Tesver 1865

Rakennettu tasasaumaan hongasta puupanttureilla, tasaperäinen, yksi kansi, kaksi mastoa.
Myyty Ahvenanmaalle Lumparlandiin.

Tyyppi Kuunari
Telakka Bjerno (Tesvers)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 172,04
Nettovetoisuus151,46
Pituus 29,82
Leveys 8,66
Rekisterinumero 40
Rakennettu: 25.02.1891
Poistettu 03.07.1900

Rauman alusrekisteri

Lehtiartikkelit

RL. 8.2.1896.

 

Kapteeni B. F. Westerling vainajan kuolinpesältä on sen omistaman TESVER nimisen kuunarin ostanut kauppalaivuri L. Grönqvist. Hinta 4.250 mk.


RL. 8.9.1897.

 

Keskeytynyt matka. Viime maanantaina aamulla (6.9.) palasi raumalainen kuunari TESVER kotisatamaan. Se oli lautalastilla matkalla Saksaan, vaan sai Itämerellä kovan vuodon ja oli sen takia pakoitettu palaamaan takaisin. TESVER purkaa nyt lastiaan täällä satamassa.


RL. 26.5.1898.

 

Laivojen korjausta Rauman haminassa tänä keväänä on ollut jotensakin runsaasti. Jokunen viikko sitten kallistettiin THESWER kyljelleen ja vuorattiin sekä korjattiin vesirajasta köliin saakka. Nyt on sen toinen kylki jo uudistettu ja se saa kallistaa vuorostaan toisen kylkensä. Samaan aikaan on myöskin USKOA yritetty korjata viime syksyisistä myrskyn tuottamista vammoistaan, vaan kovan vuodon vuoksi eivät korjaus- ja kallistamisyritykset ole syvällä vedessä onnistuneet, joten on täytynyt hinata se matalalle ja kaataa siihen. Kovia kolahduksia näyttää laiva syksyllä saaneenkin, koska köli on paikka paikoin aivan möyhänä  ja keulan alaosa samoin aivan murskana. Aikomuksena kuuluu olevan saada alus ainoastaan sellaiseen kuntoon, että se voidaan viedä lähimpään tokkaan.


RL. 14.6.1898.

 

Laivankorjuutyöt ovat toistaiseksi loppumaisillaan Rauman satamassa. TESVER on nyt siinä kunnossa, että sitä on jo voitu ruveta lastaamaan. Se lähtee kohta puutavaralastissa Saksaan. USKOKIN saatiin eilen siihen kuntoon, että se voitiin laskea syvälle vedelle. Sen korjaustöitä jatketaan sataman kallistuscarvissa. Juhannuksen tienoossa pitäisi tämänkin laivan olla valmiina. Toistaiseksi sen pohjaa ei ole vaskilevyillä vuorattu, kuten se on ollut.


RL. 2.11.1899.

 

Karille joutui  raumalainen kapt. Hj. Wahlroosin omistama kuunari TESVER, kapt. Ramstedt, viime tiistaita (31.10.) vasten yöllä Walkeakarin kohdalla. Laiva oli määräyksen mukaan matkalla Kielistä Lumhamniin lähellä Malmötä ottamaan sementtiä, eikä sementtilastissa matkalla Malmöstä Raumalle, kuten myös kerrottiin, mutta sattuneen kovan myrskyn ja monen vastuksen takia lienee miehistö kieltäytynyt menemästä minnekään muualle kuin Raumalle, joten laiva myös piti tuleman tänne. Rauman edustalla hämärän tullen ja kun luotsiakaan ei saatu, yritettiin omin neuvoin haminaan, mutta tähystäjä erehtyi Järviluodon ja Valkeakarin tulien suhteen ja niin jouduttiin karille klo 7 i.p. Ensimmäisestä vaarasta laiva kyllä omin neuvoin pelastui, vaan karilta kun oli päästy oli toinen edessä, johon myös oli jääminen. Laiva ei liene pahoin runneltu. Tänään odotetaan Porista hinaajaa apuun ja toivotaan, että TESVER saataisiin vielä pelastetuksi.

 

RL. 4.11.1899.

 

TESVER on yhä edelleen entisellä paikallaan kallioiden välissä, josta sitä on melkein mahdoton saada pois. Viime torstaina kyllä odotettiin Porista hinaajaa auttamaan laivaa, mutta sitä ei tullut, eikä liene juuri mahdollista isomman hinaajan paikkaa lähestyäkään, se kun on kovin matala ja kivinen. WILPAS lähti aamulla paikalle ja huomattiin tällöin, että syvin väylä oli kahdeksan jalkaa korkeintaan ja siinäkin oli kiviä. TESVER makaa kahdeksan jalkaa. Eilen tuotiin laivasta irtainta ja irroitettavissa olevaa tavaraa maihin. Laiva on kuiva vedestä, mutta on menettänyt peräsimensä.

 

RL. 9.11.1899.

