Uljas 1891

Rakennettu tasasaumaan hongasta puupanttureilla, tasaperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Rakennusmestari Karl Lindén.
Omistaja: Nurminen John.

Tyyppi Kuunarilaiva
Telakka Rauma
Vuosi /
Bruttovetoisuus 395,7
Nettovetoisuus348,36
Pituus 42,33
Leveys 9,58
Rekisterinumero 73
Rakennettu: 13.11.1891
Poistettu

Lehtiartikkelit

RL. 28.10.1891.

Uusi laiva. Viime lauantaina (24.10) laskettiin satamassamme vesille uusi kuunarilaiva, nimeltä ULJAS, jonka omistaa kauppias J. Nurminen. Se on noin 135 jalkaa pitkä ja kantaa 200 standarttia. Mittaus ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut. Tekonsa puolesta sen sanotaan olevan lujan.

Tavallisuuden mukaan oli ihmisiä runsaasti kokoontunut veteen laskemista katsomaan. Se onnistui harvinaisen hyvin. Meri osoittikin erinomaista kohteliaisuutta uudelle tulokkaalle, se kun juuri laskemishetkeksi nousi niin korkealle, että kanavatienkin yli jo vesi meni. Uljaasti syöksähti ULJASKIN Wellamon peltoja kyntämään, ja on se ulkonäkönsäkin puolesta sekä uljas että myöskin kaunis lisäys paikkakuntamme laivastoon.

RL. 6.10.1894.

Näinä päivinä saapuu toivon mukaan tänne ULJAS, josta myydään puhdasta hyvää Välimeren suolaa huokeasta hinnasta, vähin määrä 1 ½ hl. – John Nurminen.

RL. 12.1.1895.

Tänne tulleen sähkösanoman mukaan on kuunarilaiva ULJAS, kapt. Snäll, matkallansa Merikarvialta Walenciaan kovan myrskyn kohdattuansa menettänyt osan kansilastiaan. Laiva ei kuitenkaan ole vahingoittunut.

RL. 7.7.1898.

Parkkilaiva ULJAS jonka omistaa kaupp. John Nurminen täällä, lastaa nyt satamassamme parhaillaan puutavaroita. Siitä onkin jo pitkä aika kulunut, kun laiva viimeksi kotisatamassa kävi. Se näet läksi jo viime syksynä Reposaaresta plankkulastilla Brigdwateriin Englannissa, jolla matkalla lähellä määräpaikkaa tapahtui mm. pieni yhteentörmäys erään englantilaisen laivan kanssa. Bridgewaterista meni se Cardiffiin, josta otti kivihiililastin Trinidadiin Länsi-Intiassa. heti Cardiffista lähtiessään sattui suuri myrsky, jota kesti useampia päiviä, vaan kuitenkin päästiin onnellisesti perille, jossa purettiin ja otettiin asfalttilasti Stettiniin. Sieltä sementtilasti Raumalle. Nyt on laivan ensi päämäärä Kielin kaupunki Saksassa. Laivaa johtaa F. A. Snäll.

RL. 1.9.1898.

Rettelöiviä merimiehiä. Tiistai-iltana (30.8.) puoli 9 jälkeen oli aika mellakka useammissa kohdin kaupunkia. Muutamat miehet, luvultaan 5, joista 4 kuului ULJAS–laivaan, ja yksi oli ennen palvellut samassa laivassa, olivat juopottelemalla viettäneet iltansa laivassa ja kaupungilla, kunnes päihtyivät siinä määrin, että kävivät rauhallisten kävelijäin kimppuun, pahoin pidellen ainakin kolmea henkilöä. Ja kun poliisi saapui rauhanhäiritsijöitä hillitsemään, tekivät he parissa paikassa kiivasta vastarintaa. Saipa eräs konstaapeli tuollaisessa kahakassa päähänsä jotenkin pahan iskun. Kolme räyhääjää vangittiin heti. Asiasta seuraa oikeusjuttu.

RL. 29.10.1898.

