Rauma 1881

Rakennettu tasasaumaan hongasta kuusipanttureilla, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Rakennusmestari G. Gustafsson.
Kotipaikka: Eurajoki.
Omistaja: Nyroos Hurunen Matts, Vähäjaakkola Isak, Alasmäki Elias, Kartano Johan, Hollmén Isak, Hollmén Kaarle, Lönnroth David.
Tuhoutunut syksyllä 1896.

Tyyppi Parkki
Telakka Rauma
Vuosi /
Bruttovetoisuus 295.47
Nettovetoisuus260.13
Pituus 36.53
Leveys 9.05
Rekisterinumero 63
Rakennettu: 10.07.1891
Poistettu 07.02.1897

Rauman alusrekisteri

Lehtiartikkelit

RL. 2.9.1896.

 

Sunnuntaina (30.8.) levisi täällä se surullinen sanoma, että parkkilaiva RAUMA, matkalla Viipurista Lyypekkiin ja puutavaroilla lastattuna, yöllä viime perjantaina (28.8.) vastaan oli Dagerortin luona kaatunut. Muu laivan väki oli tullut pelastetuksi englantilaiseen höyrylaivaan WHITYABBEY, paitsi kokki, joka oli joutunut meren uhriksi. Englantilaisesta laivasta oli haaksirikkoiset sitten otettu ruotsalaiseen luotsipäällikkölaivaan RING, mikä oli väestön vienyt maihin Ronehamniin.

RAUMA on rakennettu Rauman kaupungin veistämöllä 1881. Se oli 260 rek.tonnin vetoinen ja omisti sen alkuaan konsuli A. W. Granström, joka kuitenkin joku aika sitten möi sen eräälle yhtiölle Eurajoen Kuivalahdella, johon yhtiöön kuuluivat M. Nyroos-Hurunen, Johan Lindvall ja Elias Alasmäki, joitten hallussa laiva nyt vieläkin oli. RAUMA oli suurimmalta osalta, n. 21 tuhannesta markasta, vakuutettu Suomen merivakuutusyhtiössä. Lasti sitä vastoin lienee ollut vakuuttamaton.

Laivan päällikkönä oli kapteeni P. Berglund Raumalta.

Sen mukaan kuin olemme kuulleet, olisi laivan kaatuminen tapahtunut aivan yhtäkkiä ankaran tuulenpuuskan tähden arvatenkin. Kovin vaikeaa oli niitten, jotka olivat olleet nukkumassa, ollut päästä suojista ulos. Kaikki muut sentään pääsivät paitsi kokki, Johan Aleksander Lindberg, niminen poika Raumalta, joka ei ollut päässyt ulos tuulen alapuolella olleesta hytistään, minkä vesi laivan kaatuessa oli täyttänyt. Lindberg oli vielä aivan nuori, syntynyt v. 1879.

Paitsi kapteenia ja perämiestä, kuului laivan miehistöön seitsemän miestä, jonka ohella siinä oli matkustajina neidit A. Berglund ja S. Sjöblom; molemmat Raumalta. – Pysyteltyään kaatuneen laivan kyösissä pari tuntia, pelastettiin haaksirikkoiset mainittuun englantilaiseen laivaan, jossa samoin kuin ruotsalaisessa luotsilaivassa heille osotettiin suurta ystävyyttä, mm. vaatteita antamalla. Merimiehenvaatteet saivat mainitut neidit ensin englantilaisesta laivasta, ja lisättiin vaatevarastoa ruotsalaisessa laivassa sekä vallankin Wisbyssä, missä konsulin perhe oli heille suurta myötätuntoa osoittanut. Maksutta olivat haaksirikkoiset päässeet Tukholmaan asti, minne olivat tulleet sunnuntaina. Sieltä läksivät maanantaina EBBA MUNKILLA Turkuun mistä tänä päivänä saapuvat tänne.


RL. 9.9.1896.

 

Kuunariparkki RAUMAN haaksirikko.

Viime maanantaina (7.9.) jätti RAUMAN päällikkö, kapteeni P. Berglund Rauman kaupungin raastuvanoikeudelle meriselityksensä. Se kuului kokonaisuudessaan näin (Selitys oli ruotsinkielinen, suomennos tähän on meidän tekemä. RL:n toimitus).

 

Rauman Raastuvanoikeudelle.

