Suomi 1873

Rakennettu tasasaumaan hongasta ja kovasta puusta puupanttureille, tasaperäinen, yksi kansi, kaksi mastoa.
Rakennusmestari F. Sandell.
Omistaja: Ekroos Oskar, Ringbom Johan.
Rekisteröity aikaisemmin Turussa 151.
Tuhoutunut syksyllä 1898.

Tyyppi Kuunari
Telakka Vestanfjärd
Vuosi /
Bruttovetoisuus 242,83
Nettovetoisuus231,66
Pituus 32,37
Leveys 8,55
Rekisterinumero 109
Rakennettu: 15.03.1898
Poistettu 09.12.1898

Rauman alusrekisteri

Lehtiartikkelit

RL. 3.2.1898.

Merimiehet Oskar Ekroos ja Emil Ringbom ovat äskettäin ostaneet Kemiöstä erään yhtiön omistaman kuunarin SUOMI. Ostettu alus on 231 rekisteritonnin vetoinen ja rakennettu Westanfjärdissä.


RL. 1.11.1898.

 

Raumalainen kuunari SUOMI, kapt. Ramstedt, joutui eilen meille saapuneen tiedon mukaan karille Enskärin majakan edustalla. Höyrylaiva on lähtenyt apuun. Sama laiva menetti joku päivä sitten ankkurinsa ja ketjunsa Tanskan vesillä.


RL. 3.11.1898.

 

Kuunari SUOMI, kapt. Ramstedt, on kuten jo mainitsimme joutunut karille Uudenkaupungin edustalla. Laiva on syttynyt palamaan ja laineet ovat lyöneet sen palasiksi. Miehistö pelastui isonkarin majakkaan.

 

RL. 8.11.1898.

 

Kuunari SUOMIN haaksirikosta, josta jo lyhyesti mainitsimme, on meille lisäksi kerrottu seuraavasti: Laivan omistivat täkäläiset merimiehet Oskar W. Ekroos ja Emil Ringbom. Hra Ekroos purjehti itse perämiehenä ja kuljettajana oli laivuri Ramstedt täältä.

Lauantaina 29 p:nä lokakuuta aamupäivällä, kun Ekroos oli vapaana vahdista, hoiti kapteeni itse kansivahdin. Klo 8 aamulla, kun kokkipoika herätti Ekroosin sekä toisen vahdin suurukselle, kysyi Ekroos kapteenilta, onko Enskärin loisto saatu näkyviin. Vastauksena oli, että se näkyi ja myöskin reimarit näkyivät. Sen jälkeen samassa huusi merimies Euren, joka oli peränpidossa, että pohjoisreimari näkyy styyrpurin puolella ja kallio keulan edessä. Kaikki riensivät kannelle, jossa kapteeni huusi, että haalataan sisään kaikki purjeet. Samassa jo paukkui köli pohjaan. Isoja kiviä nähtiin aluksen alla. Otettiin luotsilippu ylös ja pantiin vene vesille. Ankkuri vietiin ulos. Vaan kaikki turhaan. Klo 11 ap. tuli Enskärin vene kahden loistotornin miehen kanssa laivalle. Klo 11.30 läksi Ekroos veneellä yhden loistotornin miehen ja yhden alusmiehen kanssa etsimään höyrylaivaa apuun. Uudestakaupungista läksikin klo 6.30 höyrylaiva KIVIMAA, kapt. J. E. Jansson. Klo 7.30 tuli sakea sumu, ettei taidettu kulkea, vaan täytyi jäädä ankkuriin Wehasen luona. Sunnuntaina 30 p:nä sanoi laivan kapteeni Ekroosille, ettei hän enää voi vartoa. Hänen oli aamulla lähdettävä Turkuun. Ekroos tiedusteli Turusta apua ja sai kuulla, että höyrylaiva ASSISTANCE oli lähdössä Uuteenkaupunkiin. Sumun vuoksi viipyi sekin saapuen maanantaina klo 8 Uuteenkaupunkiin, jossa lähdettiin avuksi onnettomuuspaikalle. Ehdittiin kulkea vähän matkaa Uudestakaupungista, kun havaittiin, että tulee vene, jossa on paljon väkeä. Ohjattiin luokse.

Siinä oli Enskärin loistotornin vartija Melander ja SUOMI –laivan 8 jälelle jäänyttä miestä. Kapteeni Ramstedt ja konstaapeli Ringbom ilmoittivat, että alus lauantai-iltana klo 8 sai vuodon ja tuli vettä täyteen. He olivat pakoitetut lähtemään maalle n. klo 9.30 lauantai-iltana. Kapteeni tuli veneeseen viimeiseksi, vaan kun vene irroitettiin aluksen kyljestä, niin heti havaittiin, että kova tulenliekki kävi kajuutan ahteriosasta, ikään kuin olisi ollut öljysäiliö tulessa. Väestö saapui Enskäriin sunnuntaiaamuna klo 3-4 tienoossa. Maanantaina kun loistotornin vartija Engblom ja nuori luotsioppilas Melander menivät laivaan, kertoivat he, että koko peräpuoli oli palanut isoon luukkuun asti. Ainoastaan aluksen runko oli jäljellä. He toivat mukanaan väestön tyhjät kirstut. Alus ja kalusto olivat vakuuttamattomia. Omistajille se oli suuri vahinko.

SUOMI oli viime talvena ostettu Kemiöstä ja oli sen kalusto pantu kaikin puolin hyvään kuntoon.