Westbury 1868

Telakka:  W. Pile & Co., Sunderland

Mitat:
pituus 46,40m, leveys 6,45m
bruttovetoisuus: 493 tonnia
nettovetoisuus: 467 tonnia

1868
Laskettu vesille. Tilaaja:  T.B. Walker, London. Alus purjehtinut pääasiassa Tasmanian reitillä.

1896
Myyty Raumalle. Ostaja Linden & Wallin ja liikekumppanit.

1904
Myyty Norjaan 1400 punnan hinnasta. Ostajan kotipaikka Mandal. Aluksen myöhäisempiä vaiheita ei ole voitu toistaiseksi selvittää.

Tyyppi 3-mastoinen rautaparkki
Telakka W.Pile & Company, Sunderland, Englanti
Vuosi /
Bruttovetoisuus 493
Nettovetoisuus467
Pituus 46.4
Leveys 6.45
Rekisterinumero
Rakennettu: 27.05.2021
Poistettu 27.05.2021

Lehtiartikkelit

RL. 26.6.1897.

Kaunis lisä Rauman laivastolle on rautaparkki WESTBURY, jonka herrat kapteenit J. Tork ja E. Yrjälä sekä kauppahuone Linden & Wallin yhteisesti ostivat Lontoosta viime vuonna toukokuussa ja joka viime tiistai-iltana (22.6.) ensi kertaa saapui kotikaupungin satamaan. Laiva on ensiluokan alus, siromuotoinen ja on osoittautunut olevansa oivallinen merenkäynnissä. WESTBURYN päällikkö on kapteeni F. H. Tackow, perämiehenä on kapteeni J. Söderlund.

WESTBURY on suorittanut pitkät matkat sen vuosikauden kuluessa,  minkä se uusilla omistajillaan on ollut. Lähdettyään Lontoosta viime heinäkuun 18 p:nä kappaletavaroilla lastattuna, saapui se määräpaikkaan Port Stanleyhin Falklandin saarella 5 p:nä seuraavaa kuuta. Sieltä 18 p:nä marraskuuta purjehdittuaan ja poikettuaan Barbados saarelle, saapui laiva 24 p:nä tammikuuta Galvestoniin Texasissa, mistä se 9 p. maaliskuuta alkoi pumpulilastissa purjehtia Pietariin, jonne se saapui 24 p:nä viime toukokuuta, sittenkun välillä oli poikettu Hangossa ulkonaisen mittauksen vuoksi. Pietarista lähti WESTBURY 13 p:nä tätä kuuta ja saapui sieltä, kuten jo mainittiin, Raumalle tk. 22 p:nä illalla. Täältä on aluksen määrä lähteä 1 p. tulevaa kuuta Gefleen, mistä se ottaa puulastin Freemantelin kaupunkiin Austraaliassa. WESTBURY on noin 493 rek.tonnin kantoinen. Täällä se tulee sisältä mitattavaksi.

RL. 30.7.1898.

San Fransisco 21 p. heinäk. Parkkilaiva WESTBURY, Raumalta, on ankkurissa ollessa törmännyt yhteen erään rannikkoaluksen kanssa. Vahingot vähäpätöisiä.

RL. 6.2.1900.

Suuri merivahinko. Viime perjantaina (2.2.) saapui tänne sähkösanoma, että parkkilaiva WESTBURY, kapt. F. H. Tackow on viime viikolla, ollen kivihiililastilla matkalla Englannista Etelä-Amerikkaan, joutunut ankaraan myrskyyn ja menettänyt skanssinsa, keittiönsä ym. sekä näin vahingoittuneessa tilassa palannut Qweenstowiin Irlannissa. Samassa sähkösanomassa mainitaan kapt. Tackowin olevan kipeän ja pyydetään uutta päällikköä. WESTBURYN päälliköksi lähtee kapt. P. Renfors.

RL. 1.5.1906.

Frans Herman Tackow.

Murhemielin on meidän tällä kertaa saatettava lukijaimme tietoon se surullinen sanoma, että odottamaton kuolema on temmannut keskeltämme merikapteeni Frans Herman Tackow’in  parhaassa iässä, ei vielä edes 40 vuotta täyttäneenä.

Vainaja oli syntynyt perämiehen poikana Uudessakaupungissa kesäk. 25 p:nä v. 1866. Saatuaan päästötodistuksen sikäläisestä kansakoulusta, läksi vainaja merille ja purjehti pitemmät ajat Uudenkaupungin laivoissa. Jouduttuaan välillä liikealalle, oleskeli vainaja jonkun aikaa Afrikassa ja Australiassa. Mutta mieli paloi opin teille ja suoritti v. 1894 perämiehentutkinnon Rauman merikoulussa. Purjehti sittemmin RIKHARD JA WESTBURY nimisissä laivoissa sekä v. 1896 suoritti Rauman merikoulussa merikapteenitutkinnon saaden kiitettävän todistuksen. Kuljetti viimeksi mainittua laivaa päällysmiehenä, kunnes v. 1900 otettiin apulaisopettajaksi Rauman merikouluun. Suoritettuaan opettajakokeet v. 1903 rupesi vainaja yhä enemmän kiintymään opettajatoimeen, ja hänellä olikin hyvät edellytykset menestymisestä tällä alalla, mutta armoton kuolema tuli ja tempasi hänet pois ennen aikojaan.

Vainajan vertaisia tavataan vähän. Ei hän pyrkinyt kunnian kukkuloille, mutta sepä tekikin hänet niin suureksi ja jaloksi. Häneen mielistyivät virkaveljet ja oppilaat. Vaatimattomana hän esiintyi toimissaan, mutta teki tehtävänsä tunnollisesti. Ei pitänyt suurta ääntä opetustunnillaan, mutta järjestys oli hyvä ja oppilaat edistyivät. Oli juuri saamaisillaan tänä keväänä aliperämiesosastolaiset valmiiksi, kun yhtäkkiä kesken tutkintoja joutui vuoteen omaksi. Ei edes lääkärikään saanut aluksi selville missä oli taudin syy, mutta tapahtuneessa leikkauksessa huomattiin tulehdus vatsakalvossa. Leikkauksen kyllä vainaja kesti, mutta maanantaita vasten yöllä voimat väsähtivät ja henki sammui.

Vainaja oli harras isänmaan ystävä, seurasi aina tarkasti aikaansa ja murehti  milloin isänmaalla oli murheen syytä. Hänen murheaikansa on päättynyt, mutta nyt me saamme murehtia hänen poismenoaan. Poissa on toiverikas päällysmies, poissa on innokas merikoulun opettaja, poissa on harras isänmaan ystävä.

Lähinnä kuitenkin murehtien seisovat haudalla leski O. S. Syrenius, kaksi pientä poikaa ja pieni tytär.

Olkoon isänmaan multa kevyt vainajalle.