Kun päiväkirja kuunariparkki RAUMAN täydellisessä haaksirikossa Dagerortin edustalla elokuun 27 p:nä 1896 meni hukkaan, saan muistosta antaa seuraavan meriselityksen.

Kuunariparkki RAUMA, kotoisin Kuivalahden kylästä Eurajoen pitäjää ja minun päällikkyyteni alaisena lastasi parruja ja lehtereitä Risalahden kylässä Wiipurin piirissä. Lastin otettua ja kun laiva kaikin puolin oli saatettu merikuntoiseksi, purjehdimme yllämainitusta paikasta sunnuntaina elok. 23 p:nä klo 3 j.pp. Klo 5.30 jätti luotsi ulkopuolella Lillfeskarenia, jatkoimme matkaa NO tuulella ja suuntasimme kurssin SW-S ulos merelle. Klo12 keskiyöllä kuljimme Suursaaren eteläniemen ohi. Tuuli oli vetäytynyt NNW navakaksi pramipurjetuuleksi, sekä vaihteli NW ja SW välillä 26:een päivään asti, jolloin se oli SSO, kävi ukkonen ja salamoi ja hiukan satoi. Klo 12 tarkastin barometrin, joka osoitti 27.92. Kiinnitin kaikki pienet purjeet, niin että laiva nyt kuljetti kaikki täydet märssypurjeet, sokin, kahveli-aapan, mesaanin, isostaagipurjeen sekä sisemmän klyyvarin ja keulataakipurjeen. Samalla kertaa peilattiin Dagerortin vilkkumajakka SSO kompassissa, dist. noin 21’, tuulen voima 4 á 5 beafortin asteikkoa. Elokuun 27 p:nä klo 1 e.pp. peilasin yllämainitun fyyrin SO-S, suunta SW hankavastanen tuuli paapurihalsseilla, vauhti 4 solmua. Klo 1.40 heittäytyi tuuli aivan odottamatta länteen hirmumyrskyn voimalla, vesipyörteen kaltaisena ja löi purjeet taaksepäin sillä seurauksella, että laiva kaatui silmänräpäyksessä niin, että vain tyypuruleetanko jäi yli veden. Ensimmäiseksi tehtäväksemme täytyi pelastaa ruffissa olevat neljä miestä sekä kajuutasta laivaa seuraavat kaksi naista, mikä myös ankaran työn jälkeen onnistui. Kokkia Johan Aleksander Lindbergiä emme voineet pelastaa, sen vuoksi että hän nukkui eri hytissä laivan perässä paapurin puolella, joka oli ihan vedessä.

Kun tuulenpuuska oli mennyt ohi, oli ilma jotenkin samanlainen kuin ennen. Me pysyttelimme rungon päällä niin hyvin kuin saatoimme. Kansilasti valui alas ja katkaisi ison maston kannen luona. Klo 4 huomasin höyrylaivan ja annoin merkkejä, jotka huomattiin, sillä laiva laski ulos veneen ja pelasti meidät kaikki. Höyrylaiva, jonka nimi oli WHITBY ABBEN, kotoisin Cardiffista, matkalla Kronstadista Hollantiin, antoi merkkejä eräälle luotsihöyrylle Östergarnin edustalla, joka sitten vei meidät Ronehamniin Gotlannissa, josta me Tukholman kautta syyskuun 2 p:nä saavuimme kotia Raumalle.

Ylläoleva on todellisen asianlaidan mukainen ja pyydän enemmäksi vakuudeksi saada väestöni kuulustelluksi.

                                            Raumalla, syyskuun 3 p:nä 1896.

                                            P. E. Berglund.

 

Kun meriselitys oli oikeudessa julkiluettu, kuulusteltiin seuraavat laivan mukana olleet miehet, jotka kertoivat:

Matruusi J. Nieminen, meriselityksen oikeaksi vakuuttaen, että hän onnettomuuden kohdatessa oli peräsintä pitämässä ja että onnettomuuteen äkillinen tuulenpuuska oli syynä. Laivan kaaduttua kiipesi kapteenin kanssa krysvanteille ja meni pelastamaan mukana olevia kahta naista sekä miehistöä. Liian paljon ei laivassa ollut purjeita. Kun oli ruvennut satamaan, oli kapteeni mennyt kajuutasta sadetakkia ottamaan. Kapteenin sieltä tultua oli laiva jotenkin kallellaan.

