Opiskelu merellä

Vuoden 1851 reglementti seilauskouluille oli ensimmäinen säädös, jossa vaadittiin meripalvelusta koulutukseen pääsemiseksi. Pyrkijällä tuli olla kuusi kuukautta meripalvelusta ulkomaanmatkalla sekä laivan päällikön todistukset matkoista ja niillä osoitetusta käytöksestä. Opiskelu kouluissa järjestettiin niin, että opiskelijoilla oli mahdollisuus hankkia tutkintoihin vaadittua kokemusta. Raumalla ensimmäisinä vuosina lukukausi aloitettiin loka-marraskuussa oppilaiden päästyä purjehduksiltaan kotimaahan ja lukuvuosi päättyi huhti-toukokuussa purjehduskauden alkaessa. 

Apprentice-järjestelmä oli ensimmäistä kertaa Suomessa käytössä raumalaisen J.W. Söderlundin Goodrich-aluksella 1895. Apprenticet maksoivat, että pääsivät laivalle oppilaiksi kolmen vuoden ajaksi, saivat pientä palkkaa ja heille luvattiin, että laivalla saatu oppi auttaisi perämiestutkinnon saamisessa. Käytännön elämä laivalla oli kuitenkin arkisempaa eikä teoreettista opetusta järjestetty. Suurin osa laivan miehistöstä, mukaan lukien apprenticet, karkasi kesken matkaa. Seuraavalla kerralla laivan miehistöön ei apprenticeja pestattu. Raumalla apprentice-järjestelmä oli käytössä 1907-1915 Finland ja Sylfid-aluksissa, joissa niissäkin haasteena olivat apprenticien karkaamiset, onnettomuudet, opetuksen vaihteleva taso ja oppilaiden kyky seurata opetusta suomen kielellä.

Palvelu höyrylaivoilla hyväksyttiin ensimmäistä kertaa vuoden 1874 ohjesäännössä kuten purjealuspalvelus, mutta aluksi korkeintaan yksi tai kaksi vuotta tutkintoa kohden. Purjelaivapalvelus oli osana pätevyysvaatimuksia aina vuoteen 1941 asti. Meripalveluksen ja koulutuksen vuorottelu opinnoissa on ollut systemaattista 1940-luvulta lähtien. Nykyään opinnot sisältävät useita pitkiä harjoittelujaksoja kauppa-aluksilla. Esimerkiksi merikapteenin tutkintoon sisältyy yhteensä 360 harjoittelupäivää.

1910-luvulla alkoi keskustelu merikoulujen oppilaiden merimiestaidon puutteesta. Ruotsalaisen Axel Blomgrenin merimiestaidon oppikirja käännettiin suomeksi ja merimiestaito lisättiin opetussuunnitelmiin 1919. Vuonna 1958 syntyi ehdotus koululaivojen sijoittamiseksi mm. Raumalle. Ensimmäinen koululaiva Jankke saatiin kuitenkin hankittua vasta vuonna 1970. Oma koululaiva oppilaitoksella oli vuoteen 2015 asti.
 

  • Kuva: Otso Uusitalo

Rauman merikoululle hankittiin ensimmäinen tutkasimulaattori vuonna 1968. Tietotekniikan merkitys opetuksessa korostui erityisesti 1980-luvulta alkaen. Vuonna 1989 otettiin käyttöön Radical Simulation Ltd:n tietokonepohjainen radioliikennesimulaattori ja 1994 Transas Marinen Navi Trainer PC-simulaattorin verkkoversio.