Toissapäivänä tänne Aberdenista Skotlannista tulleen sähkösanoman mukaan on täältä kotoisin oleva kuunarilaiva ULJAS, kapt. F. A. Snäll, matkalla Lontoosta Raumalle pikilastilla kovassa myrskyssä Pohjanmerellä menettänyt keulamastonsa. Laiva on joutunut Aberdenin läheisyyteen sekä hinattu mainitun kaupungin satamaan. Alus tulee siellä korjattavaksi. Vahingon suuruutta ei vielä tiedetä.

RL. 2.10.1900.

Merivahinkoja. Göteborgista sähkötetään t.k. 1 p:nä tänne Raumalle, että kuunarilaiva ULJAS, kapt. Snäll, on Skagerragissa kärsinyt sellaisen vahingon, että tuntematon höyrylaiva purjehti sen päälle ja leikkasi koko keulan poikki. Laiva on saapunut Göteborgiin täynnä vettä ja tulee koko lasti purettavaksi. Aluksen omistaa kauppias John Nurminen ja oli laiva matkalla Raumalta Espanjaan lastattuna lankuilla.

Samoin on raumalainen kuunarilaiva UNION, kapt. Örn, viime keskiviikkona Itämerellä myrskyssä menettänyt koko rikinsä ja saapunut höyrylaivan hinaamana Sandhamniin. Laivan omistaa laivuri John Helin ja oli se matkalla Raumalta Lyypekkiin niinikään puutavaralastissa.

RL. 4.10.1900.

Viimeiset merivahingot. Myöhempien tietojen mukaan on sen höyrylaivan nimi, joka, kuten viime numerossamme kerrottiin, on purjehtinut kuunarilaiva ULJAKSEN päälle, ROLANDSECK. Höyrylaiva on kotoisin Bremenistä ja oli matkalla Suomeen ottamaan puutavaraa Kristiinasta ja täältä Raumalta. Päälletörmäyksessä vahingoittui höyrylaiva siksi pahasti, että oli pakotettu poikkeamaan hätäsatamaan Fredrikshawniin Tanskan rannikolla, korjatakseen siellä vaurionsa.

Parkkilaiva UNIONIN on pelastajalaiva HERMES hinannut Tukholmaan. HERMES kohtasi UNIONIN sunnuntaina v.k. 30 p:nä. UNION oli menettänyt rikinsä paitsi isomastoa Sandön lähellä lauantaina.

RL. 23.10.1900.

Bremeniläinen höyrylaiva ROLANDSECK, joka kuten aikanaan mainitsimme, yöllä tämän lokakuun 1 p:vää vasten purjehti raumalaisen kuunarilaiva ULJAKSEN päälle Pohjanmeressä Skagen-niemen läheisyydessä, saapui tänne viime sunnuntaina (21.10.) Laivan tänne saavuttua, kutsui sen päällikkö kapteeni J. Löding luoksensa kuunarilaiva ULJAKSEN omistajan kauppias John Nurmisen ja saman laivan päällikön F. A. Snällin, jolloin hän myös kohta myönsi, ettei puheena olevaan yhteentörmäykseen ollut ULJAKSEN valaistuksessa eikä sen ohjauksessa vähintäkään syytä, vaan oli kapteeni Löding väistänyt toisia vastaantulevia laivoja eikä sen vuoksi ollut tullut huomanneeksi ULJASTA ennen kuin väistäminen oli myöhäistä. Samalla tiedusteli kapteeni L. mitä vaatimuksia kauppias Nurmisella vahingon johdosta olisi. Kun seikkaperäistä vahingon arviota ei ollut vielä olemassa, vaati kauppias n. 100,000 markan suuruista takausta siksi aikaa, kuin oikeus ennättäisi asian selvittää ja vahingon arvio tulee tarkemmin tunnetuksi. Samassa ilmoitti kauppias N. että asia tulee maanantaina t.k. 22 päivänä käsiteltäväksi täkäläisessä raastuvanoikeudessa, johon kapteeni L. ei ollut myöskään mitään vastaan sanomista. Mainitusta tapauksesta sensijaan sähkötti kapt. L. kohta laivan isännistölle pyytäen vaadittua 100,000 markan suuruista summaa takaukseksi asetettavaksi, jotta laiva voisi vapaasti ja aikanaan täältä lähteä purjehtimaan seuraavaan määräpaikkaansa.