Puosu Aug. Rosendahl sanoi meriselityksen oikeaksi mitä tapauksesta oli nähnyt. Oli laivan kaatuessa ollut ruhvissa, mihin laivan kaaduttua tuli niin paljon vettä, että vaan oli pieni tila, missä saattoi hengittää, mutta siitäkin usein tuli vettä korvien kautta sisään.

Alamatruusi A. Suni oli ollut keulassa maston luona, kun laiva kaatui. Kymmenen minuuttia ennen laivan kaatumista oli hän ollut peräsimessä ja silloin oli kapteeni kannella.


RL. 14.10.1896.

 

Kuunariparkki RAUMAKO ? Viime viikolla vallinnut myrsky on Hangon edessä ajelluttanut erästä laivaa, joka oli kumossa. Arvellaan, että laiva mahdollisesti olisi Kuivalahtilainen parkki RAUMA, joka joku aika sitten joutui haaksirikkoon.


RL. 28.10.1896.

 

Kuunariparkki RAUMAN hylky. Suomen merivakuutusyhdistys on Helsingissä olevan asiamiehensä, kauppias J. Nymanin kautta pyytänyt, että luotsihallitus jonkun laivansa avulla tavallisesta pelastusmaksusta hinaisi maihin Hangon edustalla ajelehtivan laivan hylyn, jota varmuudella pidetään kuunariparkki RAUMANA.

Kun hl. WASA tämän kuun 24 p:nä oli matkalla Stettinistä, tapasi se n. 18 peninkulman päässä Hangon majakasta kaakkoon päin sanomalehdissä jo usein mainitun laivahylyn, josta on ollut niin suurta haittaa meriliikkeelle. Höyrylaivan päällikkö kapteeni A. Lunden lasketti ulos mereen veneen, johon asettu laivan perämies ja muutamia miehiä. Soudettiin muutamia kertoja hylyn ympäri pukseeraustrossin kiinnittämistä varten, mikä kuitenkin näkyi olevan mahdotonta, kun mitään paikkaa sellaista ei ollut, mihin trossin olisi voinut saada kiinni.


RL. 7.11.1896.

 

RAUMA–laivan hylky. Venäjän laivastoon kuuluva laiva KOMPASS saapui viime tiistaina (3.11.) Hankoon, ja oli sillä aikomus räjähdyttämällä hajoittaa Hangon ulkopuolella ajelehtiva Kuivalahtilainen laiva RAUMA jonka pois toimittamiseksi merivakuutusyhtiö ei ole juuri mitään tehnyt. Räjähyttäminen tapahtunee korkeammasta käskystä. hyvä onkin, että laiva hajotetaan, sillä liian kauan se jo on ollut suureksi vaaraksi meriliikkeelle.

 

RL. 18.11.1896.                      RAUMA

 

Hangon edustalla viruva laivahylky. Hl. KOMPASSA oli jälleen viime keskiviikkona (10.11.) räjähyttämässä rikki Hangon edustalla ajelehtivaa laivahylkyä. Saatiinkin laiva räjähytetyksi kahdeksi kappaleeksi, s.o. laivan peräpuoli kokonaan irtautui muusta rungosta. Koska kuitenkin miinat loppuivat, niin täytyi KOMPASSIN palata takaisin. Otettuaan Hangosta uusia räjähdysaineita lähti se uudelleen torstaina matkaan, mutta sen täytyi kovan aallokon vuoksi kääntyä takaisin, ennen kuin oli edes hylylle asti päässyt.

 

RL 25.11.1896.

 

RAUMA laivan hylky, joka Hangon edustalla oli pitemmän aikaa ajelehtinut, on nyttemmin hajonnut ja hävinnyt KOMPASS laivan räjähyttämistoimenpiteiden kautta.

RL. 22.3.1898.

 

Siihen laivanpäällikköyhdistyksen pyyntöön, että jonkinlainen palkinto maksettaisiin englantilaisen höyryn WITHBEY ABBEYN päällikölle, alaperämiehelle ja niille miehille, jotka elok. 27 p:nä 1896 tukalasta tilasta pelastivat kuunariparkki RAUMAN väestön, on senaatin kauppa- ja teollisuustoimikunnalta tullut vastaus, jossa ilmoitetaan, että senaatti viime vuonna helmik. 25 p:nä on suonut rahapalkinnon mainitun höyryn kolmelle miehelle, jotka ovat olleet suurimmaksi avuksi miehistön pelastamisessa.