Toivo / Toive 1874

Rakennettu honfasta tasasaumaan, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Rakennusmestari Söderström ( Maisaaren telakka )
Pääisäntä: Grundström Fredrik.
V. 1921 omistaja Isak Viktor Viljanen

Tyyppi Parkki
Telakka Rymättylä, Maisaari, Söderström
Vuosi /
Bruttovetoisuus 393,7
Nettovetoisuus375,09
Pituus 39,49
Leveys 9,11
Rekisterinumero 170
Rakennettu: 10.06.1907
Poistettu

Lehtiartikkelit

L-S. 25.5.1907.

Lisä Rauman kauppalaivastoon. Toissapäivänä Naantalissa toimitetussa huutokaupassa myytiin 375 rek.tonnin kantoinen velkualainen parkkilaiva TOIVO. Korkeimman tarjouksen 12,200 markkaa teki merikapteeni E. K. Wiglund erään raumalaisen yhtiön puolesta, johon kuuluvat kaupp. Fr. Grundström, rak.mestari K. Hattula ym. Laiva on rakennettu 1875 ja korjattu ulkopuolin 1899 sekä saanut pohjalaitoksen pari vuotta sitten Raumalla.

L-S. 7.11.1907.

Laivaosuuden kauppa. Kauppias Fr. Grundström täällä on äskettäin ostanut tuntemattomasta kauppahinnasta 1/20 osan raumalaisesta parkkilaivasta TOIVO.

L-S. 31.12.1908.

Laivaosan kauppa. Toissapäivänä möi merikapteeni E. K. Wiglund omistamansa 1/20 osan parkkilaiva TOIVOSTA kaupp. J. W. Kumlanderille 625 markan kauppahinnasta.

L-S. 11.3.1909.

Parkkilaiva TOIVON väestö lähti täältä eilen Viipuriin, jossa laiva nykyään talvehtii. Aikaista kevättä siis nähtävästi odotetaan.

L-S 28.8.1909.

Merivahinkoja. Yöllä viime tiistaita vasten ajoi parkkilaiva TOIVO, kapt. Wiljanen, Raumalta karille matkalla Lyypekistä Wiipuriin lähellä Wiipuria Lupin saarten välissä. Pelastuslaiva ASSISTANCE meni Viipurista paikalle, mutta pepatussopimusta ei syntynyt. Myöhemmin pääsi alus omin voimin irti ja ankkuroitsi aukealle, josta se hinattiin ensin Uuraaseen ja siitä lastauspaikalle Vasikkasaareen. Vahinkoja ei laiva saanut.

Viime tiistaina (20.8) Furusundiin saapuneen ruotsal. parkkilaivan FRAMÅTIN kapteeni on kertonut, että sen päälle oli sunnuntaina tk. 10 p:nä ajanut eräs tuntematon suomalainen kuunari Raumalta.

L-S. 26.10.1909.

Tietoja mereltä. Sunnuntaina saapui täkäläiselle isännistölle Helsingistä sähkösanoma, jossa parkkilaiva TOIVON kapteeni Isaksson ilmoittaa laivansa saapuneen vuotavana hätäsatamaan. TOIVO, joka aikaisemmin oli ollut Wiipurin luona karilla ja saanut vuodon, oli tk. 13 p:nä lähtenyt puutavaralastissa Wiipurista Kieliin, sukeltajan selitettyä, että matka vuodosta huolimatta voidaan puutavaralastilla tehdä. Isännistön tiedusteluun, voiko laiva tehdä matkan Saksaan ilman apukeinoja, ei kapteenilta ole saapunut vastausta, joten on luultavaa, että laiva on voinut matkaansa jatkaa.

L-S. 11.8.1914.

Sota ja purjelaivamme.

F. Sjöfartstidningenille on laivanvarustajaliike Johan Nurminen Raumalta ilmoittanut, että seuraavien purjelaivojen kohtalosta ei ole tullut tarkempia tietoja ja että niiden pelätään joutuneen saksalaisten käsiin.

Kuunari EROS, kapt. P. A. Ikä, läksi heinäk. 7 p:nä Raumalta Friedrichstadiin.

Parkki EUNONIA, kapt. Sjöblom, läksi heinäk. 27 p:nä Flensburgista Raumalle.

Kuunari FRAMNÄS, kapt. Snäll, läksi heinäk. 2 p:nä Raahesta Stadeen.

Priki FRIDA, kapt. Mikkelsson, läksi heinäk. 18 p:nä Reposaaresta Stadeen.

Kuunari HEBE, kapt. Ramstedt, saapui heinäk. 30 p. Raumalta Burgstakeniin.

Kuunari LAINE, kapt. Ruosniemi, saapui heinäk. 17 p. Raahesta Kieliin.

Parkki LAINETAR, kapt. Urnberg, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Rendsburgiin.

Kuunari LOTUS, kapt. Grålund. lähti heinäk. 12 p. Ykspihlajasta Kieliin.

Kuunari RICHARD, kapt. Malen, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Apenradeen.

Parkki TOIVO, kapt. Farsenius, läksi heinäk. 16 p. Ykspihlajasta Eckensördeen.

Kuunari USKO, kapt. A. Näppi, läksi heinäk. 10 p. Raahesta Apenradeen.