Samana päivänä sai kapteeni L. haasteen ja asia oli esillä raastuvanoikeudessa eilen. Oikeudessa vaati kaupp. N. korvausta kaikesta vahingosta, mitä hän yhteentörmäyksen johdosta oli joutunut kärsimään sekä edesvastausta kapt. L:lle siitä, ettei tämä ollut antanut minkäänlaista apua vahingoittuneelle laivalle. Kapteeni L. oli itse oikeudessa saapuvilla ja jätti meriselityksen, jota oikeus ei kuitenkaan ottanut vastaan, koska se oli saksankielellä laadittu. Asia lykättiin ensi kuun 3 päivään, jolloin kapteeni L:n tulee jättää meriselityksensä joko suomen tai ruotsin kielisenä sekä vastata asiasta asiamiehen kautta.

Tästä sekä kapteeni Snällin samalla tekemästä meriselityksestä annamme ensi tilassa tarkempia tietoja.

Vastaukseksi kapteeni L:n sähkösanomaan on ROLANDSECKIN isännistö eilen sähköteitse kysynyt kenenkä kautta takaus olisi asetettava ja ilmoitettiin isännistölle, että se olisi annettava Pohjoismaiden Yhdyspankin välityksellä.

Puheena olevasta yhteentörmäyksestä aiheutunut vahinko kokonaisuudessaan arvioidaan noin 130,000 markan suuruiseksi.

Höyrylaiva ROLANDSECKIN omistaa toiminimi Deutsche Dampsschissahris Geselschaft Hansa Breemenistä. Sama yhtiö omistaa 45 höyrylaivaa ja lienee sen peruspääoma 30 milj. Saksan markkaa.

RL. 25.10.1900.

Höyrylaiva ROLANDSECKIN isännistöltä saapui tänne eilen puolenpäivän tienoossa 100,000 markan takaus sen merioikeusasian varalta, joka viime maanantaina täkäläisessä raastuvanoikeudessa nostettiin samaa höyrylaivaa vastaan laivan parkkilaiva ULJAKSEN päälle purjehtimisen johdosta.

RL. 3.11.1900.                        

Merivahingon selitys, minkä raumalaisen kuunarilaiva ULJAKSEN päällikkö kapteeni F. A. Snäll viime lokak. 10 p:nä sen johdosta, että silloin tuntematon höyrylaiva oli saman kuun 1 p:nä purjehtinut mainitun laivan päälle, jätti Göteborgin raastuvanoikeuteen, oli pääasiassa näin kuuluva:

Kuunarilaiva ULJAS oli Raumalta ottanut täyden ja mukavan lastin lankkuja ja pattenssia ruumaan sekä kannelle ja lähtenyt matkalla syysk. 17 p:nä noin kello 6 aamulla, matkan päämääränä Tarragona . Vaihtelevalla säällä purjehdittiin Helsingörin lähistölle saakka, kunnes perjantaina syysk. 28 p:nä tuulen käännyttyä PPL, käytiin ankkuriin ja korjattiin purjeet kiinni. Sunnuntaina syysk. 30 p:nä klo ½ 6 a.p., tuulen ollessa EEL levitettiin purjeet ja nostettiin ankkuri sekä jatkettiin matkaa. Ilma sumuinen. Tuuli alkoi vaihdella EEI ja EL, välin satekuuroja. Maanantaina lokak. 1 p:nä kello noin 2:30 a.p. oli Skagenin loistolaiva noin 2’ matkalla. Tuuli EL, navakanlainen, laiva muaistiin  BB puolelle; vauhti noin 8 solmua. Kohta mukaamisen jälkeen huomattiin erään höyrylaivan valkonen sekä punanen valkea ja kun huomattiin, että se suuntasi päälle, tarkastettiin heti laivan lyhdyt, jotka näyttivät palavan selvästi. Mainittu höyry ohjasi edelleenkin meidän päällemme, sanotaan selityksessä, ja noin kymmenen minuutin kuluttua sen jälkeen kuin me höyryn huomasimme törmäsi se  meidän vasemman puoleiseen (SB) keulakinunkiin, että meidän laiva kääntyi aivan ympäriinsä. Me huusimme sille ennen yhteentörmäystä, että se olisi meidät huomannut, mutta ilman toivottua tulosta. Pimeän vuoksi emme me voineet lukea laivan nimeä emmekä sen kotopaikkaa ja meidän pyyntömme, että meille olisi nimi ja kotipaikka ilmoitettu eikä jätetty meitä avutta, laivamme kun tuli täyteen vettä, jätettiin varteenottamatta ja jatkoi se matkaansa vähintäkään murehtimatta meistä. Meidän vasen kinunki tuli yhteentörmäyksessä aivan aukileikatuksi, ankkuripeli siirtyi paikaltaan, klyyvarpuomi katkesi ja muita vahinkoja tapahtui.

