Suomi 1885

Rauman alusrekisteri:

Rakennettu tasasaumaan hongasta puupantturille, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Rakennusmestari E. J. Wendelin.
Omistaja: Isaksson Maunu, pääisäntä.
Tehnyt täydellisen haaksirikon Suomenlahdella heinäkuussa 1906.

Niilo Nieminen:

Kuunarilaiva SUOMI

Lyhyeksi vierailuksi voitaisiin luonnehtia kuunarilaiva SUOMIN käyntiä raumalaisessa laivarekisterissä. Aluksen, joka oli 369 rekisteritonnin vetoinen, ostivat Raumalle rakennusmestari M. Isaksson ja hänen yhtiökumppaninsa vuoden 1904 helmikuussa. Myyjänä oli merikapteeni J. Kurki Koivistolta. Alus oli rakennettu v. 1885. Alus purjehti raumalaisena vain kaksi vuotta, jonka jälkeen osakkaat myivät sen Pyhämaahan merikapteeni Frans N. Jalolle 3 200 markalla.

Kuunarilaiva SUOMI joutui hylyksi

Kuunarilaiva SUOMI kärsi täydellisen haaksirikon vuoden 1906 heinäkuussa ajettuaan pahasti karille Suomenlahdella Uuraan ulkopuolella Ristiniemen vesillä.

Kuunarilaiva SUOMI oli rakennettu v. 1885 Westanfjärdissä ja oli 231 rekisteritonnin vetoinen. Sen ostivat Kemiöstä raumalaiset merimiehet Oskar Ekroos ja Emil Ringbom v. 1898. Vielä saman vuoden syksyllä alus kärsi haverin Enskärin majakan luona menetettyään sitä ennen ankkurinsa Tanskan vesillä. Päällikkönä tällöin oli kauppalaivuri Ramstedt sekä perämiehenä aluksen toinen omistaja Oskar Ekroos ja konstaapelina toinen osakas Emil Ringbom. Karilleajon yhteydessä syttyi aluksella myös tulipalo vaurioittaen laivaa jonkin verran. Laiva korjattiin jälleen merikelpoiseen kuntoon ja seuraavina vuosina sen osaomistajina olivat mm. rakennusmestari M. Isaksson ja merikapteeni Fr. Jalo Pyhämaasta.

Lopullisen tuhoutumisensa kuunarilaiva SUOMI koki vuoden 1906 kesällä, kuten jo edellä mainittiin.

Alus oli lähtenyt perjantaina 19 päivänä heinäkuuta Koivusaarelta kohti Lyypekkiä joutuen illalla karille Ristiniemen vesillä. Alus purjehti kruununluotsi Heikki Jarvan komennossa. Laivan päällikön F. W. Randelinin ja luotsin kesken tuli erimielisyyttä purjehdittavasta reitistä, koska luotsi oli ilmeisesti alkoholin vaikutuksen alaisena. Seurauksena oli, että laiva törmäsi voimakkaasti karille. Pelastusalukset ASSISTANS ja KARIN kutsuttiin apuun, mutta nämä eivät saaneet haaksirikkoutunutta irrotettua. Myöhemmin miehistö poistui laivasta ja alus jäi lopullisesti hylyksi. Itse alus oli vakuuttamaton, mutta sensijaan lasti vakuutettu täydestä arvostaan.

Kuunarilaiva SUOMIN miehistö rettelöi

Vähäistä ennen, kun kuunarilaiva SUOMI nosti ankkurinsa Koivusaaren satamassa, ryhtyivät merimiehet Johan Sjöman, F. F. Sjöroos, P. R. Lindström ja Nestor Grönqvist rettelöimään kieltäytyen lähtemästä laivan mukana merelle. he väittivät päällikön menetelleen heitä kohtaan väkivaltaisesti. Päällikkö vaati miehiä vangittavaksi, mutta Säkkijärven nimismies tähän ei suostunut. Sovittelujen avulla lakkoilevat merimiehet suostuivat lähtemään laivan mukana, joka matka sitten koituikin aluksen tuhoksi.

Tyyppi
Telakka Wekkalax
Vuosi /
Bruttovetoisuus 385.01
Nettovetoisuus369.39
Pituus 36.81
Leveys 9.14
Rekisterinumero
Rakennettu: 27.05.2021
Poistettu 27.05.2021

Lehtiartikkelit

RL. 23.2.1904.

Laivankauppoja. Merikapteenit G. Löfgren ja B. Ekroth ovat yhteisesti ostaneet K. A. Mattssonilta Maarianhaminasta parkkilaiva ANTONIN. Laiva, joka suuruudeltaan on 338 rek.tonnia ja jonka pituus on yli 113 englannin jalkaa, leveys 30 ½ ja syvyys 14 jalk. 8 tuum. on rakennettu v. 1875 Sidebyyssä.

