Usko 1889

Rakennettu tasasaumaan hongasta honka- ja kuusipanttureilla, pyöreäperäinen, yksi kansi, kaksi mastoa.

Rakennusmestari Emanuel Urnberg.

Omistajat:

• Ekroth Bernhard
• John Nurminen O/Y
  

Niilo Nieminen:

Kuunarilaiva USKO

Kuunarilaiva USKO, jonka omisti kolmejäseninen raumalainen laivayhtiö, kärsi haverin vuoden 1901 elokuussa ollessaan matkalla puutavaralastissa Raumalta Grimsbyhyn. Alus joutui karille Helsingörin pohjoispuolella Kattegatissa. Laiva saatiin irtoamaan karilta ja se hinattiin Helsingöriin, missä lasti oli vakuutusyhtiön vaatimuksesta purettava. Sukeltaja tutki laivan saamat vauriot ja ne arvioitiin 3 500 kruunun suuruisiksi. Aluksen päällikkönä tällöin toimi merikapteeni A. Nyström.

Tyyppi Kuunari
Telakka Siipyy, Kilvarfsin tel., E. Urnberg
Vuosi /
Bruttovetoisuus 238.94
Nettovetoisuus208.65
Pituus 36.5
Leveys 8.86
Rekisterinumero 2
Rakennettu:
Poistettu

Lehtiartikkelit

RL. 18.9.1897.

Kuunarilaiva USKO, jonka omistaa kapt. B. Ekroth, saapui tk. alkupuolella tänne kotikaupunkiinsa oltuaan täältä poissa n. 2 vuotta. V. 1895 lokakuussa läksi USKO nimittäin täältä painolastilla Siidebyyhyn , mistä se otti lankkulastin Southamptoniin Englannissa; purjehti sieltä painolastilla Cardiffiin, mistä se vei hiililastin Riogrande du Suliin Etelä-Amerikassa.

Mentyään sieltä painolastilla Buenos Airesiin toi se sieltä lastin suolatuita vuotia Falmouthiin ja Antverpeniin. Viimeksimainitusta satamasta purjehti laiva painolastilla Cardiffiin ja sieltä taas kivihiililastilla Riogrande du Suliin, mistä se jälleen otti lastiksensa suolattuja vuotia ja toi ne tällä kertaa Ouluun. Oulusta mentyään painolastilla Föreforssiin Ruotsissa, vei se sieltä puutavaralastin Nakskoviin Tanskassa, mistä se sitten painolastilla tuli Raumalle. Täältä se viime keskiviikkona (15.9.) purjehti puutavaralastilla Lyypekkiin.

Oulussa ollessa tapahtui laivassa päällikön vaihdos. Kapt. O. A. Ståhlen sijaan, joka siihen saakka oli laivaa johtanut, astui nimittäin kapteeni J. A. Lauren.

RL. 6.11.1897.

Raumalainen kuunariparkki USKO, jota kuljettaa kapt. F. A. Lauren, saapui satamaamme Lypekistä joku päivä sitten täydellä kappaletavaralastilla, jonka kolliluku oli 5.222. Osa lastista purettiin ensin rautatielaiturille Tampereelle lähetettäväksi, jonka jälkeen laiva siirtyi vanhaan satamaan purkamaan lastiaan raumalaisille liikemiehille. Suurin osa tästä lastista tuli teht. Sjöblomille.

RL. 17.11.1897.

Kuunarilaiva USKO, jonka omistaa kapt. Ekroth, ja joka oli kaukana ulkosatamassa ankkurissa, alkoi kun molemmat ankkurikettingit olivat katkenneet, klo 5 ajoissa eilen aamulla siirtyä pois paikaltaan. Se ajautui Järviluodon rannalle, missä se kiveä vastaan murskaantuneena on saanut aukkoja pohjaansa ja muutoinkin on vahingoittunut siinä määrin, että pelätään n kapteeni protestin.

RL. 20.11.1897.

Mereltä on äsken raivonneen myrskyn päätyttyä tullut raumalaisillekin raskaita sanomia. Nyt jo tiedetään, että ainakin kolme raumalaista laivaa on tehnyt haaksirikon: Fregatti CUTHONA sekä kuunarilaivat USKO ja ELSA. Näistä on kaksi ensimmäistä olleet vakuutetut, mutta ELSA oli vakuuttamaton.