Pelastaaksemme laivan ja lastin, päätimme hakea hätäsatamaa ja ohjasimme suuntaan EI Göteborgiin. Aamun koittaissa nostettiin luotsilippu kryssmaston huippuun, koska pramstonki oli mennyt irralleen. Laivan ympärillä huomattiin puukappaleita, joita irtaantui vahingoittuneesta kinnunkista, sekä lankunpalasia, joita yhteentörmäyksessä oli lastina olevista lankuista murskaantunut. Kun luotsi oli saatu, annettiin hänen kehoituksestaan merkkejä hinaajalle, jota me tarvitsimme päästäksemme haminaan ja tullaksemme siellä kiinnitetyksi, me kun emme voineet käyttää ankkuria. Noin kello 11.50 saavuttiin Göteborgiin. Selityksen ovat allekirjoittaneet paitsi laivan päällikköä perämies I. E. Stenroos sekä G. W. Aaltonen, D. W. Himmanen ja E. W. Grönlund. Näitä allekirjoittaneita kuulusti raastuvanoikeus, jolloin lisäksi selvisi, että ensimmäinen perämies Stenroos oli ennen yhteentörmäystä pitänyt päiväkirjaa osaksi omien havaintojensa,, osaksi kapt. Snällin, sillä aikaa kuin Stenroos piti vartiota, tekemäin muistiinpanojen mukaan. Todistajien eri lausunnoista tuli vielä näkyviin, että kohta ULJAKSEN muutettua suuntaa, oli höyrylaiva näyttänyt punasta ja valkeata valoa sekä että noin 2 à 10 minuuttia sen jälkeen tapahtui yhteentörmäys.

RL. 11.4.1901.

Kuunarilaiva ULJAS, joka kuten muistettaneen, yhteentörmäyksessä erään saksalaisen höyrylaivan kanssa loukkaantui niin pahasti, että oli pakotettu hakemaan hätäsatamaa Göteporista, on nyt saapunut samasta satamasta Raumalle väliaikaisesti korjattuna. Laiva keula on oikealta puolelta paikattu laivan tyhjänä seistessä, veden rajasta reilinkiin saakka n. puolentoista tai parin metrin pituisella laudoituksella. Laivan etumasto on paikaltaan syrjähtänyt ja koko keulaosa laivasta, sisässä olleen lastin painosta, järkähtänyt muutamista liitteistä. Täällä Raumalla tuleekin ULJAKSEN koko keulaosa ison luukun tienoille saakka revittäväksi ja perin pohjin uudistettavaksi. Samalla laitetaan uusi isomasto.

L-S. 18.5.1909.

Laivaliike Rauman satamassa on yhä vaan vilkas. Lauantaina saapui kaupp. John Nurmisen omistama kuunarilaiva ULJAS Espanjasta. Samana päivänä saapui myöskin suolalastissa raumalainen parkkilaiva LAINETAR.

L-S. 23.12.1909.

Kuunarilaiva ULJAS on saapunut eilen Hankoon. Laiva oli matkalla painolastissa Horsensista Raumalle talvehtimaan ja lienee myrskyjen ja myöhäisen ajan takia ollut pakotettu menemään Hankoniemeen, jossa se asettuu talviteloille.

L-S. 8.12.1910.