Niinikään on eräs raumalainen yhtiö ostanut Koivistolta merikapteeni J. Kurjelta SUOMI–nimisen kuunarilaivan. Laivan suuruus on 369 rek.tonnia ja on se rakennettu v. 1885.

Priki NAIMASTA möi kauppalaivurin leski Ida Lagerdahl omistamansa 1/8 osan t.k. 20 p:nä merimies Juho Nestori Nurmelle Voiluodon kylästä Rauman maaseurakuntaa. Hinta 1,250 mk. ja vastaanotto tapahtui heti.

RL. 27.1.1906.

Laivankauppa. Rakennusmestari M. Isaksson ym. ovat myyneet omistamansa SUOMI–nimisen 369 rek.tonnin kantoisen kuunarilaivan merikapteeni Fr. N. Jalolle ym. Pyhämaan luotoseurakunnasta 3,200 mk:n hinnasta.

L-S. 24.7.1906.                     

Haaksirikko. Raumalainen kuunariparkki SUOMI on ajanut pahasti karille Uuraan ulkopuolella Tuppurasta n. 15 km. päässä olevan Ristiniemen lähettyvillä. Laiva oli lähtenyt  Koivusaarelta viime perjantaina (19.7.) parrulastissa Lyypekkiä kohti, mutta joutui iltasella kello puoli seitsemän tienoissa karille. Mukana oli kruununluotsi Heikki Jarva, joka uhkarohkeasti ja arvattavasti väkijuomien liikuttamana kapteeni F. V. Randelinin varoituksesta huolimatta ohjasi aluksen vaaralliselle väylälle ja lopuksi karille. SUOMI joutunee kokonaan hylyksi, niin pahasti on se karille törmännyt. Pelastajalaiva ASSISTANS ja KARIN ovat koittaneet sitä irroittaa, mutta eivät ole kovan tuulen tähden voineet.

Kuunariparkki SUOMI oli rakennettu Viipurissa n. 21 vuotta sitten ja on se kantavuudeltaan 369 rek.tonnia. Itse laiva oli vakuuttamaton, mutta lasti oli vakuutettu. Laivan omistaa eräs raumalainen yhtiö.

L-S. 31.7.1906.                     

Täydelliseksi hylyksi jää parkkilaiva SUOMI, joka äskettäin ajoi karille Uuraan ulkopuolella. Pelastajalaivat KARIN ja ASSISTANS koettaessaan saada sitä irrotetuksi karilta huomasivat sen pohjan olevan aivan lahon, joten se jää sinne. Ainoastaan taklaasi otetaan pois.

L-S. 11.8.1906.                     

Sotalaiva pommittanut Säkkijärvellä. Kun viime perjantaina (4.8.) klo 5 aikaan iltapäivällä toimitettiin suuren ihmisjoukon läsnä ollessa haaksirikkoutuneen SUOMI–laiva tavaroiden huutokauppaa, Säkkijärven Kaukialan kylässä, ilmestyi muutaman kilometrin päähän rannasta, seitsemän suurta sotalaivaa. Näistä yksi, kolmimastoinen sotalaiva, ampui kolme laukausta, joista yksi sattui rantakiville. Rannassa olleet kauppalaivat kohottivat lippunsa, jonka jälkeen kaikki sotalaivat poistuivat.

L-S. 23.8.1906.                     

Omituinen todistus. Äskettäin kerrottiin, että kruununluotsi Heikki Jarvan huolimattomuuden takia karille ajanut raumalainen kuunari SUOMI on myyty huutokaupalla ja että mainittu luotsi on tarjonnut aluksen isännistölle 3,000 markkaa korvaukseksi aluksesta. Isännistö onkin vastaanottanut mainitun summan, jota paitsi laivan päällikkö omasta puolestaan vielä on saanut Jarvalta 500 mk. Tämän jälkeen on Jarvalle annettu todistus, ettei karilleajo ole tapahtunut luotsin virheellisen ohjauksen takia vaan  virran painosta.

Moisen todistuksen antaminen on sitä kummallisempaa, kun laivan päällikkö meriselityksessään valaehtoisesti todistaa, että onnettomuuteen on yksinomaan luotsi syypää, mikä myöskin on käynyt selville toimitetussa kuulustelussa. Pöytäkirja, josta päällikkö vaatii 10,000 markan korvausta, minkä summan Jarva myöskin ilmoitti olevansa halukas maksamaan ehdolla, että saisi pysyä virassaan, lähetettiin luotsiylihallitukseen, jonne Jarvakin persoonallisesti saapui anomaan anteeksi rikkomustaan. Hänellä oli hallussaan anomuskirjelmä, jossa hänen Uuraassa olevat toverinsa rukoilevat hänen puolestaan, koska hän on varaton ja hänellä on suuri perhe. Asia tulee luultavasti käsiteltäväksi, kun luotsipäällikkö tulee paikkakunnalle.