Fregatti CUTHONAN osti kunnallisneuvos Söderlund vähän aikaa sitten. Nyt se oli uudella omistajallaan ensimmäisellä matkalla lastattuna puutavaroilla Sundsvallista Austraaliaan. Simbnäsklubbin luona Ahvenanmeressä lähellä Arholmaa yllätti sen äskeinen hirmumyrsky ja ajoi maalle neljä jalkaa. Vettä on se täynnä, riki ylhäällä, pohja rikki. Viimeisten tietojen mukaan koetetaan saada sitä pelastetuksi. Haaksirikon tapahtuessa oli puosu loukkaantunut, hän on lähetetty Tukholmaan sairaalaan.

CUTHONA on rakennettu 1882, vakuutettu kuten myös osa lastista.

Kuunarilaiva USKO, jonka onnettomuudesta jo kerroimme, näyttää tulevan hylyksi. Torstaina (18.11.) saapui sinne höyrylaiva ASSISTANCE Turusta ja siinä Suomen Merivakuutusyhtiön asiamies kapt. A. B. Nyström. Tarkoitus on saada USKO pois Järviluodon rannasta. Mukana on myös kaksi sen vakuutusyhtiön sukeltajaa. Työhön ryhdyttiin eilen aamulla. Mutta turhaa se oli. USKON köli, etuvannas ja pohja on rikki. Vettä se on täynnä. Sukeltajat eivät voineet sitä tiivistää, sen vuoksi etteivät päässeet sen ja kallioiden väliin. Ei voi ajatellakaan USKON ottamista, sillä se kaatuisi, niin kallellaan se on.

USKO, joka on vakuutettu mainitussa yhtiössä 30.000 markasta, on rakennettu Siipyyssä 1890 ja 234 rek.tonnin kantoinen.

RL. 24.11.1897.

Rautalaiva CUTHONA, joka viime viikon myrskyssä meni karille Aarholman luona, on hyvin pahasti vahingoittunut. Pelastuslaiva POSEIDON on koetellut laivaa pelastaa, vaan luultavasti laivasta tulee hylky.

Kuunarilaiva USKO kuuluu tilanneen tänne pietarilaisen meripelastusseuran ”Telegraf” –nimisen höyrylaivan koettamaan USKOA kalliolta pois, kun ASSISTANCE ei sitä onnistunut irroittamaan.

RL. 27.11.1897.

Kuunarilaiva USKO. Pietarilaisen pelastusyhtiön Neptunin pelastuslaiva TELEGRAF saapui tänne viime keskiviikkona (24.11.) ottaakseen USKON Järviluodon rannalla irti. Sen pitäisi se irroittaa matalalta, tiivistää ja viedä Turun telakkaan, ja kuuluu se kaikesta tästä ottavan yhteensä 10.000 markkaa. Keskustelut jatkuvat vielä tätä kirjoittaessamme.

RL. 12.12.1897.

Haaksirikkoutuneen kuunarilaiva USKON otti pelastushöyrylaiva TELEGRAF, kapt. Holmström, irti viime sunnuntaina (28.11.) ja toi sen sisäsatamaan vanhaan höyrylaivalaituriin, jossa sitä nyt on pumpattu  ja väliaikaisesti tiivistetty.

RL. 26.5.1898.

Laivojen korjausta Rauman haminassa tänä keväänä on ollut jotensakin runsaasti. Jokunen viikko sitten kallistettiin THESWER kyljelleen ja vuorattiin sekä korjattiin vesirajasta köliin saakka. Nyt on sen toinen kylki jo uudistettu ja se saa kallistaa vuorostaan toisen kylkensä. Samaan aikaan on myöskin USKOA yritetty korjata viime syksyisistä myrskyn tuottamista vammoistaan, vaan kovan vuodon vuoksi eivät korjaus- ja kallistamisyritykset ole syvällä vedessä onnistuneet, joten on täytynyt hinata se matalalle ja kaataa siihen. Kovia kolahduksia näyttää laiva syksyllä saaneenkin, koska köli on paikka paikoin aivan möyhänä  ja keulan alaosa samoin aivan murskana. Aikomuksena kuuluu olevan saada alus ainoastaan sellaiseen kuntoon, että se voidaan viedä lähimpään tokkaan.

RL. 14.6.1898.

