Triton 1862

Rakennettu tasasaumaan tammesta tammipanttureilla, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Omistaja: Stackelberg Wolmar.
Tuhoutunut joulukuussa 1898.

Tyyppi Parkki
Telakka Ribnitz ( Mecklenburg)
Vuosi /
Bruttovetoisuus 308
Nettovetoisuus271,22
Pituus 34,98
Leveys 8,72
Rekisterinumero 1
Rakennettu: 12.06.1890
Poistettu 30.12.1898

Rauman alusrekisteri

Lehtiartikkelit

RL. 28.10.1896.

 

Raumalainen laiva TRITON, joka joku aika sitten meni matalalle Kjögen luona, on nyttemmin irroittunut Sweitzer-yhtiön laivan avulla. Falsterbon luona oli TRITON menettänyt molemmat ankkurinsa ja ankkurikettingit, jota paitsi purjeet olivat menneet rikki. Laiva on nyt hinattu Kjögen satamaan, ja luullaan sen voivan jatkaa matkaansa.


RL. 28.6.1898.

 

Merionnettomuuksia. Parkkilaiva NORE, kapt. Aulen, joutui juhannusaattona karille Gjedser-niemen lähistöllä Falsterin rannikolla ollessaan matkalla Raumalta Neustadtiin. Samanlainen onnettomuus kohtasi kapt. Henrikssonin ohjaamaa TRITONIA Körsörin lähistöllä laivan ollessa paluumatkalla. Molemmat laivat pääsivät hinaajan avustuksella onnettomuudesta ilman pahempaa.

 

RL. 28.6.1898.

 

Merionnettomuuksia. NORE. Gjedser, kesäk. 22 p. Suomalainen parkkilaiva NORE, kotoisin Raumalta lastattuna puutavaroilla Neustadtiin ajautui eilen illalla rannalle Gjedser Trindellin. Kansilasti heitettiin mereen. Pelastushöyry on lähtenyt auttamaan.

TRITON. Korsör, kesäk. 22 p. Parkkilaiva TRITON kapt. Henriksson, kotoisin Raumalta, matkalla painolastilla Nakskovista Viipuriin, on tänään hinattu tänne karilta Alba Trillerin luota.


RL. 2.7.1898.

 

Korsör kesäk. 22 p. Parkkilaiva TRITON on tehnyt 100 punnan pelastamissopimuksen.

Gjedser, kesäk. 23 p. Parkkilaiva NOREN pelastamispalkkion tulee määräämään sovinto-oikeus.


RL. 20.12.1898.

 

Kauhea haaksirikko. Tukholmasta ilmoitettiin tk. 17 p:nä, että raumalainen parkki TRITON, ollen puutavaralastissa matkalla Warnemündeen on tehnyt haaksirikon Pillkoppenin luona. Kapteeni ja 5 miestä hukkuivat, toiset 5 miestä pelastuivat.

TRITONIN omisti hra Hj. Ridderstadt ja johti sitä kapt. M. A. Nylund Ahvenanmaalta. Laiva oli tammesta rakennettu jo v. 1862 Mecklenburgissa ja kantoi 271 rek.tonnia. Sen pituus oli 34, leveys 8,5 ja korkeus 4 metriä.

 

RL. 5.1.1899.

 

Raumalaisen parkkilaiva TRITONIN haaksirikosta, joka tapahtui lähellä Memeliä v.k. 14 p:nä, on kolmelta pelastuneelta merimieheltä saatu tietää seuraavaa: Viime kuun 5 p:nä läksi TRITON, jota johti kapt. Nylund, Pyhästärannasta parrulastilla, matkan määränä Rostock. Miehistöä oli 8 sekä perämies K. O. Lindström, Ruotsin-Pyhtäältä, ja kokki. Koko ajan oli myrskyä, ainoastaan pari päivää kaunista ilmaa viime kuun 12 päivään saakka, jolloin TRITON Gottlannin seutuvilla joutui vesilastiin,. Silloin käännyttiin Libauta kohden, jonka edustalle saavuttiin illalla klo 8:n ajoissa. Satamaan sisälle ei kapteeni kuitenkaan uskaltanut mennä paikkojen ahtauden ja pimeän vuoksi. Klo 4 aikaan seuraavana aamuna oltiin Memelin edustalla. Kapteeni ei pyytänyt luotsia eikä apua muutakaan. Vesi eneni yhä, vaikka kolme pumppua oli alati käynnissä. Memelin luona käännyttiin tuulen mukaan etelään päin 14 p:n aamuna.

Vähän ennen klo 11 kutsui kapteeni koko miehistön perän puolelle ja kysyi oliko laiva käännettävä maihin päin. Ja kun kaikkien mielestä se oli jonkillainen pelastumisen mahdollisuus, suostuttiin siihen yksimielisesti; laiva käännettiin maita kohden ja hätälippu vedettiin ylös. Ankkuria koetettiin pudottaa, mutta se ei onnistunut.

Noin kaksi tuntia siten kulettiin, kunnes klo 1 aikaan päivällä laiva törmäsi hiekkapohjaa vastaan, jolloin kaikki miehet yhtaikaa heittäytyivät mereen, jokainen koetellen parrujen päällä pelastautua maihin. Ainoa, joka heti upposi, oli laivan puosu, 33-vuotias raumalainen, ehkä sen vuoksi, että hänellä oli päällään raskaat turkit.

Maihin päin menoa kauheitten aaltojen viemänä kesti ehkä noin puolen tuntia. Ja hukkui silloin kapteeni ja viisi miestä. Perämies ja neljä miestä pääsi parrujen varassa rannalle, mikä oli ollut ihan mustanaan ihmisiä, joista usea tuli kahlaten haaksirikkoisia vastaan.

Hukkumisen syyksi laskevat useat pääasiassa sen, että tuulen ajelemat parrut pääsivät kauhealla voimalla haaksirikkoutuneisiin sattumaan. Arvatenkin löivät monet tainnoksiin ja irti niistä parruista, joista kiinni pitivät. Parissa ruumiissa, jotka myöhemmin rannalle ajautuivat, olikin päässä ja kasvoissa tuollaisia merkkejä. Rannalla vietiin jokainen pelastunut asuntoon, missä heistä pidettiin erittäin hyvää huolta. Neljän vuorokauden kuluttua lähetti haaksirikkoutuneita Venäjän konsuli Memelistä hakemaan, joka antoi heille sekä vaateapua ja rahaa rautatiepiletin ostamista varten Venäjän rajalle.