Schiller 1872

Rakennettu tasasaumaan kovasta puusta puupantturille, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Omistaja: Nurmi Samuel Vilhelm.
Tehnyt täydellisen haaksirikon 25.10.1911.

Tyyppi Kuunari
Telakka Pohjois-Amerikka (St Johns)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 399,56
Nettovetoisuus380,53
Pituus 44,53
Leveys 9
Rekisterinumero 187
Rakennettu: 22.05.1911
Poistettu 04.03.1912

Lehtiartikkelit

L-S. 28.10.1911.

Kuunarilaiva SCHILLER tuhoutunut.

Haaksirikkoutunut Hankoniemen lähellä.

Torstaiaamuna (26.10) mainitun laivan isännistölle Rauman mlk:ssa saapuneen sähkösanoman mukaan on kuunarilaiva SCHILLER, päällikkö merikapt. Robert Groundström, tehnyt täydellisen haaksirikon Bengtskärin luona Hankoniemen lähellä. Eilen saatujen lisätietojen mukaan on laiva kokonaan joutunut hylyksi. Syynä karilleajoon on ollut syynä myrskyilma. Karilleajo on sattunut yöllä, joko keskiviikkona tai torstaita vastaan.

SCHILLER oli matkalla Hampurista Helsinkiin  koksilastissa. Lasti oli vakuutettu. Myöskin laiva oli vakuutettu, mutta niin vähäisestä summasta, että laivan omistajille, eräälle yhtiölle Rauman maalaiskunnassa, koitui suuri vahinko. SCHILLER ostettiin tänne viime keväänä Tanskasta.

L-S. 31.10.1911.

SCHILLERIN haaksirikko.

Karilleajo tapahtui keskiviikkona (25.10) Bengtskärin majakan lähellä. Syynä onnettomuuteen lienee ollut sakea sumu, jota paitsi loki lienee näyttänyt väärin. Tämän vuoksi pidettiin Bengtskärin majakkaa Dagerortin majakkana ja jatkettiin purjehdusta karien keskelle. Kun oli tultu jo useita meripeninkulmia niitten keskelle, huomattiin  vihdoin vaarallinen asema ja koetettiin ohjata edelleen karien lomitse avoimelle merelle pääsemisen toivossa. Noin klo 10 aikaan illalla törmäsi laiva karille, mutta pääsi kuitenkin irti, jonka jälkeen kapteeni päätti ankkuroida. Yöllä vallinneen ankaran tuulen johdosta alkoi laiva kuitenkin pahasti hankautua karia vastaan seurauksella, että pohja puhkesi ja laiva alkoi vajota. Tämän huomatessa päätti kapteeni laskea pelastusveneen vesille, jolla miehistö, 8 miestä ynnä kapteeni, pelastui Bodöhön. Torstaina aamupäivällä upposi laiva. Maarianhaminasta oli pelastuslaiva FREJA määräyksen saatuaan lähtenyt paikalle haaksirikkoutunutta avustamaan ja saapui perille perjantaiaamuna. Mitään yritystä aluksen pelastamiseksi ei kuitenkaan voitu tehdä, kun se vähitellen oli uponnut niin syvään, että vettä oli peräkannen päällä 20 jalkaa. Sen sijaan otettiin haaksirikkoutuneen aluksen miehistö ja perämies laivaan ja vietiin heidät perjantaina päivällä Hankoon. Kapt. Groundström jäi kuitenkin Bodöhön, kun saaristolaiset olivat alkaneet yrittää pelastamaan haaksirikkoutuneesta mitä pelastettavissa oli.

Laiva oli 40 vuoden vanha.

L-S 2.11.1911.

SCHILLERIN haaksirikko.

Osa laivan omistajia lähti täältä eilen haaksirikkopaikalle tutustuakseen siihen ja päättääkseen laivan kohtalosta. Laiva lienee kuitenkin kokonaan mennyttä, sillä se makaa karilla hyvin pahasti, lähes pystysuorassa asennossa. Laivan keula on veden yläpuolella ja muu osa veden alla. Alus voi milloin tahansa vajota kokonaan syvyyteen. Laivan päällikkö oleskelee edelleen lähellä karilleajopaikkaa Hiittisissä. Perämies on tehnyt Hangossa sopimuksen sukeltajan kanssa, että tämä sopivalla säällä koettaa pelastaa ne miehistön tavarat, joita ei ehditty pelastaa. Tärkeimmät niistä onneksi heti pelastettiin.

SCHILLER on 40 vuotta vanha alus, rakennettu Amerikassa. Se oli vakuutettu sen verran, ettei omistajille taida koitua vahinkoa sen perikadosta.

L-S. 11.11.1911.

SCHILLERIN perikato. Meriselitys.

Aluksen päällikkö on antanut torstaina (9.11) meriselityksen Rauman raastuvanoikeudelle.

”Ote kuunarilaiva SCHILLERIN päiväkirjasta matkalla Hampurista koksilastilla Helsinkiin lokakuulla 1911.”

Otettuamme täyden ja sopivan lastin koksia lähdimme hinaajan avustamana lokakuun 15 p:nä Hampurista Holtenauhun, josta lokakuun 20 p:nä klo 4 i.p. vaihtelevilla tuulilla purjehtien jatkoimme matkaa mitään mainittavampaa kohtaamatta lokakuun 23:een päivään asti, jolloin klo 10.30 päivällä Östergarnin majakka oli lännessä kompassissa, 17 engl. meripeninkulman päässä. Vaihtelevien länsi-itäisten tuulien vallitessa jatkettiin matkaa, jolloin lukemattomia suuntia ja matkoja purjehdittiin, kunnes lokakuun 25 p:nä klo 1,15 a.p. Filsandin majakka nähtiin kaukana ONO suunnassa ja oli suuntaus yhdenmukainen merikorttisuuntauksen kanssa. Noin klo 8 illalla nähtiin vallitsevan sumusateen aikana eräs majakka ja otaksuttiin sen olevan DAGÖN majakka, minkä otaksuminen samoin oli yhdenmukainen merikorttitarkistuksen kanssa. Klo 9.15 illalla havaittiin murtoaaltoja laivan lähellä oikealla, ylihangan puolella, jonka takia annettiin heti määräys ohjata enemmän vasemmalle, alahangan puolelle, minkä jälkeen murtoaaltoja ja vedenpäällisiä kareja nähtiin kaikkialla. Molemmat ankkurit laskettiin heti ja purjeet koottiin niin pian kuin oli mahdollista. Kello oli 9.30 illalla. Tunnettiin laivan pohjan kolahtelevan kareihin, ja pahempien sellaisten välttämiseksi kaadettiin keulamasto ja pantiin pelastusvene merikuntoon, että ihmishenget pelastuisivat, jos laiva uppoaisi. Ammuttiin muutamia hätälaukauksia ja annettiin merkkejä sumutorvella. 26 p:nä aamulla laskettiin pelastusvene veteen ja samaan aikaan saapui maista eräs pelastusvene luoksemme.

Aluksemme oli ajautunut rannikolle Rödskörin karille Hiittisten pitäjässä ja upposi samana 26 p:nä.

Ettei kukaan meistä voinut aavistaa taikka estää uhkaavaa onnettomuutta, johon ainoastaan voimakas virta yhdessä sumusateen kanssa, oli syynä, sen voin minä ja miehistöni vakuuttaa.

Raumalla 9 p:nä marraskuuta 1911.

Robert Groundström.