Vega 1880

Rakennettu tasasaumaan hongasta ja kuusesta puupanttureille, pyöreäperäinen, yksi kansi, kolme mastoa.
Rakennusmestari Emanuel Urnberg.
Omistaja: Söderlund Johan.
Haaksirikkoutunut 13.3.1918 Atlantilla.

Tyyppi Parkki
Telakka Rauma
Vuosi /
Bruttovetoisuus 452,03
Nettovetoisuus399,33
Pituus 46,97
Leveys 9,45
Rekisterinumero 81
Rakennettu: 26.07.1892
Poistettu 28.12.1918

Lehtiartikkelit

RL. 9.6.1888.

Myyty laiva. Äskettäin on kauppias P. Sallmen myynyt omistamansa 399 rek.tonnin vetoisen WEGA–nimisen parkkilaivan kauppias J. W: Söderlundille 32,500 markasta.

RL. 16.1.1889.

Vähemmän vuodon on raumalainen laiva VEGA, kapteeni Lunden, saanut viime joulukuun loppupuolella kovassa myrskyssä Shetlannin saaren läheisyydessä ollessaan matkalla Välimerelle.

RL. 5.8.1893.

Sairaalloisuutta  on raumalaisella WEGA laivalla ollut paljonkin sen viime Saksan matkalla. Perämies siitä on kuollut Saksassa, sekä uusi perämies ja useat merimiehet sairastuneet paluumatkalla. Yksi merimiehistä sairastaa täällä parastaikaa lavantautia. Laiva on desinfioitu.

RL. 19.8.1893.

Orava merimiehenä. Muutama päivä sitten tällä viikolla oli orava tavalla tai toisella purjehtinut Rauman satamassa ankkurissa olevaan WEGA laivaan ja oli kiivennyt mastoon. Sieltä se hätyytettäessä joutui mereen ja hukkui.

RL. 10.3.1894.

Haaksirikosta pelastettu. Fayalista ilmoitetaan, että v.k. 25 p:nä raumalainen parkkilaiva WEGA, kapteeni Wass, on tullut sinne autettuaan Atlantilla englantilaista rautalaivaa MONTGOMERY CASTLE, kotoisin Liverpoolista, matkalla New Yorkista Javaan. Englantilainen laiva oli kohdattu vahingoittuneena ja kadottaneena 8 miestä väestöstään. WEGAN avulla onnistui sen päästä Fayaliin.

RL. 4.4.1894.

Todellakin aimo vaivainpalkkio . Kerrotaan, että se rauta-alus, jonka kapteeni Wass pelasti merihädästä olisi vakuutettu 600.000 markasta ja että siitä summasta nyt puoli lankeaisi raumalaisille, nimittäin kauppahuone J. W. Söderlundille, kapteeni Wassille ja miehistölle. Olisipa siinä summassa todellakin vaivanpalkkiota kerrakseen ja vaikuttaisi se ensi vuonna Rauman veroäyriinkin.

RL. 9.5.1894.

MONTGOMERY CASTLE oli se rautalaiva, jonka raumalainen WEGA, kapt. Wass täältä, pelasti viime helmikuussa Atlantilta. On mainittu, että tämä rautalaiva olisi ollut vakuutettuna yli 500,000 markasta ja tästä tulisi puolet pelastajille. Itse asiassa on kuitenkin laiva arvosteltu kaikkine lasteineen 8.000 punnasta eli 200.000 markasta ja on huomattava, että vasta siinä tapauksessa voisi puoli langeta pelastajalle, jos laiva olisi ollut ilman omaa väkeä. Mutta nyt oli laivassa 9 miestä. Vakuutusyhtiön kerrotaan tarjonneen pelastajalle ainoastaan 500 puntaa eli 12.500 mk., josta summasta lasketaan pois erityisiä kulunkeja.

RL. 28.7.1894.