Laivankorjuutyöt ovat toistaiseksi loppumaisillaan Rauman satamassa. TESVER on nyt siinä kunnossa, että sitä on jo voitu ruveta lastaamaan. Se lähtee kohta puutavaralastissa Saksaan. USKOKIN saatiin eilen siihen kuntoon, että se voitiin laskea syvälle vedelle. Sen korjaustöitä jatketaan sataman kallistuscarvissa. Juhannuksen tienoossa pitäisi tämänkin laivan olla valmiina. Toistaiseksi sen pohjaa ei ole vaskilevyillä vuorattu, kuten se on ollut.

RL. 9.11.1899.

Sitä paitsi lastaavat purjelaivat KOSACK ja USKO lankkuja ja lautoja lähteäkseen, edellinen Välimeren satamiin ja jälkimmäinen Saksaan.

RL. 7.5.1901.

Merivahinko. Malmöstä Helsingin kautta meille viime perjantaina saapunut tieto karilleajosta Lillegrundilla Öresundissa oli siinä suhteessa erehdyttävä, että laivan nimeksi oli ilmoitettu OSMO, kun piti olla USKO. Se oli raumalainen kuunarilaiva USKO, kapteeni A. Nyström, jonka ollen suolalastissa matkalla Kaskisista Viipuriin, joutui t.k. 3 p:vää vastaan yöllä jo mainitulle karille.  Lauantaina laivan isännistölle saapuneen tiedon mukaan, on laiva saatu karilta, sekä sukeltajan tarkastettua sen pohjan, huomattu olevan siinä kunnossa, että se voi viivyttelemättä jatkaa matkaansa määräpaikkaan. Vahinko on arvioitu 3,500 kruunuksi, joka lankee vakuutusyhtiöitten suoritettavaksi.

RL. 27.8.1901.

Merivahinko. Viime perjantaina tänne saapuneen sähkösanoman mukaan on raumalainen kolmimastoinen kuunarilaiva USKO, matkalla Raumalta Grimsbyhyn, Englannissa, puutavaralastissa joutunut karille Helsingörin pohjoispuolella Kattegatissa. Myöhempien tietojen mukaan on laiva saatu karilta sekä hinattu Helsingöriin, missä sen pohjan on sukeltaja tutkinut. Lasti tullee vakuutusyhtiön vaatimuksesta purettavaksi. USKOA kuljettaa kapteeni A. Nyström ja sen omistaa kolmehenkinen yhtiö Raumalta.

L-S. 10.6.1909.

Kävi karilla. Kuunaril. USKO, kapteeni Yrjälä, joka lähti täältä vk. 10 p:nä puutavaralastissa Kieliin, kävi vk. 18 p:nä karilla Ölannin eteläisen kärjen luona. Alus pysähtyi kolmasti karia vasten niin kovasti, että puunpalasia irtautui kölistä ja nousi vedenpinnalle. Alus luisti yli karien, mutta sai vuodon, joka nosti vettä alukseen 15 tuumaa minuutissa. Kun alus kuitenkin pumppuamalla voitiin saada tyhjäksi, jatkoi se matkaansa Kieliin, jonne saapui v.k. 24 p:nä. Siellä myöskin aluksen saamat vammat korjataan.

L-S. 9.10.1909.

Raumalaisen kuunari USKON torstaina luoviessa Turkuun, teki se käännöksen, jolloin sen hinattavina olleista veneistä tullivartijain vene iski luotsiveneen nurin. Veneessä ollut irtain tavara upposi. Luotsi vaati rikkoutuneesta veneestään 50 markkaa.

L-S. 5.10.1912.

Kuunarilaivat DORES ja USKO törmänneet yhteen Rauman satamassa.

Keskiviikkoillan myrskyssä klo 9 aikaan pettivät DORES –laivan kiinnitysköydet täkäläisessä satamassa, joten se törmäsi lähellä olevan USKON keulaa vastaan niin, että viimemainitun laivan liivaripuomi rikkoutui ja muutamia taakeja katkesi. Molemmat laivat joutuivat osittain matalikolle ja saivat pienemmän vuodon. Asian johdosta teki USKON isännistö protestin. Maistraatin tarkastus tapahtui eilen.

L-S. 11.8.1914.

Sota ja purjelaivamme.

F. Sjöfartstidningenille on laivanvarustajaliike Johan Nurminen Raumalta ilmoittanut, että seuraavien purjelaivojen kohtalosta ei ole tullut tarkempia tietoja ja että niiden pelätään joutuneen saksalaisten käsiin.