Merivahinko. Maanantaina tänne laivan omistajalle tulleen sähkösanomatiedon mukaan on kuunarilaiva ULJAS, kapt. K. A. Strand, tk. 2 p:nä joutunut yhteentörmäykseen Cap Finisterin luona. ULJAS oli matkalla puutavaralastilla Hudiksvallista Ruotsista Wigoon, jonne se omin neuvoin pääsikin tk. 5 p:nä. ULJAKSEN päälle ajanut höyrylaiva oli LUCIA, kotoisin Triestistä ja matkalla Middlesbroughiin. Yhteentörmäyksessä sai ULJAS vaikeita vaurioita. Myöhemmin tullut tieto kertoo laivan oikean kyljen vikaantuneen. Sekä laiva että lasti olivat vakuutetut. Laivan omistaa kaupp. John Nurminen täältä ja odottaa hän lähempiä tietoja ennen kuin antaa määräyksensä laivan suhteen, jonka piti tuoda suolalasti kotiin.

L-S. 31.12.1912.

Haaksirikko. Lauantaina (29.12) tänne saapuneen sähkösanoman mukaan on kaupp. John Nurmisen omistama kuunarilaiva ULJAS, kapt. F. E. Vene, on viime perjantaina joutunut Pohjanmerellä ankaran myrskyn runneltavaksi ja hinattu vuotavana Kristianssandiin Norjassa. ULJAS oli puutavaralastissa matkalla Porvoosta Tarragonaan Espanjassa.

L-S. 9.6.1914.

Kauppias John Nurminen.

Viime sunnuntaiaamuna (7.6.) nukkui kaupp. John Nurminen Raumalta kuolonuneen Lapissa, äkkinäisen sydänhalvauksen kohtaamana 63 ikävuodellaan.

kaupp. John Nurminen oli monessa suhteessa kaupunkimme huomattavimpia henkilöitä.

Kaupp. Nurminen oli syntynyt Laitilassa 21 p:nä lokak.    1851. Saamatta minkäänlaisia koulutietoja, raivasi hän itsellensä tien läpi vaikeuksien kaupunkimme liikemiesten eturiviin. Nurminen oli torpan poika ja sai kestää kaikki ne vaikeudet, joita puutteenalainen elämä tuottaa. Nuoruudessaan nähtiin hänen usein vilusta värjötellen ajavan puutavarakuormia Raumalle.

Laitilasta muutti Nurminen Lappiin ja sieltä v. 1896 Rauman maaseurakuntaan ja nai täällä Sorkan Juson talon tyttären. V. 1881 tuli Johan Nurminen eli Johan Mattsson Riikilä, kuten hänen nimensä silloin oli, Nurmen yksinäistilan omistajaksi. Tästä talosta juontuu Nurmisen sukunimi. V. 1886 rakennutti Nurminen kaupungissa sen talon, jonka hänen perikuntansa vieläkin omistaa. Samaan aikaan avasi hän talossaan kauppapuodin, joka sitten kehittyi hyvin laajaksi. Jokin aika sitten myi hän tästä liikkeestään sekatavaraosaston, joten siitä jäi jäljelle maanviljelyskoneiden kauppa, joka on paikkakunnan ainoa laatuaan.

Raumalle tultuaan ryhtyi N. puotiliikkeen ohella harjoittamaan myöskin pientä puutavarakauppaa. Tämäkin liikkeen haara kehittyi hänen käsissään niin, että se viimeisen kymmenen vuoden ajalla on ollut huomattavampi kuin äsken mainittu liiketoimi. Puutavaraliikettä harjoitti N. pääasiassa Rauman seudulla ja muualla lähiseudulla, mutta oli hänellä joku vuosi sitten suuri liike myös Viipurissa. Puutavaraliikettä harjoittaessaan Nurmisen käsiin joutui myöskin suuria maatiloja, nimitt. Perkiön tilat Lokalahdella ja Vanhan Lahden tila Rauman maalaiskunnassa. Ne N. asetti järkevään maanviljelykseen  ansaiten siten hyvän maanviljelijänkin ja samalla karjataloudenharjoittajan nimen. Tilat on Nurmisen terveyden heikonnuttua nyttemmin myyty.

Edelleen on mainittava, että John Nurminen on kaupunkimme suurimpia laivanvarustajia. Hän omisti kokonaan laivoja sekä osia eri laivoista, ollen niistä kolmen isännöitsijänä. Kuunarilaiva ULJAKSEN on N. itse rakennuttanut.