Äskettäin on Englannissa merioikeudessa päättynyt se juttu, jonka täkäläinen WEGA laivan isäntä, kaupp. J. W: Söderlund, nosti viime huhtikuussa mainitun laivan isännistön pelastaman MONTGOMERY CASTLEN nimisen englantilaisen purjelaivan Atlantinmerestä pelastamisesta haaksirikosta. Kuten muistettaneen, ei vielä laivaa, jossa oli kallis petroolilasti oltu kokonaan hylyksi jätetty, vaan oli laivalla vielä osa väestöstä, toiset peräti huonossa tilassa ja siis aivan kykenemättömät laivaa hoitamaan. Mainittu merioikeus on määrännyt haaksirikkopalkinnoksi WEGAN omistajalle 450 engl. puntaa (punta 25 silloista markkaa), laivan kapteenille sekä perämiehelle 200 puntaa kummallekin ja väestölle tasan heidän palkkansa mukaan 150 puntaa, paitsi vielä erikseen on määrätty matruusi Nordlingille, joka oli perämiehen kanssa mainittua laivaa kuljettamassa, 50 puntaa.

RL. 17.10.1896.

Kotia palanneita merimiehiä.

Höyrylaiva ASTRAEASSA saapui toissa torstaina Turkuun osa raumalaisen parkkilaivan VEGAN miehistöä, joka astuttuaan yhtä mittaa 28 kuukautta laivan kantta, oli Skotlannissa ottanut eron palveluksestaan sanotulla laivalla ja palasi nyt kotia levähtämään jonkun ajan merielämän vaivojen jälkeen. – VEGA lähti 5 p:nä kesäk. 1894 Raumalta Sundsvalliin Ruotsissa, josta se puulastilla lähti Etelä-Afrikkaan ja jatkoi sieltä matkaansa Itä-Intiaan, josta se viime vuonna 21 p. heinäkuuta saapui Bremeniin. Sitten ohjattiin kulku Meksikonlahden rannalle Ameriikassa  ja sieltä taas Port Nataliin  Etelä-Afrikassa, jonne laiva saapui 21 p. helmik. tänä vuonna. Sieltä tuli laiva Belitzaan Länsi-Intiassa ja sieltä Bowlingiin Skottlannissa 15 p:nä viime kuuta. Bowlingista lähti laiva 7 p. tätä kuuta Göteborgiin, mistä se taas suuntaa kulkunsa Etelä-Afrikkaan.

RL. 15.9.1897.

Parkkilaiva VEGA, kapteeni Wass, saapui toissa lauantaina satamaamme oltuaan täältä poissa neljättä vuotta. Kesäkuussa 1894 VEGA näet viimeksi oli täällä. Sen jälkeen se on käynyt seuraavissa paikoissa: Sundsvallissa, Port Natalissa, Bangkokissa, Falmouthissa, Bremenissä, Pascagoulassa, Port Natalissa, Barbadoksessa, Belitzessä, Bowlingissa, Greennockissa, Göteborgissa, Lontoossa, Sapelossa ja Harlingenissa. Nyt se lastaa parhaillaan omistajansa, kunnallisneuvos J. W. Söderlundin, puutavaraa Lontooseen.

RL. 5.5.1898.

Parkkilaiva VEGA, Wass, matkalla Sawannah-la-Marista (Jamaica) törmäsi 23 p. huhtikuuta laiturin nokkaa vasten Tilbura Dockin luona ja menetti kokkapuun kaljoonineen sekä keulavannas vikaantui. Laiturin nokka vahingoittui.

RL. 2.3.1899.

Toisen Suomen Merivakuutusyhtiön vuosikertomuksen mukaan, joka kertomus esitettiin yhtiön vuosikokouksessa Turussa viime tiistaina (28.2.) ovat seuraavat raumalaiset laivat saaneet yhtiöltä korvausta merivahingoistaan:

Parkki PRIMUS ankkurin menettämisestä elokuussa v. 1897 Smk. 773:56. Parkki ALTAI karille joutumisesta Sapelossa joulukuussa 1897 ja huhtikuussa 1898 Smk. 3.204:77. Parkki WEGA karille joutumisesta Raumalla syysk. 1897 Smk. 298:79. Fregatti GUTHONA karille joutumisesta Simbnäsklubbissa marrask. 1897 Smk. 1.843:a1.