Kuunari EROS, kapt. P. A. Ikä, läksi heinäk. 7 p:nä Raumalta Friedrichstadiin.

Parkki EUNONIA, kapt. Sjöblom, läksi heinäk. 27 p:nä Flensburgista Raumalle.

Kuunari FRAMNÄS, kapt. Snäll, läksi heinäk. 2 p:nä Raahesta Stadeen.

Priki FRIDA, kapt. Mikkelsson, läksi heinäk. 18 p:nä Reposaaresta Stadeen.

Kuunari HEBE, kapt. Ramstedt, saapui heinäk. 30 p. Raumalta Burgstakeniin.

Kuunari LAINE, kapt. Ruosniemi, saapui heinäk. 17 p. Raahesta Kieliin.

Parkki LAINETAR, kapt. Urnberg, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Rendsburgiin.

Kuunari LOTUS, kapt. Grålund. lähti heinäk. 12 p. Ykspihlajasta Kieliin.

Kuunari RICHARD, kapt. Malen, läksi heinäk. 18 p. Reposaaresta Apenradeen.

Parkki TOIVO, kapt. Farsenius, läksi heinäk. 16 p. Ykspihlajasta Eckensördeen.

Kuunari USKO, kapt. A. Näppi, läksi heinäk. 10 p. Raahesta Apenradeen.

Näiden 12 purjelaivan lisäksi ovat saatujen tietojen mukaan seuraavatkin purjealukset vihollisvesillä:

Raumalta kotoisin olevat: parkki AALLOTAR, parkki AALTO, priki ALEKSANDER, parkki HELMI, kuunari KANTON, ja kuunari OLGA. – Lisäksi mainitaan ahvenanmaalaiset, uuskaupunkilaiset ja luvialaiset laivat.

Mainittujen laivojen luku, joitten kohtalosta on syytä olla huolissaan, on siis lähes 40. Yksikään näistä laivoista ei ole 400 nettorek.tonnia suurempi, joten laivojen keskimääräinen arvo ei ole 15,000 – 20,000 markkaa suurempi. Mutta onhan sitä jo siinäkin. Lisäksi on vielä otettava huomioon laivojen lasti.

L-S. 25.8.1914.

Raumalaiset laivat Saksan satamissa.

Kuten ennen olemme maininneet, on suuri joukko Rauman laivoja nykyään Saksan satamissa. Ainakin seuraavat laivat ovat nyt seuraavissa satamissa:

AALLOTAR, kapt. J. G. Karlsson; LAINE, kapt. F. V. Ruosniemi; LOTUS, kapt. J. Grålund; sekä NORDEN, kapt. G. A. Wahlman, kaikki Kielissä. HELMI, kapt. F. M. Laaksonen; TOIVO, kapt. K. G. Forsenius; molemmat Eckerfördessä. RICHARD, kapt. F. F. Malen ja USKO , kapt. A. Näppi Apenradessa. EROS, kapt. P. A. Ikä Friedrichstadissa. EUNONIA, kapt. K. E. Sjöblom Flensburgissa. FRAMNÄS, kapt. F. A. Snäll ja FRIDA, kapt. A. Mickelsson Stadessa. HEBE, kapt. F. F. Ramstedt Burgstagenissa. KANTON, kapt. F. Fagerström Travemyndessä. LAINETAR, kapt. E. G. Urnberg Rensburgissa sekä OLGA, kapt. I. G. Silvan Lyypekissä.

Näistä laivoista sekä niiden miehistön kohtalosta on täkäläinen Espanjan varakonsuli kauppaneuvos W. Sofronoff tiedustellut Pietarissa olevan Espanjan pääkonsulin välityksellä ja on toiveita, että yhteys pian saadaan toimeen mainittujen alusten kapteenien kanssa.

Laivoissa on keskimäärin n. 10 miestä miehistöä. Muutamilla kapteeneilla on perhe mukana.

L-S. 29.8.1914.

USKON miehistö karannut saksalaisten kynsistä.

Viime torstaina, kun allekirjoittanut oli saapunut Raumalle, sain tietooni, että junassa matkustaa joukko purjelaiva USKON miehistöä, joka keskiviikkona olit tullut tänne.

