Tasala Wilkk 1873

Rakennettu tasasaumaan hongasta rautakaarilla, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa, takiloitu kuunarilaivaksi. Kannella on seuraavat päällisrakennukset: kajuutta peräkannella sekä kansi ja keittiö keulassa.
Omistaja: Nordlund Johan Konstantin, Nurminen John, Löfgren Gustaf, Yrjälä Emanuel.
Laiva myyty 21.11.1914 Tanskaan.

Tyyppi Kuunari
Telakka Ruotsi (Marstal)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 214,08
Nettovetoisuus203,89
Pituus 34,95
Leveys 7,8
Rekisterinumero
Rakennettu: 27.05.2021
Poistettu 27.05.2021

Lehtiartikkelit

L-S. 20.8.1914.

Suomalaiset purjelaivamme ja sota.

Finlands Sjöfertstidning kirjoittaa Raumalta saatujen tietojen mukaan seuraavaa:

Useimmista Raumalta kotoisin olevista laivoista, joittenka kohtalo on  kuulunut pelottavalta, ei vielä ole kuulunut mitään tietoa. Ainoa mitä tiedetään on, että suuri joukko suomalaisia laivoja ainakin matkustajain puheitten mukaan on saksalaisten satamissa. Saksalaiset ovat tietysti kaapanneet laivat, käskeneet miehistön pysyä laivassa ja määränneet, etteivät he saa olla missään yhteydessä mantereen kanssa.

Onneksi olivat muutamat suomalaiset laivat ehtineet jättää Saksan satamat ennen kuin sodanjulistus oli annettu ja ovat sitten viime kuluneen viikon aikana saapuneet Suomeen. Viimeinen Saksasta lähtenyt suomalainen laiva oli VANADIS, joka lähti Apenradesta Raumalle 28 p:nä heinäk. ja saapui tänne 9 p:nä elokuuta.

Venäjän ja Saksan välinen sota julistettiin, kuten tunnettua yöllä elok. 2 päivää vasten. Kaikesta päättäen ovat saksalaiset jo aikaisemmin pidättäneet suomalaisia laivoja. PRIMULA esim. on lähtenyt Lyypekistä lauantaina 1 p. elokuuta klo 2 jpp. mutta pidätettiin silloin.

Viime tingassa pelastuneet laivat ovat seuraavat.

Kuunarilaiva AINO, kapt. Korhonen, lähti 29 p:nä heinäk. Kööpenhaminasta ja saapui 12 p. elok. Vaasaan sementtilastissa.

Parkkilaiva AALTO, kapt. Engblom, saapui Ykspihlajaan Flensburgista josta se oli lähtenyt 21 p. heinäk. 8. elokuuta.

Priki ALEKSANDER, kapt. Kylänpää, on 10 p. elok. saapunut Ykspihlajaan Holtenausta.

Kuunari GUDRUN, kapt. Rosenblad, on tk. 8 p:nä saapunut Hampurista Raumalle.

Kuunari INGRID, kapt. Mattsson, on tk. 14 p:nä saapunut Suomesta Doweriin.

Kuunari LEO, kapt. Lindgren, saapui tk. 17 p. Espanjasta suolalastissa Helsingöriin.

Kuunari NAEMA, kapt. Grundström, saapui tk. 1 p. Hamnholmenista Koldingiin.

Kuunarilaiva TASALA WILKK, kapt. Bonsdorff on tk. 9 p:nä saapunut Raumalle Apenradesta lähteneenä.

L-S. 29.8.1914.

Kotiin palaavaa meriväkeä.

Viime torstaina (27.8.) palasi Kööpenhaminasta kotiinsa raumalaisen purjelaiva TASALA WILKUN päällikkö kapteeni Hällström.

Käytyämme pyytämässä häneltä tietoja meripoikiemme elämästä ja voinnista kertoi hän seuraavaa: TASALA WILKK oli lähtenyt Raumalta 23 p:nä kesäkuuta ja saapui Kööpenhaminaan elok. 2 p:nä. Kun hänelle satamassa ilmoitettiin sodan syttyneen, piti hän aluksi leikkinä koko puhetta. Pian huomasi kuitenkin kaikesta, että sota oli todellinen.

Tanskassakin mobilisoitiin suurella kiireellä kaiken mahdollisuuksien varalta. Kööpenhaminassa, joka olikin laivan päämäärä, lasti purettiin ja nostettiin rahat. Jo ennen oli käynyt selväksi, ettei ollut hyvä lähteä laivalla takaisin Suomeen. Falsterbon luona kuului olleen vahdissa vahvoja saksalaisia sotalaivoja ja jokainen laiva tarkastettiin. Suomalaiset laivat olisi luonnollisesti heti takavarikoitu. Ei auttanut siis ajatellakaan muuta kuin jättää laiva satamaan. Kööpenhaminan satamassa ovat vuokrat jokseenkin halpoja, 6 äyriä rek.tonnilta kuukaudessa eli siis TASALA WILKUN kokoiselta laivalta 12 äyriä kuukaudessa. Paitsi TASALA WILKKUA oli satamassa raumalainen WIRIÄ ja yhteensä 11 suomalaista laivaa, mm. uuskaupunkilaiset AHTI ja LEO.

Kapteeni Hellström palasi Suomeen yhdessä AHDIN ja LEON päällikköjen kapteenien  Janssonin ja Lindgrenin kanssa. Matka kävi Malmö-Gävlen kautta. Gävlestä tulivat he Uleåborg -laivalla Raumalle.

Samalla laivalla palasi 5 suomalaisen höyrylaivan miehistöt. Kapteeni Hellström oli tavannut Saksassa palaavia ruotsalaisia ja erään ahvenanmaalaisen kapteenin. Heidän kertomuksensa mukaan ei suomalaisten merimiesten kohtalo Saksassa ollut juuri kehuttava. Miehistö oli vankina laivassa ja jos kapteeni pääsi maihin, tapahtui se neljän pistimen välissä. Matkustajia oli kohdeltu töykeästi ja raa’asti. Kööpenhaminan kautta kulki suunnaton matkustajatulva, pääasiassa venäläisiä ja paljon myös suomalaisia. Tanskassa seurattiin sotaa mielenkiinnolla ja myötätunto oli kokonaan Venäjän ja Ranskan puolella.

L-S. 9.3.1915.

Laivarekisteri. Kapteeni Yrjälä ilmoitti eilen täkäläiselle maistraatille, että kuunarilaiva TASALA WILKK on myyty Kööpenhaminaan toiminimi Wansild & Samille, jonka johdosta TASALA WILKK poistettiin Rauman laivarekisteristä.