RL. 7.10.1899.

Parkkilaiva VEGA, jonka omistaa kunnallisneuvos J. V. Söderlund, ja johtaa kapteeni F. A. Lauren, on eilen selvinnyt matkalleen lähteäkseen taas vuosikausiksi meriä kyntämään. VEGA on n. 400 tonnin laiva ja on tällä haavaa pitemmän aikaa viipynyt kotisatamassa, sillä se on täällä saanut uuden kuparivuorauksen y.m. pienempää korjuuta. Laiva vie täältä lankkuja Espanjaan.

RL. 11.8.1903.

Nopeaa kulkua. Viime perjantaina t.k. 7 p:nä sivutti parkkilaiva VEGA, kapt. Urnberg, Kööpenhaminan ollessaan matkalla Hullista kotikaupunkiinsa Raumalle. Eilen aamupäivällä saapui laiva kaupunkimme satamaan. (Matka Kööpenhaminasta Raumalle kesti 4 vrk.)

Niinikään läksi priki ALEKSANDER, kapt. Sjöblom, viime perjantaina (7.8) illalla Travemyndestä Raumalle saapuen tänne jo eilen aamupuolella. Laivan matka kesti siis vain 2 ja puoli vuorokautta.

RL. 4.4.1905.

Laivankauppoja. Kauppias John Nurminen on kunnallisneuvos J. W. Söderlund vainajan perillisiltä näinä päivinä ostanut seuraavat kolme alusta: nimitt. 399 rek.tonnin vetoisen parkkilaiva WEGAN 24,000 mk. ja 244 rek.tonnin vetoisen parkkilaiva ELNAN 20,000 mk. sekä höyryproomu EKIN 3,000 mk. kauppahinnasta.

L-S. 21.12.1909.

Laivaliike Raumalla. Eilen saapui Petäjäksen kärkeen omin voimin raumalainen parkkilaiva VEGA. Se tuli Saksasta sementtilastissa ja oli jo sunnuntaina (19.12) ollut Rauman edustalla. Tänä aamuna noutaa MURTAJA VEGAN satamaan.

Edelleen pitäisi tänne vielä saapua kuunari ULJAAN, joka on lähtenyt Saksasta.

L-S. 23.12.1909.

Rauman laivaliike. Tiistaiaamuna (21.12) toi jäänsärkijä MURTAJA satamaan maanantaina Petäjäksen luo saapuneen parkkilaiva WEGAN. Eilen laiva siirrettiin  laiturin viereen. Laivassa on lastia 3,000 tynnyriä sementtiä.

L-S 4.1.1910.

Meriselityksen

jätti Rauman maistraatille eilen raumalaisen parkkilaiva WEGAN päällikkö F. E. Vene. Otamme siitä tähän pääkohdat. Lastattuamme 3,000 tynnyriä sementtiä Norresundbystä Tanskassa lujaan, tiheään ja täydellisesti merikunnossa olevaan laivaan, purjehdimme satamasta v.k. 4 p:nä. Laivan ollessa Kattegatilla, kohtasi sitä seuraavana päivänä ankara L-E myrsky ja terävä aallokko, jossa laiva kiikkui kovasti. Hyökyaallot vyöryivät laivan yli runnellen sitä ankarasti. Alihangan puolinen sivulaudotus ja yksi laivavene särkyivät, sekä muutamia purjeita vahingoittui. Pohjanlahdella v.k. 19 p:nä kohtasi laivaa taas samanlainen myrsky särkien ylihangan puolisen sivulaudotuksen. Seuraavan, 20 päivän illalla purjehdittiin Rauman saaristoon, johon laiva pysähtyi jääsohjuun MURTAJAN tekemään uomaan. Kun paikka katsottiin vaaralliseksi laivalle, lastille ja laivan miehistöllekin, jos jäät lähtevät liikkeelle, päätettiin antaa valtion jäänsärkijän MURTAJAN hinata laiva Rauman satamaan. Sen hinauksen aikana 21 p:nä laiva sai vuodon jäiden kolhimisen tähden. Että tämä on tosi kertomus sekä että ainoastaan myrsky, siitä johtunut merenkäynti ja vaikeat jääsuhteet ovat aiheuttaneet kaiken sen vahingon, joka on kohdannut laivaa, sekä mahdollisesti sen sisällä olevaa lastia, sen olemme valmiit valallamme vahvistamaan.