Löysinkin eräästä vaunusta sakin nuoria miehiä, joista valitsin puheliaimman, sillä sehän on aina sanomalehtineekerille eduksi. Hän lausui mm.

Olimme Apenradessa saksalaisten vankina, meille oli annettu määräys pysyä laivassa ja meitä vahdittiin. Kun yksi kerta kiellettiin, niin sitten oli luvattu ampua, oli sitten kysymys mistä tahansa. – Ruokaa oli meillä vielä, mutta kun se loppuisi, olisi Saksan hallitus hommannut meille syötävää.

Olimme yksissä miehin tuumineet karkaamista kotimaahamme. Tk. 19 päivää vasten yöllä oli se päätetty tapahtuvaksi.

Kello oli 11 illalla, kun pakomatkamme alkoi. Olimme sopineet meitä vähän edempänä olevan laivan miehistön kanssa, että he pitäisivät laivallaan sinä iltana ja juuri niihin aikoihin oikein hurjaa melua, että vahdin huomio kiintyisi enemmän heihin. Sotamies, joka meitä oli vahtimassa, olikin poistunut pitämään silmällä tuota meluavaa miehistöä ja loitonnut meidän laivamme keulasta ehkä n. 30 metr. – Pikku veneemme oli keulassa kiinni ja  minä kiiruhdin sinne, vedin veitsellä köyden poikki, sillä solmujen avaamiseen ei ollut aikaa. Kuljetin sitten siinä iltapimeässä venhettä perään, missä toverini odottivat. Pian olivat pojat veneessä ja sitten puikkelehdimme laivojen varjoissa etäämmäs maihin. Kiertoteitä kuljimme sitten tullista ulos ja kuljimme tietä pitkin. Ei ollut meillä hämärintäkään aavistusta, minne tuo tie veisi, mutta kuljimme vain kuumeisen kiireen kannustamina.

Tie vei keskelle saksalaisia, kasarmiin. Vääpeli siellä komenteli ja kun me sen kuulimme, otimme toisen kurssin. Lähdimme kulkemaan kapearaiteista rataa pohjoista kohti. Päivä oli ollut kuuma ja meillä alkoi olla kova jano. Juotavaa ei ollut. Viimein löysimme erään karjanruuhen, josta joimme mitä likaisinta vettä janoamme sammuttaaksemme. Saavuimme näin maantielle toistamiseen ja paneuduimme levähtämään, kun ensin olimme syöneet vähän mukaamme ottamaamme ruokaa. Yö olikin jo pitkällä ja oli syksyisen kylmä. Hyvin sentään seikkailun jälkeen uni maittoi.

Aamulla lähdimme taivaltamaan eteenpäin maantietä Hareslebeniin, joka sijaitsi meren rannalla Saksan puolella. Meidän suunnittelumme mukaan olisi tie kulkenut Koldingin kautta, mutta siellä emme käyneet. Tullissa oli sotaväkeä, mutta läpi me vain tulimme. Passeja ei ollut kellään.

Tiemme sen jälkeen kävi Kööpenhaminasta Malmöön ja sieltä Tukholmaan ja edelleen Torneå -laivassa tänne. Rahaa ei meillä ollut Saksasta paetessamme muuta kuin 2 Rmk. Konsulinkyydillä meitä kuljetettiin läpi Tanskan ja Ruotsin. Hyvin ruotsalaiset meitä kohtelivat ja nyt olemme jälleen kotimaassamme.

L-S. 19.12.1918.

Saksassa takavarikoidut laivat.

Merenkulkuhallitus on laivanvarustajille Raumalla ilmoittanut, että siinä virallisessa katsastuksessa, joka heinäkuun 17 p:nä 1918 toimeenpantiin Apenradessa Saksassa kuunarilaivalla USKO, kotoisin Raumalta, todettiin aluksesta puuttuneen purjeet kokonaan, jotka saatujen tietojen mukaan olivat keväällä 1917 hävinneet tulipalossa ja osa köysistöä, sekä että alukseen uusiin purjeisiin tarvitaan purjekangasta n. 40 pakkaa, kuin myös että kuunarilaiva USKO, joka sodan alusta lähtien on ollut takavarikoituna, on edelleen niiden alusten joukossa, jotka ovat julistettu vapaiksi takavarikosta.

Ilmoituksen johdosta aiotaan USKOLLE lähettää purjeet täältä, jotta se voisi palata kotiin.