiin n.s. Teikarin selälle bb. ankkurilla ja pistettiin 20 slt. kettingiä. Veden syvyys 14 metriä. Noin tunti sen jälkeen, kun hinaaja jätti meidät alkoi hirveän kova lumimyrsky L. E., joka repeli kaikki jäät liikkeelle Teikarin selällä. Myrskyn alkaessa pistimme heti S. t. b. ankkurin mereen ja 20 syltää kettingiä ja sitä paitsi pistettiin vielä bb. ankkuriin lisää 15 syltää, joten oli kaikkiaan ulkona 35 syltää. Laiva pysyi nyt paikallaan, mutta tuntui siltä, että ajojäät runtelivat laivaa hyvin lujasti.

Lauantaina 8 p. aamulla päivän koittaessa kävin ympäri laivan tarkastamassa ja havaitsin, että ajojäät viime yönä olivat ruhjoneet muutamat kylkilankuista hyvin pahasti. Etenkin keulapää oli hyvin ruhjoutunut.

Sunnuntaina 9 p. myrsky yhä raivosi, joten hinaajan oli mahdoton hinata laivaa satamaan.

Maanantaina 10 p. kello 9 a.p. tuli hinaaja tuoden mukanaan muutamia lankkuja, joista tehtiin aura laivan keulan eteen estääkseen jäiden vahingoittamasta laivaa. Hiivattiin ylös S. t. b. ankkuri ja havaittiin, että viimeisen lumimyrskyn aikana oli katkennut toinen kaura ankkurista. Hinaajan avulla tultiin Auraan salmeen, johon laiva kiinnitettiin keulasta ja perästä.

Tiistaina 11 p. tuotiin maalta lautoja sekä nauloja ja alettiin 6 maamiehen avustamana vuorata laivaa ulkopuolelta. Laiva laudoitettiin keulasta aina krysrästeille asti, noin 1,5 jalkaa veden alta ja 1 jalka veden päältä. kello 11 a.p. irrotettiin töiningit ja lähdettiin hinaajan avulla Viipuria kohden. Jääesteiden vuoksi hinaaja oli pakotettu jättämään laivan kello 5 j.p. Auraan ja Viipurin välillä.

Keskiviikkona 12 p. aamulla kello 7,30 saapui kaksi hinaajaa, joiden avulla päästiin Viipuriin kello 11,30 a.p. Lähdin maalle ilmoittamaan protestin Teikarin selällä tapahtuneen vahingon johdosta.

Otin kaksi asianymmärtävää henkilöä tarkastamaan lastin luukkujen alta ja havaittiin, että lasti oli pilaantumattomassa kunnossa luukkujen alla, niin pitkälle kuin voi nähdä.

Tämän meriselityksen olen minä, sekä väestö valmiit valallamme vahvistamaan.

Viipurissa, 13 p. jouluk. 1906.

K. N. Palander.

Magnus Ojala.

(konstaapeli)

O. E. Lehtonen,                      N. Blomberg

(puumies)                                            (matruusi).

L-S. 7.12.1907.

Laivaosuuden kauppa. Talonomistaja D. Laaksonen on myynyt omistamansa 1/15 kuunarilaiva PYHÄMAATTARESTA sanotun laivan kapteenille K. N. Palanderille. Kauppahinta on tuntematon.

L-S. 28.1.1908.

Laivanosan kauppa. Merikapteeni K. N. Palander Raumalta on ostanut tk. 25 p:nä tehdyllä kauppakirjalla 1/3 kuunarilaivasta PYHÄMAATAR kapteeni David Pihlmanilta Turusta. Kauppahinta oli 19,000 markkaa.

L-S. 5.3.1908.

Laivanosan kauppa. Eilen tehdyllä kauppakirjalla on merikapteeni K. N. Palander on ostanut taloll. Juho Kaerilta Pyhämaasta 1/15 kuunarilaivasta PYHÄMAATAR. Kauppahinta on 1,325 mk.

L-S. 10.8.1909.

Raumalainen laiva ajanut matalikolle. Laivan isännistölle tänne saapunut sähkösanoma kertoo, että kuunarilaiva PYHÄMAATAR kapteeni K. N. Palander, on lauantaina (7.8.) ajanut matalalle Paimpolin sataman edustalla Ranskassa. Matalalle ajon tapahtuessa ohjasi laivaa luotsi. Laiva sai pahan vuodon. Se oli matkalla sanottuun satamaan Vaasasta puutavaralastissa.

L-S. 14.8.1909.

Kuunarilaiva PYHÄMAATAR, jonka karille ajamisesta Paimpolin satamassa kerroimme, on laivan omistajalle kauppias John Nurmiselle saapuneen kirjeen mukaan kärsinyt isot vahingot. Laivan köli sekä useita pohjalankkuja on mennyt poikki. Lasti on purettu ja vahingot korjattaneen sanotussa satamassa.

L-S. 9.10.1909.

Kuunarilaiva PYHÄMAATAR, kapt. Palander, joka ajoi matalalle Paimpolin luona Ranskassa ja vahingoittui, saapui eilen kotisatamaan korjattavaksi. Korjaustyöt alettaneen heti.

L-S. 7.4.1910.

Rauman laivat. Kuunarilaiva PYHÄMAATTAREN päälliköksi merikapt. R. N. Palanderin jälkeen, joka on siirtynyt porilaisen hl. NORRMARKIN päälliköksi, tulee merikapt. Juho A. Hellström täältä.

Rouva Hanna Ekrothin omistaman parkkilaiva HILDURIN päälliköksi tulee merikapt. K. F. Lindeman, joka tiistaina miehistöineen lähti täältä Ruotsiin Helsingborgin lähellä olevaan Raan satamaan, jossa alus nyt on, ottaakseen aluksen johdon käsiinsä.

L-S. 21.9.1912.

Tk. 20 p:nä lähti täältä täydessä parru- ja lehterilastissa kuunarilaiva PYHÄMAATAR neljännelle Saksan matkalleen tänä vuonna. Matkan määräpaikka on Kielin kaupunki.

L-S. 3.3.1917.

Laivankauppa. Kapteeni E. Högström on eilen ostanut kapteeni J. Sundqvistilta kuunarilaiva PYHÄMAATTAREN 70,000 mk:n kauppahinnasta.

L-S. 8.1.1918.

Laivan kauppa. Eräs raumalainen yhtymä on myynyt omistamansa kuunariparkki PYHÄMAATTAREN Hangö Rederiaktiebolagille 120,000 markan hinnasta.