Raumalla joulukuun 29 p:nä 1909.

F. Edvin Wene,

merikapt.

L-S. 30.4.1912.

Merivahinko. Englantilainen hl. törmännyt yhteen raumalaisen parkkil. WEGAN kanssa.

Viime lauantaina (27.4.) tänne saapuneen sähkösanoman mukaan on Glasgovista kotoisin oleva höyrylaiva FOURMALINE törmännyt Englannin kanaalissa raumalaisen parkkilaiva WEGAN päälle sillä seurauksella, että WEGASTA on katkennut puksprööti ja on se saanut muita vahinkoja. WEGA on hinattu Doweriin, jossa laivanvälittäjä on ryhtynyt toimenpiteisiin raumalaisen laivan etujen valvomiseksi.

WEGAN, joka oli matkalla Espanjasta Kotkaan suolalastilla, omistaa eräs täkäläinen yhtiö ja on sen pääisäntänä kaupp. John Nurminen sekä päällikkönä merikapteeni Eino Högström.

L-S. 17.3.1917.

Parkkilaiva VEGA upotettu.

Kapteeni W. Nylund ja laivapoika A. Laitinen hukkuneet.

Eilen saapui tänne parkkilaiva VEGAN isännälle kauppias J. W. Nurmiselle mainitun laivan perämieheltä J. S. Karlssonilta lyhyt sähkösanoma, jossa mainitaan se surullinen viesti, että VEGA on Irlannin rannikolla upotettu ja laivan mukana ovat hukkuneet sen päällikkö, merikapteeni William Nylund ja laivapoika Aarne Laitinen, molemmat Raumalta.

Kapteeni William Nylund on syntynyt Lyökissä ja paljon laivoja kuljettanut. Hän oli kaikin puolin suosittu mies sekä merimiesten että laivojen isännistön puolelta. Vainajaa surevat lähinnä puoliso ja 2 poikaa.

L-S. 19.4.1917.

Kertomus parkkilaiva VEGAN matkasta Montagu Baystä sen upottamiseen.

23 p. tammikuuta 1917: Kello yksi iltapäivällä lähdimme matkalle ohjaten laivan aluksi WNW.

4 p. maaliskuuta 1917: Tuuli oli SSE 10-11 beaufort, laiva oli pilivinnissä s.b. halsseilla. Korkea meri.

5 p. maaliskuuta: Hyvin korkea meri. Sama tuuli saman voimaisena. Puoli kaksi yöllä tuli suuri meri laivan perän yli ja rikkoi kajuutan ikkunat ja ovet. Osa kansilastia pääsi irralleen. Sitä kiinnitettäessä espanjalainen Emanuel Couza loukkaantui, puu löi hänen ylähuulensa rikki.