Näiden 12 purjelaivan lisäksi ovat saatujen tietojen mukaan seuraavatkin purjealukset vihollisvesillä:

Raumalta kotoisin olevat: parkki AALLOTAR, parkki AALTO, priki ALEKSANDER, parkki HELMI, kuunari KANTON, ja kuunari OLGA. – Lisäksi mainitaan ahvenanmaalaiset, uuskaupunkilaiset ja luvialaiset laivat.

Mainittujen laivojen luku, joitten kohtalosta on syytä olla huolissaan, on siis lähes 40. Yksikään näistä laivoista ei ole 400 nettorek.tonnia suurempi, joten laivojen keskimääräinen arvo ei ole 15,000 – 20,000 markkaa suurempi. Mutta onhan sitä jo siinäkin. Lisäksi on vielä otettava huomioon laivojen lasti.

L-S. 25.8.1914.

Raumalaiset laivat Saksan satamissa.

Kuten ennen olemme maininneet, on suuri joukko Rauman laivoja nykyään Saksan satamissa. Ainakin seuraavat laivat ovat nyt seuraavissa satamissa:

AALLOTAR, kapt. J. G. Karlsson; LAINE, kapt. F. V. Ruosniemi; LOTUS, kapt. J. Grålund; sekä NORDEN, kapt. G. A. Wahlman, kaikki Kielissä. HELMI, kapt. F. M. Laaksonen; TOIVO, kapt. K. G. Forsenius; molemmat Eckerfördessä. RICHARD, kapt. F. F. Malen ja USKO , kapt. A. Näppi Apenradessa. EROS, kapt. P. A. Ikä Friedrichstadissa. EUNONIA, kapt. K. E. Sjöblom Flensburgissa. FRAMNÄS, kapt. F. A. Snäll ja FRIDA, kapt. A. Mickelsson Stadessa. HEBE, kapt. F. F. Ramstedt Burgstagenissa. KANTON, kapt. F. Fagerström Travemyndessä. LAINETAR, kapt. E. G. Urnberg Rensburgissa sekä OLGA, kapt. I. G. Silvan Lyypekissä.

Näistä laivoista sekä niiden miehistön kohtalosta on täkäläinen Espanjan varakonsuli kauppaneuvos W. Sofronoff tiedustellut Pietarissa olevan Espanjan pääkonsulin välityksellä ja on toiveita, että yhteys pian saadaan toimeen mainittujen alusten kapteenien kanssa.

Laivoissa on keskimäärin n. 10 miestä miehistöä. Muutamilla kapteeneilla on perhe mukana.

L-S. 20.9.1914.

Tietoja Saksassa olevista laivamiehistä.

Eilen saapui tänne raumalaisen TOIVO–laivan kapteenin Karl Forsiuksen kirje Eckenfördestä. Kapteeni F. kertoo siinä mm. saapuneensa Eckenförden edustalle elok. 4 p:nä, jolloin TOIVON luo saapui saksalainen laiva vieden heidät Kieliin. Siellä saivat he olla lähes 2 viikkoa. 7 laivan miehistä vietiin maihin. Ainoastaan kapteeni, 1 mies ja kokki saivat jäädä laivaan. Elok. 15 p:nä sai laiva luvan lähteä miehistönsä kanssa Eckerförden lastauspaikalle, josta purkaus toimitettiin. Kaikki laivan paperit pidätettiin Kieliin.

Eckenfördessä mainitsee kapteeni Forsinius olevan laivat HELMIN Raumalta ja erään ahvenanmaalaisen laivan. Miehistö on edelleen laivalla. Palkkaa ei makseta, mutta ruokaa annetaan siihen asti kuin rahtia riittää. – Kirje on lähetetty erään tanskalaisen kapteenin mukana Tanskaan, mistä se on lähetetty tänne.

L-S. 15.7.1915.

Suomalaiset laivat Saksassa.

Tiistaina (13.7) sai täkäläinen toiminimi John Nurminen vastaanottaa toiminimi Julius F. Schierbeck Efrd. Kööpenhaminasta sähkösanoman, missä ilmoitettiin, että seuraavat suomalaiset laivat huutokaupataan tk. 26 p:nä, nimitt. raumalaiset LAINETAR, DORES, NORDEN, EROS, FRIDA, EUNONIA, FRAMNÄS, LUVIA ja TOIVO. Toiminimi S. on suomalaisten puolesta halukas huutamaan nämä laivat ja pyytää isännistöjä neuvottelemaan asiasta.

L-S. 12.8.1915.

Raumalaisia ja uuskaupunkilaisia laivoja myyty Saksassa.

Toiminimi Linden & Wallinille Uuteenkaupunkiin Tanskasta saapuneen tiedon mukaan on Kielissä ja Eckenfördessä olleet uuskaupunkilaiset ja raumalaiset purjelaivat, jotka sodan vuoksi ovat pidätetyt, myydyt seuraavista hinnoista:

DORES 6,300 Rmkn hinnasta, LAINETAR 5,150 Rmk. NORDEN 2,350 Rmk. LUVIA 3,500 Rmk. ja TOIVO 5,000 Rmk. Ostajina olivat saksalaiset. SUOMI ostettiin Tanskaan 14,000 R:nskan markasta.