 

TESVERIN sai WILPAS eilen illalla pois karilta ja kuletti haminaan. Laiva ei liene juuri muuta vahingoittunut kuin menettänyt peräsimensä. WILPAS meni onnettomuuspaikalle aamupäivällä ja päivän työskenneltyään palasi pelastetun laivan kanssa satamaan vähän ennen klo seitsemätä.


RL. 11.11.1899.

 

Meriselityksessä, jonka kuunari TESVERIN päällikkö, laivuri F. A. Ramstedt viime torstaina (9.11.) jätti täkäläiseen raastuvanoikeuteen, sanotaan seuraavaa:

Sunnuntaina lokakuun 22 p:nä lähdettiin Kielistä ja pitkitettiin matkaa vaihtelevalla säällä siksi kunnes saavuttiin maanantai-illalla 23 p:nä Möen maan kohdalle, ilma oli sakea ja kova länsimyrsky alkoi puhaltaa, jonka takia vähissä purjeissa koetettiin pitää laivaa kohdallaan. Mutta kun tuuli yhä eneni enenemistään, ajoi se vaan laivaa taaksepäin, vaikka useita kertoja luovattiin. Tiistaina 24 p:nä klo 11 e.p.p. päätettiin mennä Bornholman maan taakse myrskyn suojaan, johon saavuttiin seuraavana yönä klo 1, pudotettiin t.p. ankkuri ja tarpeeksi kettinkiä sekä tehtiin purjeet kiinni. Keskiviikkona 25 p. lähetettiin kotia sähkösanoma, jossa kysyttiin olisiko mahdollista tulla Raumalle, koska TESVER tuskin kykenee ottamaan sementtiä Limhaminasta.

Perjantaina 27 p:nä lähdettiin koettamaan eteenpäin, koska tuuli siksi oli hiljentynyt, vaan kun oltiin matkalla, tuli väestö klo 8.40 ilmoittamaan, ettei kukaan heistä lähtisi Ruotsista ”kivilastilla” TESVERIN kanssa eteenpäin, pyytäen samalla, että jatkettaisiin matkaa suoraa Raumalle, koska Saksaankin mennessä tuli vettä ruumaan niin paljon, että pakotti suojaan menemään.

Väestön tahdon mukaan päätettiin lähteä koettamaan Raumalle ja päästiinkin niin, että maanantaina 30 p:nä klo 11 e.p.p. suunnattiin Säljkären loistotorni IpE = 12. Pantiin suunta IPI ½ I ja purjehdittiin siksi, että klo 5 i.p.p. suunnattiin Enskären loistotorni IpE. Se katosi näköpiiristä = 17,5 ja klo 6 oltiin Relandersgrindin loistolaivan lähellä, jolloin se suunnattiin LEE:sä; pantiin suunta IPI, tuuli LE á LLE noin 7 á 8 voimasta, selkeätä ilmaa. Vähennettiin purjeita ja pyydettiin luotsia. Timperi ja allekirjoittanut olivat tähystämässä etukannella pitäen vaaria, koska Valkeakarin loisto rupeaisi näkymään.

Kun oli kuljettu noin 45 m. aika, tehden laiva vauhtia noin 6 solmua, havaitsi timperi ensin, että valkoinen loisto näkyi ylähangan puolella, käännettiin heti sitä kohti, pitäen vähän vielä samalla puolella.

Vähennettiin vielä purjeita ja pyydettiin luotsia edelleenkin. Silloin nähtiin yhtäkkiä musta kallio keulan edessä, jolloin heti käännettiin pilivinniin, vaan vähissä purjeissa ei alus voinut tehdä muuta vauhtia kuin kylki edellä ajoi kallion kylkeen, johon se pysähtyi maanantaina 30 p:nä klo 7 j.p.p. Sitten otettiin keulamaston kaikki purjeet tykö, jolloin alus kovasti kallistuen luiskahti pois kalliolta sekä kääntyen itään päin, kulki n. 6-7 syltä etteenpäin, silloin se tarttui taas pohjaan, vaan kun purjeet saatiin kiinni kääntyi laiva vähitellen päin tuuleen, ja koska se joutui jälleen olemaan valloillaan niin pudotettiin molemmat ankkurit. Tuuli heitti LP:seen ja käänsi laivan perän päin kalliota, jolloin peräsin lähti paikoiltaan.

Aamulla kun päivä valkeni, nähtiin että Walkeakarin puoleinen luotsimaja oli aivan lähellä, LP suunnassa, ja useita pieniä kallioita ympäri laivan, jolloin näytti mahdottomalta päästä omin neuvoin pois matalikolta. Silloin myös huomattiin, että oltiin kuljettu Järviluodon loistoa kohti, sensijaan että olisi pitänyt kulkea Walkeakarin loiston mukaan, jonka viimeksimainitun yksin tiedettiin myös valaisevan kulkuväylää mereltä haminaan tultaessa. Laiva säilyi eheänä eikä vettä myöskään tullut ruumaan.