Kunnallisiin ja muihin yleisiin toimiin ei N. ole paljoa ottanut osaa. hän on omistautunut vaan omien laajojen liikeyritystensä hoitoon. Kuitenkin on hän jonkun kerran ollut kaupungin valtuusmiehenä sekä lisävaltuusmiehenä.

Viime vuosina heikontui Nurmisen terveys niin, että liike on jo useita vuosia ollut hänen poikansa kaupp. J. V. Nurmisen hoidossa.

Kuluttava työ heikensi varsinkin kaupp. Nurmisen henkisiä voimia, joita ei ihmisvoima enää kyennyt saattamaan entiseen pirteyteensä. Ruumiillisesti hän oli viimeiseen saakka verrattain voimakas, joten kuolema tuli siinä suhteessa yllättäen.

Vainajaa lähinnä suree leski, 2 poikaa ja 4 tytärtä, 2 vävyä, miniä ja 10 lastenlasta.

Surusaatto lähtee vainajan  asunnosta Rauman hautausmaalle ensi lauantaina kesäk. 13 p:nä klo 2 i.p.

L-S. 11.8.1914.

Rohkeita miehiä. Raumalaisen purjelaiva ULJAKSEN miehistö tuli laivan veneellä sunnuntai-illalla Öregrundista Raumalle. Matka sujui hyvin. Kapteeni jäi vielä laivaan.

L-S. 1.2.1916.

Merikapteeni Johan Edvard Stenroos kuollut.

Viime lauantaina (29.1.) kuoli täällä pitkällisen sairauden jälkeen merikapteeni Johan Edvard Stenroos 53:lla ikävuodellaan.

Nautittuaan lapsuudessaan kansakoulu- ja yksityisopetusta, alkoi Stenroos merimiesuransa v. 1884. Merimiehenä purjehti hän seitsemän vuoden ajan Itämeren, Englannin, Espanjan, Länsi-Intian ja Etelä-Amerikan itärannikon satamien välillä. V. 1891 kirjoittautui Stenroos oppilaaksi Rauman Merikouluun alaperämiesosastolle suorittaen tutkinnon seuraavana keväänä. Purjehdittuaan kesän 1892 Itämerellä suoritti hän keväällä 1893 perämiestutkinnon Rauman merikoulussa sekä kolme vuotta myöhemmin kauppalaivurin tutkinnon. Neljä vuotta jälleen purjehdittuaan sekä kotoisilla että suurilla valtamerillä suoritti S. merikapteenin tutkinnon keväällä v. 1901. Seuraavan kesän S. oli päällikkönä kuunari INEKSELLÄ, joka purjehti silloin Itämeren satamissa. Tämän jälkeen ohjasi hän neljän vuoden ajan kuunarilaiva ULJASTA, joka purjehti Espanjan ja Pohjois-Amerikan itärannikon välillä. Vuodesta 1905 lähtien hoito Stenroos päällikkyyttä raumalaisella kuunari FREIJALLA (1907) viipurilaisella parkkilaivalla PROGRES (1908) ja raumalaisella parkkilaivalla OSMO 1910. Tällä välin oli Stenroos myöskin hoitanut Rauman merikoulussa toisen opettajan viransijaisuutta v. 1906-9 sekä suorittanut käytännölliset opettajakokeet. Luonteeltaan oli merikapteeni Stenroos hiljainen, sävyisä ja vaatimaton. Tietojen hankkimiseen uhrasi Stenroos paljon aikaansa ja olikin hän hankkinut niissä, varsinkin matematiikassa, harvinaisen laajat tiedot.

L-S. 19.1.1918.

Laivanosuuden kauppa. Kapteeni F. E. Vene myi eilen omistamansa neljännen osan moottorikuunarilaiva ULJAKSESTA kapteeni E. Högströmille. Kauppahintaa ei ilmoitettu.

L-S. 6.5.1919.

Rauman laivaliike. John Nurmisen kuunarilaiva ULJAS, kapt. F. Fagerström, lähti eilen parrulastissa Raumalta Tanskaan. Tänään lähtee moottorikuunari DAPHNE parrulastissa Tanskaan.

John Nurmisen höyrylaiva OTAVA saapui tk. 4 p:nä Lontoosta Aarhusiin Tanskassa, mistä laiva ottaa perunalastin viedäkseen sen Viipuriin.