8 p. maaliskuuta. Laivan ollessa lat. 50 ast. 43’ N ja long noin W 12 ast. ja n. 80 mailin päässä Irlannista, tuuli etelästä voima 7-8 astetta, kun jo alkoi hämärtää, kova jysähdys tuntui ja kuului räjähdys laivan peräpuolella ja heti sen jälkeen tuli kaksi kovaa laukausta keulapuoleen. Tämä tapahtui heti kello kuuden jälkeen. Näimme silloin sukellusveneen. Kiireesti pudotettiin purjeet ja prassattiin pakkiin alamärssyt. Kapteeni antoi määräyksen selvittää veneen. Kranaatteja alkoi tulla satamalla rikiin ja runkoon. Kuulasateessa saimme veneen vesille ja miehet menivät veneeseen. Kapteeni oli kanssani kannella viimeisenä. Kapteeni sanoi: Kiireesti paattiin. Vastasin: Menkää heti, tulen kohta, otan takkini. Otin sen käytävästä ja kiiruhdin veneeseen. Päästyäni siihen tuli kranaatti n. parin jalan päähän veneestä, päin laivan kylkeä ja täytti veneen savulla ja sirpaleilla. oli pimeä ja savu teki näkemisen aivan mahdottomaksi. Huusin, onko kaikki veneessä. Vastattiin, kaikki on. Käskin työntää veneen heti ulos sivulta. Päästyämme vähän matkaa laivasta, huomasimme, että kapteeni oli laivan kannella lähellä ruoria. Rupesimme heti koittamaan takaisin laivaa kohti. Airot oli surrattu kiinni, eikä niitä saatu aivan heti, pimeä kun oli, ja rakeita kun satoi, selväksi. Korkea meri heitti meidät yhä kauemmaksi ennen kuin tuli kaikki kuntoon. Päästäksemme laivaan oli meidän käännettävä sivu mereen, joka heitti veneen miltei kumoon, täyttäen sen vedellä. Ja siinä sortui Aarne Laitinen mereen. Kolme parasta airoamme kadotimme. Meri heitti Laitisen heti kauas, hämärästi näimme hänet kaksi kertaa, mutta emme voineet tehdä mitään pelastaaksemme hänet tai kapteenin, sillä olimme aivan meren armoilla ja hädin tuskin saimme pidettyä venheen vastoin merta kolmella jäljellä olevalla airolla. Viimeksi näimme laivan kuun valossa, kun oli tullut kirkkaammaksi, kello 12 yöllä vielä ajelehtivan.

9 p. maaliskuuta: Noin kello kolme aamulla tuuli heikkeni ja meri asettui. Koitimme soutaa myötä tuuleen maita kohti. Koko päivän ponnisteltuamme näimme loiston heti pimeän tulle ja läksimme sitä kohden toivoen pääsevämme maihin. Se oli Small Skelling saari. Oli kuun valo ja huomasimme, että oli mahdoton laskea rantaan. Pidättelimme saaren leessä päivän koittoon ja läksimme silloin taas hakemaan parempaa rantaa. Noin puolitoista mailia saaresta päästyämme huomasimme englantilaisen kuljetuslaivan, annoimme sille hätämerkkejä ja läksimme sitä kohden. Kello 8 aamulla meidät otettiin laivaan, joka oli Liverpoolista s/s PHILADELPHIA, kapt. Dickens. Olimme aivan näännyksissä kylmästä ja nälästä, sillä suolavesi oli pilannut ruokamme. Laivassa meille annettiin mitä paras vastaanotto ja kello 6 illalla pantiin meidät patrullipaattiin, joka vei meidät Cahercireen kylään Co. Kerry Ireland. Sieltä saimme kuivat vaatteet ja jatkoimme matkaa ensi tilassa Liverpooliin, jossa oli lähin Venäläinen konsulinvirasto.

Tämä on todellinen kertomus matkastamme ja tahdon vapauttaa laivan päällikön, merikapteeni Nylundin, jos hän vielä elää, kaikesta edesvastuusta laivan perikatoon ja ihmishengen hukkaan – ja samoin itseni ja miehistön. Kaikkeen onnettomuuteen oli yksinomaan syynä sukellusveneen epäinhimillinen ja raaka menettely ja olemme tämän kertomuksen valmiit valallamme vahvistamaan.

Liverpool 21.3.1917.

Johan Gustaf Karlsson, perämies

Arvo Gustaf Valdemar Karlsson, konsti. Edvin Laitonen, stuertti P:rannasta. Emil Sakarias Ahlqvist, merimies Uotilasta.